Hyppää sisältöön

Nainen surmasi lapsensa ja itsensä Helsingin Latokartanossa – kriisityöntekijä: tiedot leviävät nopeasti, asiasta syytä puhua lapsille rehellisesti

Poliisi löysi naisen ja lapsen ruumiit tarkastuksen yhteydessä yksityisasunnosta perjantaina. Poliisi epäilee, että nainen surmasi kouluikäisen lapsen ja itsensä.

Poliisi tutkii asiaa murhana ja kuolemansyyntutkintana. Kuva: Juuso Stoor / Yle

Helsingin poliisi epäilee (siirryt toiseen palveluun) naisen surmanneen kouluikäisen lapsensa ja itsensä Latokartanossa Helsingissä.

Helsingin poliisi sai viime perjantaina iltapäivällä yksilön suojaan kohdistuvan tarkastustehtävän. Poliisi tarkisti yksityisasunnon ja löysi sieltä kaksi henkilöä kuolleena.

Tämänhetkisten tietojen perusteella poliisi epäilee äidin surmanneen kouluikäisen lapsensa ja itsensä. Tapaukseen ei epäillä liittyvän muita henkilöitä.

Tapauksen tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Marja Väätti on muista asiaan liittyvistä yksityiskohdista vaitonainen.

– Olemme valinneet tarkkaan tiedot, jotka tapauksesta tässä vaiheessa julkisuuteen kerrotaan, Väätti sanoo.

Kun esitutkinta aikanaan valmistuu, tulee harkittavaksi esitutkintapöytäkirjan salaaminen kokonaan tai osittain, ja tässä yhteydessä poliisi arvioi, minkä verran tapauksesta on syytä tiedottaa.

Asiaa tutkitaan epäillyn henkirikoksen osalta murhana ja äidin kuoleman osalta kuolemansyyntutkintana.

Kriisityöntekijä: lasten kanssa tärkeä puhua

Tieto perhesurman kaltaisesta järkyttävästä teosta leviää lähes väistämättä myös pienten lasten keskuudessa. Helsingin kaupungin kriisityöntekijän Pia Launion mukaan lasten kanssa on tärkeä puhua asiasta, kuunnella heidän ajatuksiaan ja kysymyksiään.

– Asiaa ei pidä kuitenkaan äänekkäästi kauhistella ja voivotella lasten kuullen, sillä se lisää lasten stressiä, Launio sanoo.

Yleensä asia tulee kuitenkin tavalla tai toisella ilmi ja silloin on Launion mukaan syytä vastata lasten kysymyksiin rehellisesti, olla turvana ja muistuttaa että meillä ei ole mitään hätää.

Launion mukaan eri-ikäiset lapset reagoivat järkyttäviin tapauksiin eri tavoin. Esimerkiksi pienet lapset eivät välttämättä kauheasti muuten reagoi, mutta vaikkapa leikin lomassa voi nousta esiin asiaan liittyviä kysymyksiä.

Pieneltä lapselta voi kysyä, mietityttääkö häntä joku asiaan liittyvä. Läheisyys luo turvaa.

– Isommat lapset voivat miettiä tällaisia paljonkin. Heille kannattaa tarjota mahdollisuutta läsnäoloon, heidän kysymyksiään kannattaa kuunnella ja heidän kanssaan puhua.

Oikeita sanoja tai vastauksia voi olla vaikea löytää, kun sellaisia ei välttämättä ole olemassakaan. Launion mukaan tämän voi hyvin sanoa lapselle. Aina ei tarvitse olla valmista vastausta.

Lapsiin kohdistuvat henkirikokset Suomessa harvinaisia

Lapsi joutuu Suomessa henkirikoksen uhriksi suhteellisen harvoin, mutta tekoja paljastuu silti lähes joka vuosi. Kun lapsi surmataan, tekijänä on useimmiten lapsen oma äiti. Toiseksi yleisin tekijä on lapsen oma isä.

Kun Yle selvitti 2000-luvun perhesurmien taustoja keväällä 2020, tapauksia löytyi yli 80. Lähes kaikissa tekijä oli ollut lapsen äiti tai isä. Vain yhdessä tapauksessa tekijä on ollut uhrille tuntematon mies.

Useimmiten tekojen taustalla ovat vanhempien mielenterveysongelmat.

Helsingin kaupungin kriisipäivystys tarjoaa kriisiapua järkyttävissä tilanteissa osallisina olleille numerossa 09 310 44222 joka päivä ympäri vuorokauden.

Lue lisää:

.
.