Hyppää sisältöön

Psykoterapia vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä, parantaa työllisyyttä ja tuloja, osoittaa tuore tutkimus – hyödyt luultavasti menoja suurempia

Tutkijat arvioivat, että Kelan terapiatukeen kuuluva raha maksaa itsensä takaisin esimerkiksi työttömyyskorvausten vähenemisenä. Kaikkia paukkuja ei silti kannata laittaa psykoterapian tukemiseen.

Yli 22 ihmistä vuoden jokaisena päivänä, yli 8 000 vuodessa.

Näin moni jäi Suomessa työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien vuoksi vuonna 2020 eli viimeisenä vuotena, jolta on käytössä ajantasaiset tilastot. Suunta on jatkuvasti ylöspäin.

5 264 264 päivää.

Näin monta työpäivää suomalaisilta jäi viime vuonna tekemättä mielenterveyden häiriöiden vuoksi.

Paitsi ihmisten hyvinvoinnin kannalta, mielenterveyden häiriöt ovat yksi suurimmista ongelmista työmarkkinoilla.

Yksi ratkaisu ongelmaan on psykoterapia. Sen tehosta ei ole aiemmin saatu perusteellista näyttöä.

Tuoreessa suomalaistutkimuksessa psykoterapian hyödyt nähdään ensi kertaa laajassa, kattavassa aineistossa. Tampereen yliopiston, Vattin, Laboren ja Työterveyslaitoksen tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) verrattiin Kelan tukeman kuntoutuspsykoterapian pariin päässeitä ja tuetun terapian ulkopuolelle jääneitä viiden vuoden seuranta-ajan jälkeen.

Tulokset: kuntoutuspsykoterapiaan päässeiden todennäköisyys joutua työkyvyttömyyseläkkeelle oli kuusi prosenttiyksikköä pienempi ja vuositulot olivat keskimäärin 2 100 euroa korkeammat.

Työllisyysaste taas oli kuusi prosenttiyksikköä korkeampi kuin hylkäävän tukipäätöksen saaneilla.

Kuntoutuspsykoterapia täyttää monilla tavoitteensa

Kelan tukea kuntoutuspsykoterapiaan voivat hakea 16–67-vuotiaat, jotka kokevat työ- tai opiskelukykynsä olevan uhattuna mielenterveyden häiriön vuoksi. Taustalla on oltava vähintään kolmen kuukauden hoitosuhde ja psykiatrin lausunto terapian tarpeellisuudesta.

Suurin osa terapiaan pääsevistä on työssäkäyviä tai opiskelevia, mutta myös työttömät ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevat voivat päästä Kelan tukemaan terapiaan.

Tutkimusartikkelin pääkirjoittaja, tutkijatohtori Laura Peutere Itä-Suomen yliopistosta toteaa, että tutkimustulosten perusteella monilla terapiaan hyväksytyillä Kelan tukema psykoterapia täyttää tavoitteensa.

– Kelan kuntoutuspsykoterapian tavoite on auttaa työmarkkinoille kiinnittymistä. Tulostemme perusteella tämä toteutuu monilla terapiaa päässeillä.

Tutkimusryhmään kuulunut Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen pitää erityisen positiivisena tuloksena sitä, että psykoterapia näyttää vähentävän työkyvyttömyyseläkkeelle päätymistä.

– Alle 35-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeistä useampi kuin kolme neljästä johtuu mielenterveyssyistä, mikä tuottaa tietenkin suuria kustannuksia, Väänänen sanoo.

Keskimäärin 2 100 euroa verrokkiryhmää korkeampaa palkkasummaa voi selittää tutkijoiden arvion mukaan työssäkäynti työttömyyden sijaan tai kokoaikainen työ osa-aikaisen sijaan.

Arvio: terapiatuki maksaa itsensä takaisin

Tutkimuksessa ei tehty varsinaista kustannus-hyötyanalyysiä. Tutkijat kuitenkin arvioivat, että terapiatukeen uppoava rahasumma on pienempi kuin siitä saatavat hyödyt työmarkkinoilla.

– Terapiaan päässeillä keskimääräinen palkkasumma on suurempi ja työkyvyttömyyseläkkeiden sekä työttömyyskorvausten maksuista tulee säästöä, tutkijatohtori Laura Peutere listaa.

Menopuolella kulut kertyvät Kelan maksamasta tukiosuudesta.

Yhtä terapiakertaa kohti Kela maksaa tukea 57,60 euroa ja asiakkaan itse maksettavaksi jää keskimäärin noin 30–45 euroa. Tukea saa enintään kolmeksi vuodeksi.

Peutere toteaa, että myös välillisiä hyötyjä tulee montaa reittiä. Mielenterveysongelmien helpottuminen saattaa esimerkiksi vähentää muiden sote-palveluiden tarvetta ja työn tuottavuus voi parantua. Kuormitus mielenterveysongelmista kärsivän lähipiirissä voi niin ikään helpottua.

Korkeampi työllisyys ja suuremmat tulot taas kertautuvat esimerkiksi suuremman kulutuksen kautta.

– Lisäksi on tietenkin itseisarvona tärkeää, jos ihmisten koettu hyvinvointi parantuu, Peutere sanoo.

Moni jää terapian ulkopuolelle

Tutkimustulokset siis vahvistavat kuntoutuspsykoterapian hyödyt työmarkkinoilla. Tulisiko siitä tehdä nyt pääasiallinen ratkaisu mielenterveysongelmien hoitamiseen?

– Terapia on yksi lähestymistapa ja ratkaisu, mutta muutakin tarvitaan, Työterveyslaitoksen Ari Väänänen sanoo.

Väänänen toteaa, että terapia on yksi vastaus yksilötasolla mielenterveysongelmista kärsiville, muttei väestötasolla. Huomiota tulisi kiinnittää lisäksi etenkin mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn ja paremmin hyvinvointia tukeavaan työelämään.

– Parhaita ovat toimet, joita työelämässä kyetään tekemään ennen kuin edetään varsinaisiin mielenterveysongelmiin.

Peutere sanoo, että vaikka terapian hyöty on nyt osoitettu tutkimuksessa, se ei vielä kerro miten, missä vaiheessa ja mille ryhmille mielenterveyttä tukevia palveluita on tehokkainta suunnata.

– Arvioisin, että Kelan tukemaa terapiaa ei kannata ainakaan vähentää.

Kuntoutuspsykoterapiassa on myös puutteensa.

Se ei esimerkiksi tavoita kaikkia halukkaita. Kelan tukeman psykoterapian tavoitteeksi on laissa määritelty työssä pärjäämisen tukeminen, joten esimerkiksi lapset tai eläkeläiset eivät tukea saa.

Osa ihmisistä taas ei välttämättä osaa hakea tukea yhtä hyvin kuin toiset.

Esimerkiksi korkeakoulutetut ovat yliedustettuina myönteisen päätöksen saaneissa. He osaavat kenties "pelata" terveydenhuoltojärjestelmää paremmin eli sanoa oikeat sanat, joilla myönteisen tukipäätöksen saa.

Lisäksi psykoterapeuteista on huutava pula. Vaikka tukipäätöksen saa, terapiaan pääsy voi kaatua, jos ei löydä vapaata terapeuttia.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 22.3. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

.
.