Hyppää sisältöön

Kuusamon Punaisentorintie sai nimensä Neuvostoliiton sotilaista – nyt nimeä ehdotetaan muutettavaksi, mutta asukkaat eivät sitä kannata

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on nostanut esille teiden ja katujen nimien muutosehdotuksia.

Kaksi Punaisentorintien asukasta ja kotiseutuneuvos eivät kannata tien nimen muuttamista.
Kaksi Punaisentorintien asukasta ja kotiseutuneuvos eivät kannata tien nimen muuttamista.

Kuusamon keskustan lähellä omakotitaloalueella kulkee noin 500 metrin pituinen Punaisentorintie, jonka nimeä ehdotetaan muutettavaksi. Asiasta on tehty kaksikin kuntalaisaloitetta, mutta tien asukkaissa ajatus ei herätä kannatusta.

Ensimmäisessä (siirryt toiseen palveluun) yksityishenkilön tekemässä aloitteessa nimenmuutosta perustellaan sillä, että siten osoitettaisiin, että Venäjän sotaa Ukrainassa ei hyväksytä. Myös käytännöllisyyden kannalta lyhyempi nimi olisi aloitteen mukaan parempi. Vaihtoehdoksi ehdotetaan Rauhantietä. Yle ei tavoittanut aloitteen tekijää kommentoimaan asiaa.

Toisessa kuntalaisaloitteessa (siirryt toiseen palveluun) Punaisentorin nimeksi ehdotetaan Maidanintie. Maidan on Kiovan keskusaukio, josta alkoi Ukrainan vallankumous 2014.

Kuusamon Punaisentorintien nimenmuutosehdotus ei ollut ensimmäinen.

Venäjän hyökkäyksen jälkeen somekeskusteluissa ihmiset ehdottivat Helsingin Tehtaankadun nimen muuttamista (siirryt toiseen palveluun) (Helsingin Sanomat), erityisesti sen itäosan, jossa Venäjän suurlähetystö sijaitsee. Kuntalaisaloitepalvelussa (siirryt toiseen palveluun) korvaavaksi nimeksi on ehdotettu Maidaninkatua, Zelenskyinkatua tai Trollitehtaankatua.

Kotimaisten kielten keskus Kotus ehtikin jo maaliskuun alussa tiedottamaan, että kadunnimiä ei pitäisi käyttää poliittisena lyömäaseena (siirryt toiseen palveluun). Lisäksi kadunnimien pysyvyys on tärkeää muun muassa hälytysturvallisuuden kannalta, koska nimen on ohjattava ihmiset oikeaan paikkaan.

Neuvostosotilaiden korsut auttoivat kuusamolaisia kotiinpaluussa

Kuusamon kirkonkylä koki totaalisen tuhon syksyllä 1944, kun saksalaiset sotilaat vetäytyivät seudulta ja polttivat lähes kaikki rakennukset. Saksalaisten lähtöä seurasi neuvostosotilaiden miehitys, joka kesti syyskuusta marraskuuhun asti.

Koska asuttavia rakennuksia ei ollut, Neuvostoliiton sotilaat rakensivat satoja, osittain maan sisään rakennettuja korsuja ympäri Kuusamoa, kertoo kotiseutuneuvos ja entinen historian opettaja Helena Palosaari.

– Nykyisen Punaisentorintien kohdalla oli paitsi korsuja, myös juhlakenttä. Merkkinä olivat punaiset portit kujan molemmin puolin, kertoo Palosaari.

Sotahistorian ja kotiseutuhistorian harrastaja Tuomo Kallioniemi käsittelee verkkosivuillaan (siirryt toiseen palveluun) alueen historiaa: nykyinen Punaisentorintien alue tunnettiin Kuusamossa jo toisen maailmansodan aikana Punaisena torina.

Kuusamon Punaiselle torille johtavassa portissa luki 3. tarkka-ampujapataljoona. Sotahistorian ja kotiseutuhistorian harrastaja Tuomo Kallioniemi on digitoinut kuvan Kuusamon Kuvaamon kuva-arkistosta. Kuva: Tuomo Kallioniemen kokoelma

Sodan päättymisen ja neuvostojoukkojen lähtemisen jälkeen korsuissa (siirryt toiseen palveluun) (Suomi 1945–1945 -verkkosivu) asuivat Kuusamoon palanneet evakot ennen jälleenrakentamisen alkamista.

Virallinen tiennimistö Kuusamoon syntyi vasta, kun Kuusamo-seura järjesti tiennimikilpailun 1961. Silloin Punaisentorintiestäkin tuli virallista.

– Haastattelin aikoinaan Punaisentorintien varressa asunutta naista korsuasumisesta. Hän kertoi polusta, jota kutsuttiin Stalininkujaksi, mutta se nimi ei ole jäänyt elämään, kertoo Helena Palosaari.

Kuusamossa on monia muitakin Neuvostoliittoon liittyviä nimiä ja myös saksalaisperäisiä nimiä.

– Jos nimiä ruvetaan muuttamaan, niin täällä pitää melkoinen siivous tehdä, Palosaari toteaa.

Nimet tarvitsevat yhteyden paikkaan

Kotuksen erityisasiantuntija Ulla Onkamon mukaan nimistönsuunnittelun perusperiaate on, että tiennimillä tulisi olla jonkinlainen yhteys paikan perinnäiseen nimistöön, historiaan tai kulttuuriin. Punaisentorintietä hän pitää kielellisesti toimivana. Vaihtoehdoksi esitetystä Rauhantiestä taas puuttuu oleellinen asia.

– Nimi Rauhantie on merkitykseltään positiivinen, mutta sillä ei ole yhteyttä juuri tähän paikkaan. Motivaationa on lähinnä halu ottaa kantaa ajankohtaiseen surulliseen tapahtumaan, Ukrainan sotaan, sanoo Onkamo.

Kotuksella on lakisääteinen tehtävä antaa ohjeita myös nimistöstä. Kunnilla on mahdollisuus kysyä Kotukselta neuvoja teiden ja katujen nimeämiseen, mutta Onkamon mukaan mahdollisuutta käytetään harvoin. Kunnat päättävät kaava- ja osoitenimistään itse.

Nimimuutoksista aiheutuisi myös kustannuksia ja ne voivat viedä useita kuukausia.

– Vakiintunutta ja toimivaa tienimeä ei muuteta ilman pätevää syytä. Pätevä syy voi olla esimerkiksi liikennejärjestelyjen muutos, jossa yhtenäisenä jatkunut katu katkaistaan, sanoo Onkamo.

Vaikka nimet edustavat usein kulttuurissa olevia kerrostumia, ne pitäisi pyrkiä luomaan pysyviksi ja aikaa kestäviksi.

– Kadunnimien pitäisi olla asiallisia, merkitykseltään neutraaleja, koska ihmisten pitää käyttää niitä asioinnissa.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit osallistua keskusteluun Yle-tunnuksella 29. maaliskuuta klo 23:een saakka.

.
.