Hyppää sisältöön

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kestänyt tasan kuukauden – nämä seitsemän asiaa yllättivät kaikki

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on näyttänyt monia asioita, joita ei ole osattu ennakoida. Selvää on, että paljon on muuttunut pysyvästi niin Ukrainassa, Venäjällä, Euroopassa kuin Suomessakin.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kestänyt nyt kuukauden
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kestänyt nyt kuukauden

Tasan kuukausi sitten Euroopassa syttyi sota.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei ollut täysin odottamaton, mutta hyökkäyksen laajuus yllätti monet asiantuntijat. Yllätykset eivät tähän päättyneet.

Yle listasi sodan kulusta seitsemän asiaa, joita harva osasi ennustaa.

1. Venäjän armeijan huono menestys

Venäjä aloitti laajan hyökkäyksen Ukrainaan aamuyöllä torstaina 24. helmikuuta. Pian kävi ilmi, että Venäjän joukot juuttuivat lähes joka puolella koviin ja tappiollisiin taisteluihin eivätkä päässeet tavoitteisiinsa.

Kremlin johto oli tiettävästi odottanut voittoa Ukrainasta muutamassa päivässä. Tarkoitus oli muun muassa ottaa Ukrainan pääkaupunki Kiova nopeasti haltuun maahanlaskujoukkojen avulla.

Toisin kävi. Monet venäläiset joukko-osastot ovat hajonneet Ukrainan asevoimien puolustautuessa. Satoja venäläisiä panssarivaunuja on tuhoutunut ja arviolta tuhansia sotilaita kaatunut – Venäjä on myöntänyt noin 500 kaatunutta.

Ulkomaisissa arvioissa on pidetty Venäjän joukkojen johtamista, osaamista, huoltoa ja taistelutahtoa puutteellisina.

– Joukkoja oli liian vähän tavoitteisiin nähden. Eikä Venäjän armeija ole taistellut niin kuin sen oppiensa mukaan kuuluisi: hyökkäyksellä ei esimerkiksi ollut painopistettä, sanoo strategian opettaja Tapani Montonen Maanpuolustuskorkeakoulusta.

Venäläiset ovat silti saaneet osia Ukrainasta vallattua, varsinkin maan eteläosassa. Venäjän hyökkäys on nyttemmin hyytynyt, kun Venäjä yrittää täydentää joukkojaan ja ilmeisesti muuttaa taktiikkaansa.

Ukrainalaisia sotilaita sotasaaliiksi saadun venäläisen rynnäkköpanssarivaunun edessä. Kuva: AOP

2. Ukrainan luja puolustustaistelu

Ukrainalaisten puolustustahdon vakuutettiin olevan hyvä jo ennen Venäjän hyökkäystä, mutta monikaan ei tiennyt, pystyisivätkö he oikeasti vastustamaan suurhyökkäystä. Venäjää pidettiin vahvempana.

Toisaalta Ukraina ei levitellyt tietoja armeijansa valmiudesta ja puolustussuunnitelmista julkisuudessa.

Ukrainan joukkojen kyky aiheuttaa venäläisille suuria tappioita ja puolustaa maan tärkeimpiä kaupunkeja on ollut useimmille yllätys – ennen kaikkea se oli sitä hyökkääjälle. Myös Ukrainan ilmavoimat ja ilmatorjunta ovat pystyneet toimimaan odotettua paremmin.

Puolustustaistelussa ovat auttaneet länsimaista saadut aseet. Yhdysvallat ja Britannia toimittivat ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainalle runsaasti tehokkaita panssarintorjunta- ja ilmatorjunta-aseita. Aseita on saatu lisää sodan aikana, ja Ukrainalla on tietenkin ollut omaakin varastoa.

Kansan puolustustahtoa sanotaan ainakin Ukrainan viestinnässä lujaksi, ja siviilejä on esitelty opettelemassa aseiden käyttöä ja valmistamassa polttopulloja. Toistaiseksi taistelut lienee käyty sotilaiden voimin. Venäjän valloittamissa kaupungeissa Etelä-Ukrainassa on esiintynyt aseetonta siviilivastarintaa.

Kuuntele uutispodcast:

3. Ukrainan presidentin mediaherruus

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on todella noussut maansa johtajaksi Venäjän hyökkäyksen alettua. Hän on päivittäin kannustanut kansaa sosiaalisessa mediassa ja pysynyt pääkaupungissa, vaikka Venäjän joukot sitä ovat uhanneet.

Zelenskyi nousi presidentiksi toissa vuonna, eikä häntä kaikkialla otettu tosissaan. Zelenskyi oli voittanut vaalit lähinnä sillä, että oli esittänyt Ukrainan presidenttiä tv-sarjassa. Lupasi hän toki myös muutosta.

Mutta Venäjän hyökättyä Zelenskyi on ollut vakuuttava, valanut uskoa Ukrainan puolustajiin ja vedonnut ulkomaihin avun saamiseksi.

Presidentti Volodymyr Zelenskyi puhui Saksan parlamentille etäyhteydellä 17. maaliskuuta. Kuva: Clemens Bilan / EPA

Ero bunkkerissaan pysyttelevään, uhkaavasti esiintyvään ja ilmiselviä valheita latelevaan Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin on valtava.

Ukraina on voittanut muunkin mediasodan. Länsimaiden myötätunto on hyökkäyksen kohteeksi joutuneen puolella, ja sosiaalisen median kautta jatkuvana virtana tulevat kuvat tuhotuista Venäjän panssareista ja Venäjän ohjuksien tuhoamista siviilikohteista tekevät tehtävänsä.

4. Venäjän rankka sotasensuuri

Venäjän sotasensuuri ja tiedonvälityksen rajoittaminen on ollut harvinaisen kovaa jopa Venäjän ja Putinin hallinnon mittakaavassa.

Sananvapautta ja riippumattomia tiedotusvälineitä oli Venäjällä rajoitettu jo kauan, mutta hyökkäyksen alettua sorto koveni. Useimmat riippumattomat tiedotusvälineet joutuivat keskeyttämään toimintansa.

Pääsy sellaisille sosiaalisen median alustoille kuten Twitter, Facebook ja Instagram on nyt estetty.

Julkisuudessa on kielletty käyttämästä sanoja "sota" tai "hyökkäys" ja kieltoa on tehostettu jopa 15 vuoden vankeusrangaistuksen uhalla. Myös sodan vastustaminen on kriminalisoitu, ja poliisi on tutkinut jopa tekstiviestejä.

Poliisit vievät sotaa vastustaneen naisen pois Moskovassa 13. maaliskuuta. Kuva: Vyacheslav Prokofyev / TASS / AOP

Hallituksen valvomissa tiedotusvälineissä sotaretki esitettiin pitkään Itä-Ukrainan "separatistialueiden" tapahtumina ja sitä on perusteltu täysin valheellisilla väitteillä Ukrainan natsihallinnosta tai venäläisväestön kansanmurhasta.

Kymmeniä tuhansia – joidenkin arvioiden mukaan (siirryt toiseen palveluun) jopa 200 000 – venäläisiä on lähtenyt maasta sodan alettua, monet Georgian, Armenian tai Suomen kautta.

5. Länsimaiden rivit yhtenäisinä

Euroopan maat ja Yhdysvallat vastasivat Venäjän hyökkäykseen nopeasti talouspakotteilla, jotka olivat laajemmat kuin koskaan ennen. Länsimaiset yritykset lähtivät Venäjältä, kauppa ja rahaliikenne tyrehtyivät.

Pakotteita oli asetettu jo Venäjän miehitettyä Krimin vuonna 2014, mutta nyt Euroopan unioni oli uudella tavalla yksimielisenä niitä koventamassa. Aiemmin Kremliä ymmärtäneet maat kuten Unkari olivat pakoteissa mukana.

Toisaalta, Eurooppa ei lopettanut maakaasun ostoa Venäjältä, vaikka esimerkiksi Nord Stream 2 -kaasuputkihanke on nyt keskeytetty.

Harkovan keskustaa Venäjän tulituksen jäljiltä maaliskuun alussa. Siviilikohteiden tulittaminen on tuomittu länsimaissa. Kuva: Vyacheslav Madiyevskyy / Ukrinform / AOP

Pakotteiden lisäksi ennen näkemätöntä on ollut Saksan täydellinen linjanmuutos. Liittokansleri Olaf Scholtz päätti nostaa tuntuvasti Saksan puolustusmenoja ja lähettää Ukrainalle panssarintorjunta- ja ilmatorjunta-aseita.

Saksalaisten aseiden käyttäminen venäläisiä vastaan oli ollut kielletty ajatus vuosikymmenet.

Myös Ruotsi ja Suomi päätyivät lähettämään aseita Ukrainan puolustustaistelun avuksi. Niillekin kyse oli suuresta muutoksesta – varsinkin Suomelle, joka on aiemmin välttänyt Venäjän ärsyttämistä.

– Venäjän hyökkäyksen koettiin uhkaavan koko Euroopan turvallisuusjärjestelmää. Se oli järkytys, koska valtioiden välinen sota oli ollut kaukainen ajatus eurooppalaisille, arvioi strategian opettaja Montonen.

6. Suomalaiset haluavat Naton suojiin

Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti Suomen turvallisuuspolitiikan pohjan täysin.

Venäjän hyökkäyksen yksi tavoite on estää Ukrainaa liittymästä puolustusliitto Natoon – mikä on ollut Ukrainan tavoitteena.

Myös Suomi oli pitänyt yhtenä turvallisuuspolitiikkansa osana niin sanottua Nato-optiota, eli mahdollisuutta hakea Naton jäsenyyttä.

Kun Venäjä kansainvälisestä oikeudesta piittaamatta hyökkäsi naapurivaltioonsa, heräsi Suomessa kysymys, voiko se hyökätä tännekin. Nato ei tullut Ukrainalle apuun, koska se ei ole Naton jäsen.

Presidentti Sauli Niinistö Valkoisessa talossa presidentti Joe Bidenin kanssa 4. maaliskuuta. Kuva: Sarah Silbiger / Lehtikuva

Suomalaisten kanta Nato-jäsenyyteen onkin nyt muuttunut dramaattisesti. Aiemmin mielipidemittauksissa jäsenyyden kannattajat olivat olleet vähemmistönä. Hyökkäyksen alettua Natoon haluavien osuus nousi yli 60 prosenttiin ja on pysynyt siellä.

Suomen poliittinen johto ei ole määritellyt julkisesti Nato-kantaansa.

Suomi on joka tapauksessa ryhtynyt entisestään tiivistämään puolustusyhteistyötä Yhdysvaltain kanssa. Presidentti Sauli Niinistö ja Yhdysvaltain presidentti Joe Biden tapasivat Washingtonissa viikon päästä Venäjän hyökättyä.

Ukrainalaisia pakolaisia vastaanottokeskuksessa Chisinaussa Moldovassa. Kuva: Dumitru Doru / EPA

7. Pakolaisten määrä kasvanut miljooniin

Ukrainasta on lähtenyt sotaa pakoon ulkomaille 3,6 miljoonaa ihmistä, YK:n pakolaisjärjestö UNHCR raportoi (siirryt toiseen palveluun). Lisäksi yli kuuden miljoonan ihmisen arvioidaan joutuneen jättämään kotinsa mutta jääneen toistaiseksi Ukrainaan.

Yhteensä yli kymmenen miljoonaa ihmistä on siis joutunut pakenemaan Venäjän hyökkäystä. Määrä vastaa neljännestä Ukrainan koko väestöstä. Jo tätä ennen yli kaksi miljoonaa ukrainalaista oli paennut kodeistaan vuonna 2014 Itä-Ukrainassa alkaneiden sotatoimien vuoksi.

Venäjä pommitti Mariupolin lastensairaalaa 9. maaliskuuta. Kuva: AOP

Pakolaisia osattiin odottaa, mutta määrät ovat yllättäneet.

Puola, jonne useimmat Ukrainasta paenneet ihmiset ovat jääneet, varautui ennen hyökkäyksen alkua noin miljoonan pakolaisen tuloon. Nyt Puolassa on jo yli kaksi miljoonaa ukrainalaispakolaista.

Kyseessä on Euroopan suurin pakolaiskriisi toisen maailmansodan ja sen jälkeisten väestönsiirtojen jälkeen. YK:n pakolaisjärjestön mukaan se myös pahenee erittäin nopeasti – ellei taisteluja saada loppumaan.

Mariupolista evakuoitu ukrainalainen lapsi Zaporižžjan kaupungissa matkalla vastaanottokeskukseen. Kuva: Andrea Carrubba / AOP

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 25.3. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

.
.