Hyppää sisältöön

Kunnat varautuvat kymmeniin sotaa paenneisiin oppilaisiin – 11-vuotiaan Katya Fedorenkon koulu alkoi jo: "Minulla on täällä kaikki hyvin"

Selvitimme, miten ukrainalaislasten koulunkäynti on alkanut eri puolilla maata. Ukrainasta on paennut sotaa noin 1,75 miljoonaa lasta. Sodan julmuus näkyy heissä.

Katya piirsi valkotaululle suomenlipun sydämen sisälle.
Ukrainalainen Kateryna "Katya" Fedorenko käy nyt koulua Vantaalla. Videolla hän kertoo tunnelmistaan. Suomennoksista vastasi tulkki Svetlana Mustonen. Kuvaus ja leikkaus: Kristiina Lehto / Yle

Ukrainalainen Kateryna "Katya" Fedorenko, 11, on käynyt koulua Vantaalla reilun viikon ajan. Koulunkäynti on ollut Venäjän hyökkäystä paenneelle lapselle tärkeää.

– Tuntuu hyvältä. Tämä on rauhallinen paikka, tosi kiva luokka ja kiva opettaja, mukavat kaverit. Minulla on täällä kaikki hyvin.

Fedorenko saapui Suomeen äitinsä Tatyanan ja viisivuotiaan Maria-sisarensa kanssa helmikuun lopulla. Rankka matka Kiovan esikaupungista Vasilkovasta kesti neljä päivää. Perhe matkusti Ukrainasta Suomeen Puolan kautta.

Vantaalla Sotungin koulussa Fedorenko on valmistavassa pienryhmässä, jossa opetuskielenä on suomi.

Ukrainalainen 11-vuotias Katya Fedorenko opettelee nyt suomen kieltä. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Koululainen kertoo pitävänsä erityisesti kuvaamataidosta. Hän on jo päässyt piirtämään koulussa.

– Olen piirtänyt erilaisia aiheita: merta, ihmisiä.

Suuria toiveita hänellä ei lähiviikkojen opetukselle ole.

– Ihan vain, että täällä olisi hyvää ruokaa. Viime perjantaina oli hyvää ruokaa: perunamuusia, nugetteja ja salaattia. Todella maukasta.

Katya Fedorenko sanoo saaneensa myös uusia kavereita. Läksyjä sen sijaan ei ole vielä tullut.

Karstulassa lapset pääsevät kouluun huhtikuussa

Keski-Suomessa Karstulassa puolestaan eteläukrainalaisesta Mykolaivin kaupungista saapuneet lapset ja nuoret odottavat innokkaasti pääsevänsä kouluun. Se on alkamassa huhtikuun alussa.

Takana on kuuden päivän mittainen raskas pakomatka pois sodan jaloista.

– Jouduimme jatkuvasti vaihtamaan bussia tai junaa. Nyt on vaikea ymmärtää, että olemme saapuneet perille. Ei tarvitse enää lähteä mihinkään, kertoo Anna Dubova.

Etelä-Ukrainasta Keski-Suomeen tulleet nuoret saivat tietää, että heillä alkaa koulu huhtikuun alussa. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Dubova aprikoi, millaista koulu Suomessa on. Häntä vähän jännittääkin.

Dubovan nuorempi veli Vova Dubovyi taas kertoo kaipaavansa erityisesti koulun liikuntatunteja.

Lasten äiti Alona Dubova iloitsee hänkin pian alkavasta koulusta.

– On todella tärkeää, että lapseni pääsevät kouluun täällä Suomessa. Emme tiedä, koska on mahdollista palata Ukrainaan, ja lapsille on tärkeää saada koulutusta.

Alla Boiko sylissään vielä alle kouluikäinen Rostuslav Boiko. Äiti uskoo lastensa löytävän Suomesta ystäviä. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Samaa mieltä on Lilliia ja Rostuslav Boikon äiti Alla Boiko. Hän toteaa, että erityisen hienoa on, että Karstulassa lapset saavat opetusta omalla äidinkielellään eli ukrainaksi.

– Mekin voimme ymmärtää, mitä lapsille opetetaan.

Alla Boiko uskoo, että sosiaalisesti taitavat lapset löytävät ystäviä myös suomalaiskoululaisista.

Sodan julmuus näkyy lapsissa

Ukrainassa käytävän sodan julma arki näkyy Suomeen saapuneissa lapsissa.

Kaikki kouluihin tulevat lapset haastatellaan etukäteen. Haastatteluissa selvitetään yleistietoja opetuksen järjestämiseksi: kouluhistoriaa ja tuen tarvetta.

Suomalainen oppilashuolto voi monelle olla vieras asia, jota ei osata edes pyytää tai toivoa.

– Tämä on palapelin kokoamista. Sivulauseessa voi tulla esiin merkittävä tieto, joka opetuksen järjestäjän on tärkeä tietää, jotta erityistuen tarve osataan huomioida, sanoo Kajaanin perusopetuksen kieli- ja kulttuurikoordinaattori Jenni Kettunen.

Hän kertoo esimerkin kahdeksanvuotiaasta lapsesta, joka saapui Kajaaniin Itä-Ukrainasta Luhanskin alueelta.

– Haastattelussa selvisi, että hän on toisella luokalla, mutta käynyt lähikoulua vain muutamia viikkoja elämänsä aikana. Osin koronan vuoksi, osin alueen epävakaan kokonaistilanteen vuoksi. Nyt kun pitäisi tulla ryhmään, tilanne on hänelle uusi. Kieli ja ympäristö ovat outoja, mutta myös lapsiryhmissä oleminen on outo asia.

Oppilaan tilanteesta keskustellaan ennen kuin päätös opetusmuodosta tehdään. Kettunen kiittelee pedagogisesti taitavia ja kokeneita opettajia sekä yhteistyötä vastaanottokeskuksen kanssa.

– Tulijat tarvitsevat kaiken myötätunnon ja avun, minkä saavat. Samalla haluan muistuttaa, että meillä on paljon muita pakolaistaustaisia lapsia, jotka ovat kokeneet kovia. Toivon, että myötätunto ulottuu kaikkiin hädänalaisiin.

Ensimmäiset Ukrainasta saapuneet lapset aloittivat koulunkäynnin Kajaanissa tämän viikon maanantaina. Uusien valmistavien luokkien opettajina aloitti kaksi eläkkeellä ollutta rehtoria.

Kunnat varautuvat kasvavaan opetustarpeeseen

Pääkaupunkiseudulla kouluihin on ehditty ottaa kymmeniä oppilaita. Kaupungeissa varaudutaan kasvavaan oppilasmäärään ja aiotaan muun muassa perustaa lisää valmistavan opetuksen ryhmiä.

Valmistavassa opetuksessa ulkomailta tulleet oppilaat ovat yleensä noin vuoden, minkä jälkeen he siirtyvät perusopetusryhmiin.

Taito- ja taideaineissa sekä liikunnassa oppilaat voivat osallistua perusopetusryhmän mukana jo aiemmin. Näissä aineissa pärjää pienemmälläkin kielitaidolla.

Kiovan läheltä Suomeen sotaa paenneet Tatyana sekä lapset Katya ja Maria Fedorenko iloitsevat rauhallisesta ympäristöstä Vantaan Sotungin koulun pihalla. Pakomatka Ukrainasta Puolan kautta Suomeen kesti neljä päivää. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Katya Fedorenkon äiti Tatyana Fedorenko on kiitollinen lapsensa koulunkäyntimahdollisuudesta. Se helpottaa arkea ja kotoutumista vieraassa maassa.

– Monet ukrainalaiset äidit jatkavat lastensa opettamista verkkokouluissa. Ukrainan valtio on järjestänyt lapsille tällaisen mahdollisuuden.

Tatyana Fedorenko toivoo itse löytävänsä töitä, päivähoitopaikan Marialle sekä harrastusmahdollisuuksia molemmille tyttärilleen.

Perhe on rekisteröitynyt vastaanottokeskuksessa turvapaikanhakijoiksi. Tällä hetkellä he asuvat perhemajoituksessa.

– Haluaisin opiskella myös suomen kieltä, ja jos saisin töitä, voisin maksaa veroja Suomeen. Toivomme kuitenkin kaikki, että sota loppuu pian ja voimme palata takaisin kotimaahamme rakentamaan sitä uudelleen.

Kuuntele uutispodcast:

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 25. maaliskuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

.
.