Hyppää sisältöön

Forssalainen maitotila satsasi yli kaksi miljoonaa euroa automatisointiin – perhetilan jatkaja uskoo maatalouden tulevaisuuteen

Nousevat kustannukset koettelvat maataloutta ja vähentävät tilojen investointihaluja. Silti maatiloilta löytyy myös uskoa tulevaisuuteen. Puhe huoltovarmuudesta auttaa pinteessä olevaa alaa.

Lehmä nuolaiseen turpaansa.
Forssalaisella maitotilalla ollaan tyytyväisiä investointiin, jonka myötä tila sai uudenaikaisen pihaton lypsyrobotteineen ja ruokinta-automaatteineen. Se luo uskoa myös tulevaisuuteen. Katso video, niin pääset kurkistamaan pihattoon.

Juha Korpelan ja Katriina Hemmingin maatilalla Forssan Matkussa eletään modernia maitotilan arkea. Viime syksynä otettiin käyttöön uusi pihatto 150 lehmälle. Nyt robotit huolehtivat lypsystä ja ruokinta-automaatti siitä, että lehmille riittää apetta.

Automatisointi tarkoittaa sitä, että aamu- ja iltalypsyt ovat jääneet kokonaan pois tilan arjesta. Hemminki sanoo, että automatisointi on tuonut lisää aikaa sekä itselle että eläimille.

Uuden pihaton kustannusarvio oli pari miljoonaa, mutta eihän summa siihen jäänyt.

– Minua varoitettiin heti, että se menee yli. Ja niinhän se meni, Korpela naurahtaa.

Maanviljelijä ei silti kadu investointia, sillä se on helpottanut niin paljon jokapäiväistä työtä. Korpela uskoo myös maatalouden tulevaisuuteen, vaikka ajat ovat vaikeat kustannusten nousun takia.

Juha Korpela (vas.), Katriina Hemminki ja Niko-Jussi Korpela uskovat, että Korpelan tialla viljellään maata ja lypsetään lehmiä myös jatkossa. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Ruokaviraston mukaan maatalouden investointitahti on kuitenkin taantunut Suomessa viime vuonna.

– Investointien vähenemiseen on varmasti useita syitä, mutta tärkeimpiä lienevät koronapandemia ja maatalouden kustannusten nousu, arvioi erityisasiantuntija Aulis Kuusela Ruokaviraston helmikuisessa tiedotteessa.

Myös Hämeessä tahti näyttää hiipumisen merkkejä, kun puhutaan isoista investoinneista. Esimerkiksi Kanta-Hämeessä kokonaisinvestoinnit lypsykarjatalouteen alenivat jo viime vuonna, selviää Hämeen Ely-keskuksen tuoreimmasta rahoituskatsauksesta.

Ely-keskukset myöntävät maataloudelle muun muassa investointiavustuksia.

Maaseutuyksikön päällikkö Kari Kivikko Hämeen Ely-keskuksesta kertoo, että vaikka isot investoinnit näyttävät odottavan parempia aikoja, pienempiä avustuksia haetaan yhä esimerkiksi viljankuivureihin ja salaojituksiin.

Maatilat vähenevät, peltoala ei

Sodan jatkuminen Ukrainassa on lisännyt Suomessa keskustelua huoltovarmuudesta ja kotimaisesta ruoasta. Maatiloja Suomessa on entistä vähemmän. Maatalous- ja puutarhayritysrekisterin mukaan maassa on alle 45 000 maatalous- ja puutarhayritystä.

Viime vuonna tiloja oli reilut 900 vähemmän kuin vuonna 2020. Luonnonvarakeskuksen mukaan maatalousmaan käyttö on kuitenkin ennallaan, vaikka tilat vähenevät.

Huoltovarmuus edellyttää, että Suomessa on tiloja, jotka tuottavat ruokaa. Tilojen on myös pystyttävä investoimaan, jotta ruoantuotanto pysyy kilpailukykyisenä.

– Meidän ympärillä on maita, kuten Tanska, Ruotsi ja Norja, jotka investoivat yhtä lailla. Meidän pitää pysyä kehityksen kärjessä myös maataloudessa, jotta voimme olla kilpailukylyinen ruoantuottaja tulevaisuudessa, NHK:n lypsyrobotti- ja rakennusmyyjä Perttu Pohjola sanoo.

NHK on maatalouskoneiden maahantuontiin ja myyntiin keskittynyt suomalaisyritys.

Huoltovarmuuskeskustelu auttaa maatiloja

Forssalaisten tulevaisuudenuskoa vahvistaa, että joka päivä on syötävä. Tilalle on löytymässä omasta perheestä myös jatkaja. Uskoa pönkittäisi myös, jos poliitikot eduskunnassa kääntäisivät katseensa viljelijöiden puoleen.

– Kyllä meidänkin täytyy täällä elää. Mehän olemme myös suomalaisia veronmaksajia.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoi torstaina 300 miljoonan euron hätäapupaketista, jolla tuetaan kotimaista ruoantuotantoa.

Maatiloilla ei juuri nyt välttämättä investoida suuriin kohteisiin. Korpelan tila investoi moderniin pihattoon osaksi ennen hintojen nousua. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Maanviljelijä Juha Korpela pitää hyvänä asiana sitä, että nyt puhutaan myös huoltovarmuudesta. Mitä enemmän siitä puhutaan, sitä paremmin asia tulee kansan tietoon.

– Ehkä silloin saadaan ratkaisujakin aikaiseksi.

Näillä näkymin Korpelan tila siirtyy aikanaan Niko-Jussi Korpelalle. Hänkin uskoo, että maataloudesta voi ansaita leipänsä myös tulevaisuudessa.

– Kyllä minulla on vielä luottoa. On niitä maatiloja vielä hengissä.

Voit keskustella aiheesta sunnuntai-iltaan klo 23:een asti.

Lue myös:

.
.