Hyppää sisältöön

Sota havahdutti pelastuskoirien kouluttajat: Suomessa on vain parikymmentä rauniokoiraa, ja niitä tarvitaan lisää

Suomessa on 170 vapaaehtoisten kouluttamaa koiraa hälytystehtäviin. Kouluttajaliittojen tavoite on lisätä koirien määrää. Pelastuskoirien kouluttaminen ylläpitää Suomen varautumista hätätilanteisiin.

Australianpaimenkoira Unna
Australianpaimenkoira Unna koulutetaan pelastuskoiraksi etsimään kadonneita ihmisiä.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on avannut silmät varautumiselle vakaviin kriisitilanteisiin. Yksi osa Suomen varautumista on kadonneita ihmisiä etsivien pelastuskoirien kouluttaminen viranomaisten antamiin hälytystehtäviin.

Suomen Pelastuskoiraliiton jäsenillä on tällä hetkellä 110 hälytystehtäviin koulutettua koiraa ja Suomen Palveluskoiraliiton jäsenillä 60 koiraa. Koirista parikymmentä on rauniokoiria, jotka etsivät ihmisiä esimerkiksi sortuneiden rakennusten alta. Yhdistysten yhteinen tavoite on lisätä pelastuskoirien määrää.

Pelastuskoiraliiton toiminnanjohtaja Mika Soininen on seurannut Ukrainan tilannetta ja näkee niissä oloissa rauniokoirien merkityksen suurena.

– Rauniokoira pystyy toimimaan raskaissa oloissa 15–20 minuuttia kerrallaan ennen kuin koiran täytyy pitää taukoa. Se on koiran nenälle vaativa tehtävä. Maastoetsinnässä koira pystyy työskentelemään kolmekin tuntia.

Suomen pelastuskoiraliiton toiminnanjohtaja Mika Soininen ja belgianpaimenkoira malinois Martta. Kuva: Tuulia Soininen

Soinisen mukaan rauniokoirien määrän lisäämistä valmistellaan paraikaa sisäministeriön ja pelastustoimen piirissä. Soininen pitää tärkeänä, että rauniokoirat olisivat kiinteämpi osa pelastuslaitosten toimintaa, koska se motivoisi vapaaehtoisia rauniokoirien kouluttamiseen.

Suomen Palveluskoiraliiton pelastuskoiratoiminnan suunnittelija Kirsi Liikanen arvioi, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut pelastuskoirien kouluttamisen tarpeen näkyväksi.

– Motivaatio koirien kouluttamiseen on ollut suuri, mutta todellinen uhkakuva terävöittää harjoittelua. Se saattaa herättää kiinnostusta myös uusissa harrastajissa, ennakoi Liikanen.

Unna nauttii jäljestämisestä

Sami Panttila on kouluttanut australianpaimenkoira Unnaa pelastuskoiraksi kaksi ja puoli vuotta. Hän kertoo, että Unna nauttii etenkin jäljestämisestä. Tavoitteena on, että Unna olisi saanut viranomaistarkistuksen eli voisi osallistua viranomaisten antamiin hälytystehtäviin vuoden sisällä.

Unnan tehtävä harjoituksessa oli löytää kadonnut henkilö. Kuva: Timo Leponiemi / Yle

– Unna on aika taitava jäljestämään. On siinä tiettyjä haasteita, mutta kyllä se on hyvinkin oppivainen, Panttila kuvailee.

Panttila kertoo, että koiran kouluttamiseen häntä motivoi suunnistaminen ja luonnossa liikkuminen sekä koiran kanssa yhdessä tekeminen.

Koiran kouluttaminen hälytystehtäviin kestää yleensä 3–4 vuotta. Koiran toimiminen viranomaisten antamissa hälytystehtävissä edellyttää viranomaistarkistuksen suorittamista.

Yksi koira pystyy toimimaan pelastuskoirana 5–6 vuotta. Käytännössä uusia koiria joudutaan kouluttamaan koko ajan eläköityvien koirien tilalle.

Rahoitusta pienennetty, harjoituspaikat kortilla

Sosiaali- ja terveysministeriö on pienentänyt pelastuskoirakoulutukselle annettua avustusta. Myös sopivat harjoituspaikat ovat kortilla. Etsintää voidaan harjoitella vain niissä paikoissa, joissa alueen omistajalta on saatu lupa.

Hämeenlinnassa pelastuskoiraväki on päässyt harjoittelemaan tyhjillään olevaan ja purkamista odottavaan kerrostaloon. Kun metsässä on lunta ja kaduilla liukasta, paikka on verraton etsintäharjoituksiin, kuvailee Hämeenlinnan seudun pelastuskoirat ry:n varapuheenjohtaja ja hälytysryhmävastaava Silja Nasi.

Sami Panttila ja Silja Nasi kouluttavat pelastuskoiria Hämeenlinnassa. Kuva: Timo Leponiemi / Yle

– Meidän ykköstavoitteemme on kouluttaa koiria viranomaisten käyttöön hälytyksille. Koiran kouluttaminen vaatii aktiivista toimintaa ympäri vuoden monta kertaa viikossa. Varsinaisten harjoitusten lisäksi tarvitaan tutustumista erilaisiin ympäristöihin, jotta koira pystyy liikkumaan niissä ja suhtautuu avoimesti erilaisiin ihmisiin ja paikkoihin.

Nasi korostaa erityisesti koiran ja ohjaajan suhdetta, joka vaatii paljon työtä ja yhteistä tekemistä. Etsintätehtävissä on koiran ja ohjaajan lisäksi apuohjaaja, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa suunnistaminen.

Suomen Palveluskoiraliiton pelastuskoiratoiminnassa oli viime vuonna mukana lähes 800 henkeä. Heistä liki 300 on koiranohjaajia tai apuohjaajia. Suomen Pelastuskoiraliitossa varsinaisia jäseniä on yli 1 100.

Viime vuonna Suomen Pelastuskoiraliitolla oli etsintään johtaneita hälytyksiä 242. Suomen Palveluskoiraliitto raportoi 121 hälytystehtävää. Etsintätehtävissä löytyneiden ihmisten määrää ei tilastoida.

Lisää aiheesta:

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 25.3.2022 klo 23:een saakka.

.
.