Hyppää sisältöön

Katupölykausi voi kestää tänä vuonna pitkään – pölyn määrä riippuu paljolti siitä, sataako vai ei

Tänä keväänä katupölykausi voi olla tavanomaista pahempi ja pidempi. Autojen nastarenkaiden asfaltista irrottamat pienhiukkaset ja hiekoitussepeli on merkittävimpiä katupölyn aiheuttajista ja ilmanlaadun heikentäjistä.

Helsingin seudun pyöräilijöiden toiminnanjohtaja Henni Ahvenlammen mukaan Suomessa liikutaan aivan liian vähän. siksi -kävelyyn ja pyöräilyyn pitäisi erityisesti panostaa. - Kaupunkien ja ely-keskusten täytyy tehdä suunnitelmat millä tavalla he pystyvät lain velvoittamalla tavalla ylläpitämään katuja ja muita väyliä niin, että ihmiset pääsevät liikkumaan. Näin voidaan tavoittaa myös ympäristötavoitteet. Kuva: Sakari Piippo / Yle

Talven liukkaus on lisännyt hiekotustarvetta pääkaupunkiseudulla. Esimerkiksi Helsingissä kaupunki on laskenut kaduille ja väylille kolmanneksen enemmän hiekotussepeliä kuin tavallisesti. Tämä näkyy ja tuntuu katupölyn määrässä.

Pölyisestä kaudesta on tulossa myös tavanomaista pidempi, sillä katujen puhdistaminen kestää Helsingin kaupungin mukaan tänä vuonna tavanomaista pidempään.

Liukkaudentorjunta on lisännyt keväällä monissa paikoissa katupölyn määrää. Erityisesti kuiva aurinkoinen sää nostaa pölyä ilmaan ja huonontaa ilmanlaatua.

Sepeliä ja hiekkaa

Sulanut lumi on paljastanut asfaltiln ja samalla liukkautta torjumaan lasketun sepelin. Tänä vuonna esimerkiksi Helsingissä sepeliä on levitetty jäisille kaduille ja väylille liukkautta estämään kolmannes enemmän kuin tavallisena talvena.

Hiekoitussora on suurin katupölyä aiheuttava tekijä keväisin. Erityisesti autot nostattavat pölyä ilmaan. Kevyen liikenteen väylillä paljaalla asvaltilla oleva sora voi estää lliikuntarajoitteisten apuvälineiden käyttöä. Kuva: Sakari Piippo / Yle

Helsingissä puhdistettu eli niin sanotun pesuseulottu sepeli loppui tänä vuonna kesken talven.

– Valitettavasti saattaa tulla aika raju ja paljon pölisevä kevät. Koska kelit ovat olleet liukkaat ja sepeliä on mennyt todella paljon, olemme loppukeväästä joutuneet käyttämään vähän huonompilaatuista sepeliä. Siinä on hienoa ainesta ja sen takia pölymäärät ovat tänä keväänä vielä suuremmat, sanoo Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan yleisten alueiden kunnossapidon tiimipäällikkö Tarja Myller.

Kunnossapidon tiimipäällikkö Tarja Myllerin mukaan sepelin nostaminen etenee tänä keväänä Helsingissä tavanomaista hitaammin, koska soraa on laskettu tavallista enemmän kulkuväylille. Kuva: Daniel Westo / Yle

Sepeli on yksi tapa estää liukkautta kaduilla ja teillä, mutta sen ei pitäisi olla ainoa katujen ja väylien kunnostustoimi, muistuttaa Helsingin seudun pyöräilijöiden toiminnanjohtaja Henni Ahvenlampi.

– Ilmeisimmin kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa ja ely-keskuksen väylillä on talvikunnossapidon metodeissa kehitettävää ja jostain syystä sitten sepeliä on lasketu todella paljon sen sijaan, että olisi tehty liikkumista edistävää talvikunnossapitoa.

Paljaalla, jäästä ja lumesta sulaneella paljaalla asvaltilla sepelistä ei ole jalankululle tai pyöräliikenteelle hyötyä, päinvastoin.

– Se rahisee renkaissa ja kengänpohjissa ja olisi erttäin tärkeä nostaa sepeli pois. Se edistäisi liikkumista ja katupölyä olisi paljon vähemmän ilmassa. Ja jos tulee yöpakkasia, niin sitten sepeliä voi laskea sinne lisää, neuvoo Ahvenlampi.

Tavallisesti katupöly heikentää keväisin ulkoilman laatua noin 3–6 viikon ajan. Tänä vuonna katupölykaudesta voi pääkaupunkiseudulla tulla pitkä ja vaikea juuri sepelin suuren määrän vuoksi.

– Valitettavasti saattaa tulla aika raju ja paljon pölisevä kevät. Voi olla että kadut ehditään puhdistaa joillakin alueilla jopa vapuksi, mutta laitakaupungilla saattaa mennä toukokuun loppuun asti, arvioi Myller.

Katupöly ei ole vain isojen kaupunkien ongelma

Huono ilmanlaatu ja katupöly ei ole yksin suurten kaupunkien ongelma, vaan se koskee koko maata ja myös pienempiä taajamia.

– Katupölyä on laajalti koko Suomessa ja sitä on myös pienillä paikkakunnilla. Pienillä paikkakunnilla saatetaan käyttää sepelin sijaan hienojakoista hiekkaa, joka nousee myös helpommin ilmaan, sanoo Helsingin seudun ympäristöpalveluista vastaavan HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Anu Kousa.

Katupöly liittyy erityisesti autoiluun. Kitkarenkaat talvella ja talvirenkaiden vaihtaminen keväällä heti säiden salliessa kesärenkaisiin vähentäisivät katupölyn määrää.

HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Anu Kousan mukaan kunnat voivat hillitä katupölyä nostamalla hiekoitus materiaalit mahdollisimman nopeasti kaduilta keväisin. Pölyä voidaan myös kiinnittää kastelemalla katuja laimealla suolaliuoksella. Kuva: Antti Lähteenmäki / Yle

Katupöly ei tee hyvää kenellekään

Ilmansaasteiden haitoille herkimpiä ovat esimerkiksi astmaatikot, pienet lapset, iäkkäät sekä sepelvaltimotautia tai keuhkoahtaumatautia sairastavat.

Katupöly sisältää karkeita hengitettäviä hiukkasia ja pienhiukkasia. Katupölystä merkittävä osa on karkeita hiukkasia.

Korkeat katupölyn pitoisuudet aiheuttavat hengityselinoireita ja -tulehduksia. Katupöly voi laukausta astman ja keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen, joka voi pahimmillaan johtaa sairaalahoitoon. Keuhkoahtaumatautia sairastavilla jokainen pahenemisvaihe pienentää pysyvästi keuhkojen toimintakykyä.

– Hengityssairailla ja sydänsairailla perussairaus voi pahentua, eli lääkärin vastaanottokäynnit ja myös sairaalahoitoa vaativa osastohoito lisääntyy.

Pienet lapset ovat erityisen alttiita pölylle, koska he viettävät paljon aikaa ulkona. Hengitysliiton (siirryt toiseen palveluun) mukaan nimenomaan karkeat hiukkaset lisäävät pienten lasten riskiä sairastua astmaan.

– 10 prosenttia pienistä lapista sairastaa astmaa. Nämä astmaoireet voivat pahentua katupölykauden aikana. Lapsi hengittää paksumpaa katupölyä jos näin voisi sanoa, toteaa järjestöjohtaja Mervi Puolanne Hengitysliitosta.

Katupöly ei ole täysin haitatonta perusterveillekään. Ilmassa leijuva katupöly aiheuttaa ärsytysoireita, kuten nuhaa ja yskää sekä kurkun ja silmien kutinaa ja kirvelyä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijan Taina Siposen mukaan karkeiden hengitettävien hiukkasten vaikutuksista terveyteen on huomattavasti vähemmän tutkimustietoa kuin pienhiukkasten.

– Niiden vaikutuksista sairauspoissaoloihin on tietoa hyvin rajallisesti, joten sitä olisi syytä selvittää tarkemmin, sanoo tutkija.

On arvioitu, että kymmeniä ihmisiä kuolee vuosittain ennenaikaisesti katupölyn pienhiukkasten takia.

– Arvion mukaan katupölyssä pienessä osassa olevat pienhiukkaset aiheuttavat Suomessa vuosittain 50–60 ennenaikaista kuolemantapausta. Tämän muutaman vuoden takaisen arvion mukaan luku on myös lähitulevaisuudessa samaa suuruusluokkaa, sanoo Sipola.

Korttelin verran kauemmaksi

Ilmanlaatu on huono vilkkaiden autoteiden varrella, sillä autot nostattavat katupölyä tien pinnasta ilmaan. Katupölystä huolimatta liikkumista ei kannata jättää. Tuubihuivi tai maski auttaa suojautumisessa ja myös reittivalinnalla voi vaikuttaa pölyaltistukseen.

Kulkulkureittinsä voi valita esimerkiksi pääkaupunkiseudulla Green Paths (siirryt toiseen palveluun)-sovelluksella, joka kerää tietoa muun muassa ilmanlaadusta.

– Katupölyä voi välttää parhaiten jos on mahdollisuus pyöräillä metsässä. Toki tännekin tullessa on sitä liukkautta aiheuttavaa sepeliä, mutta täällä voi välttää pölyttävää autoliikennettä, neuvoo Helsingin seudun pyöräilijöiden toiminnanjohtaja Ahvenlampi.

Ahvenlammen mukaan aina ei ole aikaa valita ilmanlaadultaan parempaa, mutta ehkä pidempää reittiä, ja siksi kuntien tulisi huolehtia väylistä kävelijöiden ja pyöräilijöiden ja liikuntaesteisten vuoksi.

Myös hengityssuojaimista (siirryt toiseen palveluun) voi joillekin olla hyötyä katupölykautena. Esimerkiksi THL (siirryt toiseen palveluun)ja Hengitysliitto (siirryt toiseen palveluun) neuvovat suojainten käyttöön.

– FFP2-hengityssuojain on huomattavasti parempi kuin kirurginen maski. Ja kun menee korttelin verran kauemmaksi vilkkaasta kadusta tai tiestä, oma altistuminen vähenee. Liikkumista ei kannata missään nimessä jättää, koska liikkuminen on aina hyvästä, sanoo Kousa.

Sepelistä vain osa päätyy uusioköyttöön

Kun sepeli nostetaan kadulta, se viedään välivarastoihin odottamaan jatkokäsittelyä. Helsingissä hiekoitussepeliä ei enää käytetä uudelleen liukkaudentorjuntaan, vaan näytteenoton jälkeen puhtaaksi todettu sepeli toimitetaan rakennusmateriaaliksi. Loput päätyvät Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen.

– Sepeli pyöristyy, kun se on kerran käytetty, siksi sitä ei kannata käyttää uudestaan, koska se estää liukkautta heikommin, perustelee Myller.

Korjaus 13.4. klo 9.40: Ingressiä täydennetty lauseella: Autojen nastarenkaiden asfaltista irrottamat pienhiukkaset ja hiekoitussepeli on merkittävimpiä katupölyn aiheuttajista ja ilmanlaadun heikentäjistä.Hiekoitussora korjattu sepeliksi tekstissä.

.
.