Hyppää sisältöön

Epävarmat ajat saavat jotkut ostamaan jopa miljoonien arvoisia kultaharkkoja – "Ihmiset hakevat turvaa", sanoo kultakaupan johtaja

Nordean päästrategi suosittelee kuitenkin harkkojen sijaan osakesijoituksia niille, jotka havittelevat voittoja.

Kilon kultaharkko maksoi 59 110 euroa 26.3.2022. Kuva: Jyrki Ojala / Yle

Kultaharkot hehkuvat kirkkaina myyntitiskillä K. A. Rasmussenin kivijalkaliikkeessä Helsingin Etelärannassa.

Venäjän hyökkäyssodasta johtuvat epävarmat ajat ovat saaneet monet ihmiset lähtemään kultaharkko-ostoksille.

– Nyt on kova kysyntä. Helmikuun loppupuolesta lähtien on tehty niin paljon kauppaa kuin henkilökunnan puolesta pystytään, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Niklas Sundman.

Edellinen piikki jalometallikaupan myynnissä tapahtui keväällä 2020, kun koronapandemia rantautui Suomeen.

– Myyntiä oli yli tuplasti verrattuna normaalivuosiin. Sama ilmiö on nyt. Ihmiset hakevat turvaa.

Osakkeissa paremmat voitot

Sundmanin mukaan kultaharkot eivät ole osakkeisiin verrattava sijoituskohde, koska jalometallit eivät yleensä tuota yhtä isoja voittoja. Käsin kosketeltava, painava kultaharkko tuo kuitenkin turvallisuuden ja pysyvyyden tunnetta ostajalleen.

– Se on sinun harkkosi, kun olet ostanut sen. Se ei ole mitään elektronista tavaraa tietokoneessa vaan likviditavaraa, joka on arvossaan ympäri maailmaa.

Tämän vuoden aikana liike on myynyt jopa neljän miljoonan arvoisia kultaharkkoja, mutta tyypillisin ostos on sadan gramman harkko, joka maksaa nykyään noin 5 900 euroa.

Kullan hinta on nyt noin kaksituhatta dollaria per unssi, mikä on aika lähellä pandemian alkuaikojen tasoa vuonna 2020.

Kulta on sijoituksena "turvasatama"

Nordean varallisuudenhoidon päästrategi Antti Saari on samaa mieltä Sundmanin kanssa sen suhteen, että kullan kaltainen raaka-aine ei ole kovin tuottava sijoitus pitkällä aikavälillä.

– Yleensä olisi toivottavaa sijoittaa sellaiseen, missä on kassavirtaa, että sieltä voi odottaa kasvua ja tuottoa. Kulta on enemmän turvasatamatyyppinen sijoitus. Siinä ei ole mitään kassavirtaa.

Kassavirralla Saari tarkoittaa esimerkiksi osinkoja, joita osakkeen omistajat saavat yhtiöistä.

– Kun yhtiöiden tulokset kasvavat, ne kasvattavat myös osinkoja, mikä nostaa osakekurssia ja myös kassavirtaa.

250 gramman harkko oli hinnaltaan 14 893 euroa 26.3.2022. Kuva: Kimmo Hiltunen / Yle

Kullasta saatava tuotto perustuu lähinnä siihen, että sen hinta on myytäessä korkeampi kuin ostaessa.

Epävarmassa markkinatilanteessa kultaan sijoitetut varat voivat myös tuoda varmuutta osakesalkkuun, jos osake- ja valuuttakurssit heittelehtivät. Viime aikoina pörsseissä on ollut laskua, mutta kullan hinta on noussut.

Lisäksi kulta voi olla hyvä suoja inflaatiota eli rahan arvon laskua vastaan.

– Jos ostan tänään kultaharkon ja myyn sen vuoden päästä, ja inflaatio on nakertanut samassa ajassa kymmenen prosenttia dollarin arvosta, kultaharkon arvon voi vastaavasti odottaa nousevan hieman reilut kymmenen prosenttia, Saari selventää.

Kriisit lisäävät kullan arvoa

2010-luvun vaihteen jälkeen kultaunssin hintataso on vaihdellut noin tuhannen ja kahdentuhannen dollarin välillä Saaren mukaan.

Taloudellisesti epävarmat ajat, kuten euro- ja finanssikriisit ovat nostaneet kullan hintaa. Sama kehitys on nähty myöhemmin pandemian ja Venäjän hyökkäyssodan aikana.

Saaren mukaan kullan hinta on noussut yli seitsemän prosenttia tämän vuoden aikana. Osakkeet ovat puolestaan olleet maailmanlaajuisesti pikkuisen miinuksella, ja Helsingin pörssissä huomattavasti enemmän.

– Kullan epävarmuussuoja on toiminut jossain määrin tänä vuonna, mutta siinä on aina riski, että kun markkinatilanne alkaa selkiytyä, kullan hinta lähtee laskuun. Tämä on vaarana erityisesti nyt, kun hinta on aika korkealla tasolla.

Joukkovelkakirjoissa riski on pieni

Saari suosittelee sijoittamaan pitkällä, noin 5–10 vuoden tähtäimellä mieluummin osakkeisiin ja joukkovelkakirjoihin.

– Kannattaa muistaa riittävän hyvä hajautus, että ei sijoita vain muutamaan kotimaiseen yhtiöön vaan esimerkiksi rahastojen kautta maailmanlaajuisesti. Riskitasoa voi säätää niin, että sijoittaa enemmän joukkolainoihin, joihin liittyy huomattavasti pienempi riski. Nyt jopa euroalueen valtioiden lainoista saa jälleen plusmerkkistä korkoa.

Kullan turvallisuudesta kertoo jotain kuitenkin se, että keskuspankit sijoittavat osan valuuttavarannoistaan siihen, koska kulta suojaa varoja valuuttakurssien välisiltä heilahteluilta.

Oletko sijoittanut kultaan? Voit keskustella aiheesta maanantaihin 28.3. klo 23:een asti.

Aiheesta lisää:

.
.