Hyppää sisältöön

Ennuste: Venäjän talous pakittaa vuosia taaksepäin sodan takia

Suomen Pankin tuoreen ennusteen mukaan Venäjän bruttokansantuote valahtaa tänä vuonna 10 prosenttia. Pudotus johtuu etenkin yksityisen kulutuksen ja tuonnin romahtamisesta.

Hampurilaisravintolan viimeinen aukiolopäivä Venäjällä Moskovassa sai ihmiset liikkeelle. Kuva: AFP

Suomen Pankin mukaan Venäjälle asetetut länsimaiden talous- ja kauppapakotteet sekä Venäjän itsensä asettamat vastapakotteet ovat iskeneet kovaa maan talouteen.

Venäjän bruttokansantuotteen arvioidaan kutistuvan tänä vuonna 10 prosentilla ja jäävän lähivuosinakin vuosikymmenen takaiselle tasolle.

– Talouden ei odoteta elpyvän ensi vuonnakaan, sillä Venäjän epävakaus, pakotteet ja Venäjän omat rajoitustoimet rasittavat kehitystä, sanoo vanhempi ekonomisti Vesa Korhonen Suomen Pankista.

Venäjällä murenevat nyt talouden kaikki pilarit.

Ruplan kurssi on sukeltanut jyrkästi noin 40 prosenttia pelkästään hyökkäyksen jälkeen ja noin 50 prosenttia viime marraskuusta.

Venäjän tuonnin arvioidaan putoavan puolella eli 2000-luvun puolivälin lukemiin.

Venäjän viennin määrä supistuu etenkin EU-maiden vähentäessä energian tuontia Venäjältä.

Inflaatio, joka voi kivuta tänä vuonna 20 prosenttiin, pudottaa kotitalouksien kulutusta. Kulutuksen arvellaan valahtavan yli vuosikymmenen takaisille tasoille. Myös investoinnit kärsivät pahoin.

– Pitkän aikavälin kasvunäkymä on hapertunut tuntuvasti, sillä vähäisetkin talouden uudistusnäkymät ovat tulleet entistä epätodennäköisemmiksi. Venäjän talous jää varsin pitkäksi aikaa paljon aiempaa pienemmäksi ja talouskasvukin jää ennusteemme mukaan liikkumaan nollan ja ykkösen välille, Korhonen sanoo.

Venäjän talous pyörii julkisten menojen varassa

EU-maat ja monet muut maat ovat asettaneet Venäjälle talous- ja kauppapakotteita ennennäkemättömässä laajuudessa. Pakotteet kieltävät monien tavaroiden, esimerkiksi useiden teknologiatuotteiden, ja eräiden palvelujen viennin Venäjälle sekä muutamien tavaroiden tuonnin.

EU on myös äskettäin asettanut tavoitteeksi painaa lähivuosina alas energiantuonnin Venäjältä.

Pakotteet rajoittavat venäläisten pankkien, yritysten ja valtion rahoituksen saatavuutta entisestään sekä kieltävät useiden venäläisten pankkien normaalin maksuviestinnän (SWIFT) ulkomaiden kanssa ja liiketoimet keskuspankin kanssa kuten myös monien yritysten omistajien ja sitä kautta heidän omistamiensa yritysten kanssa.

Lisäksi lukuisat ulkomaiset yritykset ovat ryhtyneet omaehtoisesti vähentämään ja lopettamaan tuotantoaan tai muuta liiketoimintaansa Venäjällä samoin kuin kauppaa Venäjän kanssa tai kuljetuksia Venäjälle.

Venäjä on myös asettamassa vastasanktioita, jotka kohdistuvat tavaroiden vientiin ja tuontiin.

Vaikka monet toimet painavat maan talouden merkittävästi aiempaa pienemmäksi, se pyörii silti.

– Venäjällä näitä pudotuksia on aika-ajoin ollut ja siitä voi päätellä paljon miten toimitaan nytkin, Korhonen sanoo.

Venäläisten viranomaisten mukaan he ottavat tarvittaessa varoja käyttöönsä jättimäisestä öljy- ja kaasutuloilla paisutetusta hyvinvointirahastosta, sanoo Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Vesa Korhonen. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Keinoja on jo käytössä.

Venäjä on esimerkiksi estänyt maassa olevien ulkomaisten yritysten ulkomaille meneviä maksuja sekä asettanut tiukkoja rajoituksia venäläisten yritysten ja kansalaistensa maksuille ulkomaille sekä ulkomaisen valuutan saannille.

Venäläisille yrityksille on asetettu pakko vaihtaa 80 prosenttia vientituloista rupliksi.

Venäjä voi paikata romahtanutta tuontia rajallisesti kotimaisella tuotannolla ja vaikka inflaatio kipuaa ennätyksiin, välttämättömiin tavaroihin saatetaan kohdistaa hintarajoituksia.

– Tässäkin taantumassa maan johto keskittynee haittojen lievittämisessä helposti toteutettaviin varojen siirtoihin eli yksityistä kulutusta ruokkiviin sosiaalitukiin ja talouden toimintaa pyörittäviin yritystukiin, Korhonen jatkaa.

Reaalipalkkojen odotetaan laskevan, mutta esimerkiksi eläkkeiden on perustuslain mukaan määrä pysyä inflaation tahdissa. Lisäksi muitakin sosiaalitukia ollaan lisäämässä.

Maan johto voi myös ehkäistä investointien romahtamista lisäämällä oligarkkien ja muiden venäläisten yksityisten yritysten investointien määräilyä sekä käskyttämällä valtionyrityksiä.

Venäjällä on yhä varaa tukea talouttaan

Varojakin tukitoimiin on.

– Budjettitulot ovat vielä tänä vuonna nousemassa jopa huomattavasti arvioitua inflaatiota enemmän, sillä dollarimääräiset tulot öljy- ja kaasusektorin tuotantoveroista ja vientitulleista kohoavat jyrkästi heikentyneen valuuttakurssin vuoksi hyvin paljon ruplissa, Korhonen sanoo.

Varoja on myös valtion vararahastona toimivassa Kansallisen hyvinvoinnin rahastossa, joka on suuruudeltaan 15 prosenttia maan kansantuotteesta.

– Rahaston likvidejä varoja sekä rahastoon siirtoa odottavia viime vuoden budjettituloja on runsaasti. Varat ovat ulkomaiden valuutoissa ja osa maan valuuttavarantoa. Siten myös niiden käyttöön vaikuttavat EU-maiden ja Yhdysvaltojen keskuspankkipakotteet, mutta Venäjällä varoja aiotaan tarpeen vaatiessa muuntaa rupliksi valtion ja keskuspankin keskinäisellä järjestelyllä, Korhonen sanoo.

Mikäli julkisen talouden menojen normaalit rahoituslähteet osoittautuisivat riittämättömiksi, saatettaisiin turvautua menojen kattamiseen keskuspankista, mikä tosin lisäisi inflaatiota.

Toisaalta keskuspankki pitää myös pankkeja pystyssä. Keskuspankki esimerkiksi nosti pian Venäjän hyökkäyksen alettua ohjauskorkonsa 20 prosenttiin, mikä jäähdytti kotitalouksien aloittamaa talletusten vetämistä pankeista.

Voit keskustella aiheesta 29.3. klo 23 saakka.

Lue lisää:

.
.