Hyppää sisältöön

Venäjän suurlähetystön erikoinen pyyntö hätkähdytti – nyt kolme suomenvenäläistä kertoo, mitä he ajattelevat ilmiantokampanjasta

Venäjän Suomen-suurlähetystö pyysi suomenvenäläisiä kertomaan kohtaamastaan syrjinnästä. Kampanja joutui pian murskakritiikin kohteeksi. Suurlähetystö perusteli ilmoitustaan Ylelle.

Olga Davyova-Minguet, Polina Kopylova ja Katja Marova eivät olleet mielissään Venäjän Suomen-suurlähetystön keskiviikkoisesta ilmoituksesta. Kuva: Kuvat: Heikki Haapalainen / Yle, Toni Määttä / Yle, Mikko Savolainen / Yle - Kuvayhdistelmä: Lasse Isokangas

Moni Suomessa asuva venäläinen arvostelee Venäjän Suomen-suurlähetystön kampanjaa, jossa kerätään ilmoituksia syrjinnästä.

Suurlähetystö julkaisi keskiviikkona sosiaalisessa mediassa viestin, jossa se pyysi Venäjän kansalaisia ja venäjänkielisiä kertomaan oikeuksiensa loukkaamisesta, syrjinnästä ja vihaan yllyttämisestä heitä kohtaan Suomessa.

Suomenvenäläinen Polina Kopylova sanoo, että venäläisten ja venäjänkielisten reaktio suurlähetystön viestiin on ollut kriittinen ainakin Suomen venäjänkielisissä Facebook-ryhmissä.

– Tämä ei ollut toivottu aloite, hän sanoo.

Kopylova itse oli aikonut mennä tuoreeltaan kirjoittamaan suurlähetystön viestiin jotain "suolaista", mutta huomasi myöhästyneensä. Sosiaalisessa mediassa oli jo kymmeniä suorasukaisia venäjänkielisiä vastauksia suurlähetystölle.

Polina Kopylova on Suomen ja Venäjän kansalainen. Hän on muuttanut Suomeen vuonna 2002 Pietarista. Hän edistää nykyisin venäläisten kotoutumista Suomeen Cultura-säätiössä. Kuva: Toni Määttä / Yle

Kopylovan mukaan on ilmiselvää, että suurlähetystön viesti liittyy käynnissä olevaan sotaan Ukrainassa. Venäjän suurlähetystö on julkaissut vastaavanlaisen viestin jo aiemmin Ruotsissa.

– Tarkoitus on hermostuttaa suomalaisia ja kylvää eripuraa ja jännitettä suomalaisten ja venäläisten välille, Kopylova sanoo.

Näin suurlähetystö vastasi Ylelle

Yle pyysi Venäjän Suomen-suurlähetystöstä kommenttia keskiviikkoiseen ilmoitukseen. Sähköpostivastauksen mukaan syrjintätapaukset ja vihamielinen asenne Venäjän kansalaisia ja venäjää puhuvia kohtaan ovat yleistyneet viime aikoina monissa Euroopan maissa, myös Suomessa.

Suurlähetystön mukaan se on pannut merkille Suomen viranomaisten pyrkimykset torjua Suomessa asuvien venäläisten syrjintää.

– Samaan aikaan ymmärrämme, että nykyisessä tilanteessa on usein tarpeen antaa Venäjän kansalaisille apua mahdollisimman nopeasti. Suurlähetystö voi tarjota konsultointitukea, auttaa ratkaisemaan tiettyjä käytännöllisiä ja oikeudellisia kysymyksiä, jotka kuuluvat suurlähetystön konsuliosaston toimivallan piiriin.

"Monesta suunnasta tuotetaan mielikuvaa siitä, että venäläiset ovat vaarassa"

Itä-Suomen yliopiston professori Olga Davydova-Minguet pitää Venäjän suurlähetystön ilmoitusta osana laajempaa mielipidevaikuttamista.

– Monesta suunnasta tuotetaan nyt mielikuvaa siitä, että venäläiset ovat länsimaissa vaarassa, hän sanoo.

Olga Davydova-Minguet on syntynyt Venäjällä, mutta asuu Joensuussa. Suomessa hän on tutkinut erityisesti maan venäjänkielistä väestöä. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Davydova-Minguet pitää selvänä, että Venäjän hallitus voi käyttää kerättyjä tarinoita ajaakseen omia tavoitteitaan. Mutta miten – sitä Davydova-Minguet ei lähde arvailemaan.

– En ole selvännäkijä. Mutta ajatus russofobiasta näkyy venäläisessä viestinnässä paljon: esimerkiksi länsimaiden sanktioita selitetään lännen sisäsyntyisellä Venäjä-vastaisuudella.

Suomessa on käyty keskustelua Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisten merkityksestä. Davydova-Minguet huomauttaa, että Venäjän näkökulmasta sen intressit eivät koske pelkästään kaksoiskansalaisia.

– Pelkkä venäjänkielisyys riittää siihen, että ihminen määritellään maanmieheksi, Davydova-Minguet sanoo.

Venäjä on hyödyntänyt tarinoita syrjinnästä aiemminkin

Davydova-Minguet muistuttaa, että Venäjä on hyödyntänyt ulkovenäläisten kokemaa todellista tai keksittyä syrjintää aiemminkin. Yksi esimerkki on Saksassa vuonna 2016 kuohuttanut Lisa-tytön tapaus.

Siinä 13-vuotiaan saksanvenäläisen Lisa-tytön väitettiin joutuneen maahanmuuttajien raiskaamaksi. Venäläiset uutistoimistot raportoivat tapauksesta näkyvästi ja Saksassa järjestettiin maan hallitusta vastustavia mielenosoituksia, joihin saksanvenäläiset osallistuivat. Jopa Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov otti tapaukseen kantaa julkisesti.

Väitettyä raiskausta ei kuitenkaan ollut tapahtunut. Lännessä tapausta on pidetty esimerkkinä venäläisestä infomaatiovaikuttamisesta (siirryt toiseen palveluun). Sen avulla Venäjä saattoi pyrkiä horjuttamaan (siirryt toiseen palveluun) Saksan silloista liittokansleria Angela Merkeliä, joka puolusti Venäjä-vastaisia pakotteita.

Suomessa ilmiöstä käy esimerkiksi 2010-luvun alun väite venäläislasten kaappauksista, jota Venäjä-yhteyksistä tunnettu dosentti Johan Bäckman levitti.

Hyökkäys on vaikuttanut suhtautumiseen venäläisiin

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut suomalaisten suhtautumiseen venäläisiin.

Suomessa esimerkiksi Suomen venäjänkielisten keskusjärjestö on ilmaissut huolensa "Ukrainan tilanteen" vaikutuksista Suomessa asuviin venäjänkielisiin (siirryt toiseen palveluun). Varsinkin sosiaalisessa mediassa on levinnyt esimerkkejä venäläistaustaisten lisääntyneestä syrjinnästä.

Lappeenrantalainen Katja Marova sanoo, että moni hänen tuntemansa suomenvenäläinen on väsynyt keskustelemaan sodasta. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Polina Kopylova sanoo, että venäjänkielisten häirintää ja huonoa kohtelua on kyllä ilmennyt Suomessa Ukrainan sodan aikana, esimerkiksi huutelua ja lasten kiusaamista koulussa. Hänen mielestään se ei ole kuitenkaan laajamittaista eikä eroa juurikaan siitä, mitä on jo aiemmin koettu.

Olga Davydova-Minguet sanoo, että hän ei ole kokenut vastaavaa.

– En ole. En ole. En ole. Netti on asia erikseen, mutta arkielämässä ei. Päinvastoin: moni ihminen on esittänyt minulle myötätuntonsa tästä tilanteesta.

Lappeenrantalainen Katja Marova sanoo, että hänestä suomenvenäläisten ei kannattaisi ilmoittaa kokemastaan kaltoinkohtelusta Venäjän suurlähetystöön, vaan Suomen poliisiin.

– Jos ne tapaukset ovat Suomessa, niiden tutkiminen on Suomen poliisin asia. Nyt ei kannata lähteä antamaan lisää ärsykkeitä tässä kansainvälisessä tilanteessa, Marova sanoo.

Hakkerijärjestö pyysi tukkimaan sähköpostilaatikon

On mahdotonta tietää, kuinka paljon syrjintäkertomuksia Venäjän Suomen-suurlähetystö on saanut. Kokemuksia pyydettiin sähköpostitse.

Lähetystön Twitter-, Facebook-, Telegram- ja VK-kanavat sen sijaan täyttyivät Venäjän hyökkäystä Ukrainaan vastustavien suomalaisten viesteistä. Joukossa on myös Venäjän toimia arvostelevia kirjoittajia, jotka antavat ymmärtää olevansa Suomessa asuvia venäläisiä.

– Emme pyydä teitä auttamaan, yksi heistä kirjoittaa.

Keskiviikkoiltana hakkeriryhmä Anonymous pyysi kannattajiaan tukkimaan suurlähetystön sähköpostiosoitteen. Monet suomalaiset netinkäyttäjät ovatkin tilanneet osoitteeseen kiusantekomielessä esimerkiksi erilaisia uutiskirjeitä.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Keskustelu on auki perjantaihin 18.3. kello 23:een asti.

Lue myös:

Yle seuraa Ukrainan tapahtumia

Nämä neljä "uutista" Ukrainan sodasta eivät olleet totta

Juttua korjattu 17.3.2022 kello 22.01: Cultura-säätiö oli alun perin kuvatekstissä virheellisesti muodossa Culturas-säätiö.