Hyppää sisältöön

Kriisien koettelema ruoka-ala uskoo yhä suomalaisten laatutuotteiden menestykseen maailmalla

Ukrainassa meneillään oleva sota voi nostaa ruuan hintaa nopeastikin. Silti maailmalla riittää kysyntää puhtaille, terveellisille ja hintaville erikoistuotteille, uskovat suomalaisen elintarvikeviennin asiantuntijat. 

Suomalaiset juomatuotteet kauramaidosta giniin kasvattavat markkinoitaan maailmalla. Kuva: Mikko Koski / Yle

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa voi heijastua elintarvikkeiden hintoihin hyvinkin nopeasti, arvioielintarvikkeiden vienninedistämiseen keskittyvän Food from Finland -ohjelman johtaja Esa Wrang Business Finlandista.

– Ruokakapoissa voidaan nähdä jo hyvinkin lyhyellä aikavälillä 5–10 prosentin hinnankorotustarpeita, Wrang kertoo.

Samalla nousevat myös ruuan vientihinnat. Wrangin mukaan suomalaisyritykset tarvitsevat nyt ostokykyisiä markkinoita.

– Emme ole kilpailukykyisiä niin sanotuissa bulkkituoteissa, vaan erikoistuotteissa, Wrang toteaa.

Erikoistuotteilla Wrang viittaa maailman ruokatrendeihin, joihin sotatilanteen tai koronapandemian ei uskota vaikuttavan merkittävästi.

Esimerkiksi kaurajuomille ja -jugurteille, laktoosittomille tuotteille ja ilman antibiootteja tuotetulle lihalle löytyy maailmalta ostajia jatkossakin. Ostovoimaa on esimerkiksi Aasian markkinoilla, kuten Etelä-Koreassa, Japanissa ja Kiinassa.

– Sota ei tarkoita sitä, että erikoistuotteiden kysyntä loppuisi kaikilla markkinoilla. Esimerkiksi Japanissa kuluttajien ostovoima on korkealla ja erikoistuotteilla on aina kysyntää.

Pitkälle jalostettujen tuotteiden ja brändäämisen merkitystä korosti myös Anne Berner tällä viikolla julkaisemassaan selvityksessä Suomen elintarvikeviennistä. Selvityksessä haettiin keinoja elintarvikeviennin kolminkertaistamiseksi nykyisestä 1,75 miljardista eurosta.

Hyvä tarina kannattelee laadukkaita tuotteita

Elintarvikeviennin asiantuntijapalveluita tarjoavan Fennopromon strategiajohtaja Jukka-Pekka Inkinen vahvistaa, että hintaville tuotteille tarvitaan hyvä tarina ja merkittäviä satsauksia markkinointiin.

– Osa kuluttajista joutuu nyt downshiftaamaan, kun polttoaineiden korkea hinta sekä lannoitteiden ja raaka-aineiden saatavuusongelmat nostavat hintoja.

Kiihtyvä inflaatio näkyy muutoksena etenkin keskiluokan kulutustottumuksissa. Ruokatrendit pitävät kuitenkin pintansa ja niistä Suomen elintarvikeyritysten on edelleen mahdollista hyötyä, Inkinen uskoo.

– Läpinäkyvyys, puhtaus ja luonnonmukaisuus. Terveys ja hyvinvointi -trendiin iskemällä ei voi mennä pieleen, Inkinen summaa. Esimerkiksi luonnontuotteisiin tai luomutuotteisiin lannoitteiden saatavuusongelmat eivät vaikuta, ja luomutuotteilla on kova kysyntä muun muassa Saksassa. Kuluttajat haluavat vaikuttaa ostopäätöksillään myös ympäristön tilaan.

Mukaan otettavat välipalat, laktoosittomat ja gluteenittomat tuotteet, superfoodit sekä paikallisuus ovat Inkisen mukaan ruoka-alan vahvoja menestystekijöitä. Suomalaisyritykset ovat onnistuneet hyvin esimerkiksi gluteenittomien tuotteiden viennissä.

– Suomalaisuus ei välttämättä näy suoraan tuotteista, mutta kyllä Keski-Euroopassa moni syö suomalaista gluteenitonta sämpylää, Inkinen kertoo.

Hyvällä tarinalla ja suunnitelmallisella markkinointityöllä laadukkaan leiman ovat maailmalla lunastaneet muun muassa ginivalmistaja Kyrö Distillery ja suklaavalmistaja Goodio. Paljon on myös käyttämättömiä mahdollisuuksia.

– Britanniassa tehdään kallista terveystuotetta suomalaisista puolukoista ja suomalaisen männyn kuoresta. Miksi emme tekisi tuotetta kokonaan Suomessa, Inkinen pohtii.

Voit keskustella aiheesta 22.3. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

.
.