Hyppää sisältöön

Vesa Erosen maatilan kulut kasvoivat hetkessä miljoonalla eurolla – kustannusten nopea kasvu ajaa maatalousyrittäjiä vaikeisiin päätöksiin

Suomen suurimpiin kuuluva lihakarjatila Pohjois-Karjalan Liperissä pohtii toimintansa jatkoa. Kustannuskriisi on nostanut tilan menoja noin miljoonalla eurolla vuodessa. Yrittäjä on asettanut toivonsa kuluttajiin.

Vesa Erosen lihakarjatilalla on tiukka tilanne, koska kustannukset ovat nousseet.
Vesa Erosen lihakarjatilalla on tiukka tilanne, koska kustannukset ovat nousseet.

Viljaa, rehua, polttoainetta ja lannoitteita.

Vesa Erosen maatilan ostoslista on pohjimmiltaan aina sama. Nautojen kasvatus vaatii tiettyjä hankintoja riippumatta siitä, mitä maailmalla tapahtuu.

Juuri nyt tapahtuu paljon. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut Erosen listalla olevien tuotteiden hintaa merkittävästi.

Eikä vain yhden, vaan niiden kaikkien.

– Olen laskenut, että kulut ovat kasvaneet vajaalla 100 000 eurolla kuussa. Vuositasolla se tekee miljoona euroa, Eronen sanoo vakavana.

Erosen tilalla on noin 2000 nautaa. Nuppiluku on suomalaisten lihakarjatilojen suurimpia. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Erosen tila on yksi Suomen suurimmista naudanlihan tuottajista. Sen 2000-päinen karja syö vuosittain 15 miljoonaa kiloa säilörehua ja kasvaa sen kulutettuaan vajaaksi 700 000 kiloksi kauppojen hyllyille päätyvää lihaa.

Tilan liikevaihto – runsaat 3,5 miljoonaa euroa – ei kulujen räjähdysmäistä nousua kestä.

– Jos tilanne ei muutu, edessä on hallittu tai hallitsematon alasajo. Ei tätä velaksikaan voi tehdä.

Yrittäjän keinot vähissä

Yli 20 vuotta Pohjois-Karjalan Liperissä nautoja kasvattanut Eronen ei ole ongelmineen yksin. Suomalaisen maatalouden kannattavuus on ollut jo pitkään heikkoa, ja kustannuskriisi uhkaa olla usealle tilalle viimeinen naula arkkuun.

MTK on arvioinut, että Suomen noin 8000 kotieläintilasta joka neljännen jatkaminen on nyt katkolla. Eronen pitää lukua realistisena.

– Yrittäjänä ei voi tässä tilanteessa tehdä paljoakaan. Meillä vähennetään nyt viljan käyttö ruokinnassa minimiin. Lisäksi omassa rehukasvatuksessa – johon tarvitaan lannoitteita ja polttoainetta – on nyt pystyttävä onnistumaan, hän luettelee.

Erosen mukaan hänen tilansa rehuvarannot riittävät kesään. Viimeistään silloin hänen on tiedettävä, yrittääkö toiminnan jatkamista vai ei.

– Jostakin tarvittaisiin se miljoona euroa. Minun mielestäni sen pitäisi tulla markkinoilta eli kuluttajilta. Nyt pitäisi oikeasti suosia kotimaista ruokaa.

Lihaksi kasvatettavat naudat tarvitsevat ruokavalioonsa paitsi säilörehua, myös viljaa. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Toiveissa pitkäaikainen ratkaisu

Suuret maatilat ovat merkittäviä työllistäjiä haja-asutusalueilla. Vesa Erosen tilalla töitä paiskii talvisin 6–7 ja kesäisin kymmenkunta työntekijää.

Yrittäjän mukaan kaikki työpaikat ovat nyt uhattuina. Tuotantonsa kasvattamiseen paljon investoinut tila joko jatkaa toimintaansa täysillä tai ei ollenkaan.

– Emme varmasti ole luovuttamassa ensimmäisenä, sen uskallan sanoa. Mutta ei alamme tilanteessa tällä hetkellä paljon valoa näy, Eronen miettii.

Erosen jättitilalla on kaikkiaan kuusi isoa navettaa. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Maaseudun Tulevaisuus kertoi keskiviikkona, että maa- ja metsätalousministeriö on esittämässä maatalouden kriisiin jopa 300 miljoonan euron tukipakettia. Erosen mielestä nyt olisi hyvä hetki uudistaa koko järjestelmä niin, että alkutuottajat saisivat työstään rehdin korvauksen myös tulevaisuudessa.

– Ruuantuotannon koko ketju pellolta kauppoihin pitäisi tervehdyttää. Muutoksia on pakko tulla, vaikka ne olisivat kivuliaita, yrittäjä aloittaa.

– Saksassa naudanliha maksaa jo enemmän kuin Suomessa. Siinä maassa halutaan pelastaa tämä ala. Meillä on viimeiset hetket korjata tilanne ennen kuin suomalaisille tulee nälkä, Eronen sanoo.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 18.3. klo 23:een saakka.

Lue myös:

.
.