Hyppää sisältöön

Aleksis Salusjärven kolumni: Sanat jotka pettävät, kun niitä tarvitaan

Faktat eivät enää kiinnosta ihmisiä. Kirjoitettu kieli suosii tunnepuhetta, pohtii Salusjärvi. Kolumnin voi myös kuunnella.

”Propagandaa vai neutraalia uutisointia?”, kysyn kun luemme nuorten kanssa uutisotsikoita. Kysymykseni on tietysti koominen, suomalaisen median otsikot ovat harvoin propagandaa. Sen sijaan ne sisältävät usein mielipiteen. Otsikot usein kertovat meille paitsi uutisoitavan asian, myös sen, mitä siitä pitäisi ajatella. Neutraalien totuuksien maailma kiinnostaa lukijoita selvästi vähemmän kuin mielipiteillä maustettu.

Syy on usein yksinkertaisesti se, että lukijat jakavat otsikon mielipiteen. Totta kai Suomen jääkiekkovoitto on suurenmoinen ilonaihe. Totta kai huonosti käyttäytyvä julkkis on sikamainen.

Mielipiteen sisältävät otsikot ovat tavallaan kevyttä informaatiovaikuttamista. Ilmiö on erityisen näkyvä kaupallisessa mediassa, jossa klikkausluvut tuovat mainosrahaa julkaisijalle. Asenteellinen otsikko herättää halun tietää asiasta enemmän. Olen ollut ilahtunut siitä, miten hyvin koulua käyvät nuoret tunnistavat johdattelevan otsikon ja osaavat tarvittaessa lukea kriittisesti uutisia.

Se, miltä asiat tuntuvat, korostuu suhteessa siihen, mistä asiat johtuvat.

Tuoreen tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan päättely ei kiinnosta ihmisiä enää yhtä paljon kuin tunnepuhe. Miljoonista kirjoista tehty hollantilaisamerikkalainen tutkimus paljastaa, että rationaalisuuteen liittyvät sanat ovat hupenemassa länsimaisesta kulttuurista. Niiden paikan ovat ottaneet intuitioon liittyvät sanat.

Se, miltä asiat tuntuvat, korostuu suhteessa siihen, mistä asiat johtuvat. Tämä ilmiö läpäisee kaiken kirjoitetun kielen, ja sen alku ajoittuu jo 40 vuoden taakse.

Tiedon lisääntymisen seurauksena emme näytä olevan niinkään kiinnostuneita siitä, miten asiat ovat, vaan ennemmin siitä, mitä meidän pitäisi niistä ajatella.

Sosiaalinen media on kiihdyttänyt ilmiötä jyrkästi, mutta ilmiön juuret ovat nähtävissä jo viime vuosisadan lopun tieto- ja kaunokirjallisuudessa. Intuitioon liittyvät sanat, kuten ”uskoa”, ”luulla” tai ”tuntea” yleistyvät joka päivä. Rationaalisuuteen liittyvät sanat, kuten ”analyysi”, ”data” tai ”määritellä” ovat harvinaistuneet.

Tutkijat epäilevät, että yksilökeskeinen kulttuuri ja tuloerojen kasvu ovat johtaneet tunnepuheen nousuun. Arkisia somekeskusteluja seuraamalla tämä näkemys tuntuu osuvalta. Suuri osa kiistoista on yksittäisten ihmisten asenteellista tekstiä, jossa totuus ja status tuntuvat olevan synonyymejä.

Viihdeuutisissa asenteellisuus on tuskin vaarallista. Se kuitenkin alleviivaa lukutottumuksia, jotka ohjaavat asenteelliseen ajatteluun. Tällä on luultavasti vaikutusta siihen, miksi esimerkiksi salaliittojen suosio on kasvanut. Nyt kun maailmanpolitiikka kiristyy, demokratiat ovat joutuneet testipenkkiin, jossa kykymme seuloa propagandasta totuutta punnitaan raskaimmilla painoilla.

Sekä Venäjällä että Yhdysvalloissa on valtava joukko ihmisiä, jotka kieltäytyvät uskomasta tosiasioita, kuten hävittyjä vaaleja tai raakaa sotaa naapurimaan kimppuun.

Kun kirjoitetun kielen luonne muuttuu tunnepuheeksi, kaasuvalotus (siirryt toiseen palveluun) (englanniksi Gaslighting) on noussut puheenaiheeksi yhä useammassa yhteydessä. Termi on saanut alkunsa Kaasuvalo-nimisestä näytelmästä, ja se tarkoittaa tahallista harhauttamista, jolla ihmistä manipuloidaan. Sosiaalisessa mediassa sillä tarkoitetaan mekanismeja (siirryt toiseen palveluun), joilla manipuloiva informaatiovaikuttaminen toimii.

Kun ihminen tuijottaa yhtä asiaa toitottavaa mediaa, hän alkaa automaattisesti osallistua sen maailmankuvaan omalla persoonallaan ja emotionaalisesti. Sekä Venäjällä että Yhdysvalloissa on valtava joukko ihmisiä, jotka kieltäytyvät uskomasta tosiasioita, kuten hävittyjä vaaleja tai raakaa sotaa naapurimaan kimppuun. Suomessa kulovalkean lailla levinneet valeuutiset rokotteista todistavat, että emme ole turvassa, vaikka lukutaito on täällä maailman kärkeä.

Paras keino suojautua informaatiovaikuttamiselta on kansan lukutaito. Suomi on tässä edelläkävijä (siirryt toiseen palveluun), sillä opetamme medialukutaitoa peruskoulussa. Mitä paremmin osaamme lukea, sitä hankalammin lankeamme harhautuksiin. Etenkin nyt, kun informaatiovaikuttaminen kiihtyy, tätä taitoa tarvitaan kipeästi.

Viimeisten viikkojen aikana olen itsekin langennut moneen valeuutiseen. On varmaa, että jokaiselle huolimattomasti tietoa etsivälle käy niin aika-ajoin. Monipuolisen lukutaidon ylläpito on nyt tärkeämpää kuin ehkä koskaan aiemmin.

Aleksis Salusjärvi

Kirjoittaja on helsinkiläinen kirjallisuuden ammattilainen, joka lukee yli 200 kirjaa vuodessa ja opettaa lukutaitoa Uudenmaan alueella ongelmiin ajautuneille nuorille.

Kolumnista voi keskustella 23.3. klo 23.00 saakka.

.
.