Hyppää sisältöön

Merivoimien komentaja: Itämerellä ollut poikkeavaa laivaliikennettä, mutta Venäjän armeijaan ei ole tarvinnut kiinnittää erityistä huomiota

"Ukraina on toimillaan onnistunut estämään Venäjän maihinnousuyrityksen Odessaan", komentaja Jori Harju arvioi.

Merivoimien komentaja, kontra-amiraali Jori Harju mediatapaamisessaan Helsingissä keskiviikkona. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Merivoimien komentaja Jori Harju arvioi, että Ukrainan armeija on omilla toimillaan onnistunut estämään Venäjän maihinnousuyrityksen Odessaan.

Harju myöntää, että hänen pohdintansa perustuu oletuksiin, mutta voisi kuvitella, että Odessa olisi ollut Venäjän kohde. Venäjän merivoimat olisi voinut tukea Venäjän maajoukkoja hyökkäyksessä.

– Varmaankin Odessan suunnalla on tehty asioita, jotta maihinnousu ei olisi mahdollista, Jori Harju arvioi Merivoimien mediatapaamisessa Helsingissä keskiviikkona.

Harjun mukaan Venäjän hyökkäyksen hinta mereltä Odessaan olisi kallis.

Suomen merisaarto ei onnistuisi niin täydellisesti kuin Ukrainan

Merivoimien komentajan käsitys on, että Venäjä on onnistunut katkaisemaan Ukrainan meriyhteydet mittavalla merisaarrolla.

Vastaavan ei pitäisi Suomea vastaan onnistua.

Jori Harjun mukaan Suomen Merivoimien, Ilmavoimien ja Maavoimien yhteistyö ja suorituskyvyt ovat sellaisia, ettei vastaava kattava merisaarto onnistuisi. Suorituskyvyllä tarkoitetaan kykyä vastustaa vihollisen toimia ja nostaa kynnystä käyttää sotilaallista voimaa Suomea vastaan.

Merivoimilla on sama toive kuin Puolustusvoimilla muutenkin. Henkilöstöä ja rahaa aseistukseen tarvitaan lisää. Tarkoitus on palkata aiempaa enemmän sopimussotilaita.

Sopimussotilaat ovat usein juuri kotiutuneita reserviläisiä, jotka jäävät varusmiespalveluksensa jälkeen puolustusvoimiin töihin 6–12 kuukaudeksi. Sopimussotilaat työskentelevät koulutustehtävissä. Samalla kantahenkilöstö vapautuu esimerkiksi valmiuden ylläpitoon ja suunnitteluun.

Merivoimilla on 1400 työntekijää, joista 200 on siviilejä. Merivoimat kouluttaa vuodessa 3400 varushenkilöä.

Jori Harju: Venäjän toiminnassa Itämerellä ei ole poikkeuksia

Merivoimien ei ole tarvinut kiinnittää erityistä huomiota Venäjän armeijan toimintaan Itämerellä Ukrainan sodan aikana.

– Venäjän toiminnassa ei ole poikkeuksia, Jori Harju kertoo.

Itämeren pohjoisosassa on liikkunut tavanomaista enemmän Yhdysvaltojen, Britannian ja myös Tanskan aluksia. Niitä on myös Venäjän merivoimat käynyt tunnistamassa.

– Tällä hetkellä Itämeren alue on varsin rauhallinen. Ei ole näkyvissä jännitettä tällä alueella, Harju arvioi.

Ahvenanmaa on Ruotsin Gotlannin ohella tärkeä Itämeren sotilaallisen hallinnan kannalta. Itsehallinnollinen Ahvenanmaa on demilitarisoitu eli siellä ei ole valmiina Puolustusvoimien joukkoja.

– Olen varsin vakuuttunut, että meillä on sellaiset suorituskyvyt, että siinä tilanteessa kun meillä on lupa ja päätös Ahvenanmaan puolustukseen, me kykenemme sen toteuttamaan, Jori Harju sanoo.

Suomen ja Ruotsin merivoimilla on tavoite, että ne pystyvät vuoden 2023 loppuun mennessä saavuttamaan yhteisoperaatioiden vaatiman tason.

– Ruotsin kanssa on keskusteltu, mitä tukea he tarvitsevat Gotlannin puolustukseen.

Suomen tuonnista ja viennistä yli 80 prosenttia kulkee meriteitse Itämerellä. Tunnusluku kuvaa meriväylän tärkeyttä myös kriisiaikana.

Nato-jäsenyys ei vaatisi suuria muutoksia

Suomen mahdollinen jäsenyys sotilasliitto Natossa ei vaatisi Merivoimilta suuria muutoksia toiminnassaan.

Komentaja Jori Harjun mukaan Merivoimat on kansainvälisessä toiminnassaan yhteensopiva.

Ukraina on onnistunut omien joukkojensa operaatioturvallisuudessa

Jori Harju antaa tunnustusta Ukrainan puolustusvoimien omalle operaatioturvallisuudelle. Omien joukkojen tilanteesta ei ole tullut tietoja julki.

– Venäjän joukoista on saatu tietoja. Kuinka moni on nähnyt tietoja Ukrainan joukkojen kokoonapanosta tai ryhmityksestä, Harju kuvailee tilannetta.

Merivoimien komentajan käsityksen mukaan Venäjän hyökkäys on pysähtynyt.

– Voi olla, että aika pelaa Ukrainan puolesta, Harju arvioi.

Jori Harju muistuttaa, että informaatiosota on käynnissä koko ajan. Kaikki julkaistu verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa ei pidä paikkaansa.

Harju kuvailee, että esimerkiksi Venäjän näyttävästi esittelemä hypersooninen ohjus eli yli äänen nopeudella lentävä ohjus ei ratkaise sotaa. Hypersoonista ohjusta on vaikea torjua, mutta sen tuhovaikutus ei poikkea tavallisista ohjuksista.

Merivoimien havainnevideo uusista monitoimikorveteista. Kuva: Puolustusvoimat

Komentaja vahvistaa: Uusien alusten rakennusaikataulu on myöhässä

Jori Harju myöntää, että Merivoimien uusien alusten aikataulut ovat myöhässä. Monitoimikorvetteja rakennetaan Raumalla Rauma Marine Constructions (RMC) -yhtiön telakalla.

– Hanke on myöhässä. Siihen on monta syytä, Harju sanoo.

Syistä Harju nostaa esiin koronaviruksen aiheuttaman taudin ja sen ehkäisyyn liittyvät toimet. Aiemmin puolustusministeriö on kertonut liian vähäisistä suunnitteluresursseista.

Komentajan mukaan Merivoimat pystyy elämään tilanteen kanssa. Muut suorituskyvyt toimivat siihen saakka, kunnes uudet monitoimikorvetit valmistuvat. Käytännössä ajatus tarkoittaa sitä, että Rauma- ja Hämeenmaa-alusluokat säilyvät toiminnassa.

Harjun mukaan uusien alusten käytön aloitus viivästyy, mutta se ei välttämättä vaikuta tavoitteeseen, että koko neljän aluksen laivue olisi valmis ja toimintakykyinen vuoden 2028 lopulla.

– Mikäli ensimmäinen alus myöhästyy, se ei tarkoita, että koko hanke myöhästyy, Harju huomauttaa.

Viivästys on jo aiemmin ilmoitetun 6–12 kuukauden luokkaa.

Alusten 1,3 miljardin euron rakennus- ja varustelubudjetti on toistaiseksi pitänyt suunnittelun viivästymisestä huolimatta.

Toinen Merivoimien suuri hanke on Hamina-luokan ohjusveneiden uudenaikaistaminen. Hanke valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä.

Ohjusveneisiin asennetaan Gabriel-ohjusjärjestelmä. Ohjusten kantama on 200 kilometriä. Merimaalien lisäksi ohjuksia voidaan laukaista maamaaleja vastaan. Ohjusjärjestelmä tulee myös joihinkin muihin aluksiin ja ajoneuvoihin. Järjestelmä valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2022 jälkeen.

Ohjusveneisiin asennetaan myös ruotsalaisen Saab Dynamicsin torpedot.

Tiedot viime vuoden lopulta: uusien laivojen suunnittelu myöhässä

Viime vuoden lopulla puolustusministeriö kertoi, että Merivoimien uusien alusten suunnittelu myöhästyy telakan ilmoituksen perusteella puolesta vuodesta vuoteen. Puolustusministeriö kertoi marraskuussa, että se pyrkii edelleen siihen, että alkuperäinen käyttöönottoaikataulu toteutuisi ja neljän monitoimikorvetin laivue olisi valmis vuonna 2028.

Puolustusministeriön ohjelmajohtaja Lauri Puranen arvioi marraskuussa blogi-kirjoituksessaan (siirryt toiseen palveluun), että koronavirus ei yksin selitä suunnittelun pitkittymistä ja "suunnittelun viivettä olisi pitänyt ehkäistä leveämmillä suunnitteluhartioilla". Merivoimien laivat rakentaa Rauma Marine Constructions (RMC).

Merivoimat on hankkimassa uusiin aluksiin sekä neljään peruskorjattuun Hamina-luokan ohjusveneeseen myös uutta suorituskykyä, uusia ohjuksia. Israelilaisia Gabriel-ohjuksia voidaan käyttää vihollisen laivoja sekä maamaaleja vastaan. Ohjuksen kantama on yli 200 kilometriä.

Suomi ja Ruotsi harjoittelivat hiljattain Gotlannin puolustusta

Suomen Merivoimat ja Ilmavoimat harjoittelivat yhdessä Ruotsin kanssa ruotsalaissaari Gotlannin puolustusta maaliskuussa Itämerellä. Harjoituksen tilanteessa Gotlantiin hyökättiin mereltä. Harjoituksesta oli sovittu jo ennen Venäjän aloittamaa Ukrainan sotaa.

Gotlanti sijaitsee keskellä Itämerta. Saaren hallitsija voi vaikuttaa halutessaan ilma- ja meriliikenteeseen koko Itämeren alueella. Myös Suomeen kulkee paljon laivaliikennettä Gotlannin ohitse. Kriisitilanteessa Gotlannin vierestä kulkee siis elintärkeä huoltoreitti.

Merivoimat vaihtaa säännöllisesti Ruotsin kanssa tietoja Itämeren tilannekuvasta. Suomen ja Ruotsin käytännön puolustusyhteistyö on todennäköisesti pisimmällä juuri maiden merivoimien yhteistoiminnassa.

Voit keskustella Merivoimista torstaihin 24.3.2022 kello 23 asti. Napauta jutun jälkeen keskustele-painiketta.

Katso lisää:

.
.