Hyppää sisältöön

Saimaan kanavan liikenne uhkaa romahtaa: esimerkiksi Joensuussa ei tiedossa yhtään eurooppalaista varustamoa, joka toisi nyt aluksensa Venäjän aluevesille

Ukrainan sota uhkaa tyrehdyttää rahtiliikenteen Saimaan kanavassa. Itäsuomalaisille yrityksille koituu merkittäviä vaikeuksia ja lisäkustannuksia, jos massatavara on kuljetettava maitse merisatamiin.

Mikäli ulkomaiset varustamot eivät ota riskiä tulla Venäjän aluevesien kautta Saimaan kanavalle, Saimaalla on tulevana kesänä vain sisävesiliikennettä. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Keski-Euroopan varustamot eivät halua nyt kuljettaa aluksiaan Venäjän aluevesien kautta. Tämän vuoksi muun muassa pohjoiskarjalaisten vientiyritysten laivaukset Saimaan kanavan kautta vähenevät.

Joensuun syväsatamassa kävi viime vuonna lähes sata ulkomaista rahtialusta. Kanava aiotaan avata, mutta Joensuun Laivauksen toimitusjohtaja Pekka Mononen ei tiedä tällä hetkellä yhtään ulkomaista varustamoa, joka olisi tulossa liikennöimään kanavaan.

– Päätös Saimaan kanavan avaamisesta on hyvä juttu, mutta yksinään se ei tätä pelasta. Tavaran liikkeeseen tarvitaan laiva ja ne laivat pitäisi jostain löytää ja niille pitäisi pystyä lupaamaan turvallinen kulku tänne, Mononen kiteyttää tilanteen.

Hän uskoo eurooppalaisten varustamojen uskaltautuvan aluksillaan Viipurinlahden ja kanavan läpi Saimaalle vasta, kun luottamus Venäjän suhteen on palautunut.

Vuonna 1979 perustetulle Joensuun Laivaukselle näin nopea ja jyrkkä lastausten romahdus on ennen kokematon. Jos epävakaa tilanne jatkuu koko purjehduskauden, yhtiö on vaikeuksissa.

– Se tarkoittaisi, että 85–90 prosenttia liikevaihdosta jää syntymättä, toimitusjohtaja Mononen arvioi.

Laivausyhtiöllä on Joensuussa 18 vakinaista työntekijää.

Yritykset tehneet jo omia ratkaisuja

Iivari Mononen -konsernin osalta laivausten aloittaminen Joensuusta Iso-Britanniaan tänä keväänä on yhä epävarmaa.

– Tilanne on hyvin epäselvä, suostuvatko kaupalliset varustamot kulkemaan Venäjän aluevesien ja kanavan kautta ja miten alusten ja rahtien vakuutukset onnistuvat, konsernin toimitusjohtaja Ari Mononen kertoo riskeistä.

Toimitusjohtajan mukaan suuntaa voidaan vaihtaa nopeastikin, mutta yhtiö on jo varautunut kuljettamaan kaikki pylväät rekoilla merisatamiin. Tähän asti yhtiö on kuljettanut vain Euroopan ulkopuolelle lähtevän tavaran merisatamiin.

Lieksan ja Nurmeksen sahoja pyörittävä Binderholz Nordic aikoo lopettaa Saimaan vesireitin käytön.

– Pakotteet ja keskieurooppalaiset laivayhtiöt eivät uskalla ja halua kanavaan mennä, perustelee sahayhtiön hallintojohtaja Joonas Vitri.

Sahoilta on laivattu sahatavaraa Joensuun syväsataman kautta Saksaan ja Englantiin, enimmillään laiva viikossa. Määrä on 30 prosenttia yhtiön viennistä.

Vitrin mukaan laivausten korvaaminen tuo lisäkustannuksia ja on hankalaa, koska rekkoja ei löydy tarpeeksi ja rautateillä on vaikeuksia saada riittävästi lisäkuljetuksia sekä etelään että Ouluun.

– Rata on aika ruuhkautunut ja VR:llä ei ole kalustoa tarjolla, hallintojohtaja harmittelee.

Tehtaanjohtaja Sauli Purho Enocelliltä toteaa, että laivausten merkitys oli yhtiölle aiemmin suurempi. Laivaus väheni, kun liukosellua alettiin kuljettaa Uimaharjusta Kiinaan rautateitse.

Nyt sellu lähtee Enocellin tehtaalta junalla merisatamiin, Kotkaan ja Haminaan.

Lisää aiheesta:

Saimaan kanavan liikennekausi käynnistyy maanantaina – viikko sitten avautuminen oli vielä epävarmaa

LVM: Saimaan kanavan avaaminen liikenteelle ratkeaa viikon sisällä – Itä-Suomen yrityksissä jo varautumista muihin reitteihin