Hyppää sisältöön

Sähköpotkulautakolari vei Joona Nummelinin, 24, ajokortin ja työkyvyn ainakin toistaiseksi – skuuttiturmille tulossa oma koodi sairaaloihin

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ennakoi sähköpotkulautaonnettomuuksien määrän kasvavan edelleen vuokralautatarjonnan lisääntyessä. Vakavimpien onnettomuuksien kasvu näyttäisi kuitenkin tasaantuneen.

Vantaalainen Joona Nummelin loukkaantui vakavasti sähköpotkulautaonnettomuudessa marraskuussa Helsingissä. Kuva: ITV Studios Finland

Vantaalainen 24-vuotias Joona Nummelin oli matkalla töihin varhain tiistaiaamuna viime marraskuussa, mutta ei koskaan päässyt työpaikalle asti.

Eikä ole käynyt siellä vielä tähän mennessäkään.

Sähköpotkulaudalla liikkeellä ollut Nummelin kolaroi vastakkaiseen suuntaan ajaneen, vasemmalle kääntyneen henkilöauton kanssa Helsingin Kampissa tuhoisin seurauksin.

– Murtunut yläleuka ja laajat keskikasvojen murtumat, kallonpohjassa murtuma, kallon sisäisiä vammoja ja kasvot nenän alueelta painautuneet sisäänpäin. Kasvot ruhjeilla. Nyt alan olla ulkoisesti kunnossa, Nummelin kuvailee viisi kuukautta onnettomuuden jälkeen.

Joona Nummelin kuvattiin Töölön sairaalassa onnettomuuden jälkeen. Kuva: ITV Studios Finland

Hän on edelleen sairauslomalla.

– Muistan vain sen, että auton keula tuli kohti. Sitten makasin asvaltilla ja tunnustelin kipuja. Nukkuminen on edelleen todella vaikeaa, nukun parin tunnin pätkissä. Pää on tunnoton, ja haju- ja makuaisti puuttuu kokonaan.

Vakavimpien onnettomuuksien määrän kasvu näyttää hidastuneen

Sähköpotkulautaonnettomuuksia tapahtui esimerkiksi viime kesäkuukausina siihen tahtiin, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri joutui lisäämään henkilökuntaa Meilahden yhteispäivystykseen.

HUSin tukielinkirurgian linjajohtaja Mika Paavola arvioi, että sama on edessä jälleen tulevana kesäkautena. Hän uskoo, että tapaturmia sattuu yhä enemmän, kun vuokralautojen määrä kasvaa edelleen.

Ongelmaa on suitsittu ja suitsitaan yhä alennetulla nopeudella ja yöllisellä ajokiellolla, joka on voimassa myös tänä kesänä.

Sähköpotkulautaonnettomuuksissa tapahtuvien vakavimpien onnettomuuksien kasvu näyttäisi tasaantuneen tai ainakin hidastuneen. Keskitettyä tietoa onnettomuuksista ei kuitenkaan toistaiseksi löydy mistään.

Sähköpotkulautaonnettomuuksien tilaston toimitti Ylelle Helsingin Töölön sairaalan tukielin- ja plastiikkakirurgian toimialajohtaja Jarkko Pajarinen.

Sähköpotkulautaonnettomuuksia tapahtuu niin paljon, että niiden aiheuttamille vammoille on todennäköisesti tulossa oma syykoodi terveydenhuollon ICD10-tautiluokitusjärjestelmään.

Esimerkiksi Töölön sairaalan tapaturma-asemalla turvaudutaan sähköpotkulautaonnettomuuksien erittelyssä toistaiseksi tukkimiehen kirjanpitoon ja ruutuvihkoon, ylilääkäri Mika Paavola toteaa.

– Oma diagnoosikoodi olisi hyödyllinen. Koodisto on kansainvälinen, samoin kuin tämä sähköpotkulautailmiökin on. Siellä on suomalaisten kannalta paljon hassumpiakin koodeja muun myrkyttömän niveljalkaisen puremista lähtien.

Erityisellä ilolla Paavola tervehtii liikenne- ja viestintäministeriön käynnistämää selvitystä sähköpotkulautailun ja pyöräilyn promillerajasta.

– Päihtyneenä tapahtuu onnettomuuksista ylipäätään aika iso osa. Promillerajalla, tai siis sillä, että ihmiset ajaisivat vain selvin päin, voisi kyllä näitä pyörällä tai sähköpotkulaudalla tapahtuvia onnettomuuksia vähentää.

Yhdeksän kymmenestä kasvomurtumapotilaasta on humalassa

Joona Nummelinin kasvot Töölön sairaalassa operoineen suu- ja leukakirurgi Johanna Snällin mukaan Ruotsissa jopa 14 prosenttia päivystyskäynneistä liittyy sähköpotkulautaonnettomuuksiin. Nummelinin operaatio on esillä Ylen Elossa 24h -sarjan uudella tuotantokaudella.

Töölön kasvomurtumapotilaista noin yhdeksän kymmenestä on ollut onnettomuushetkellä humalassa.

– Tavanomaisin vammamekanismi on sellainen, että sähköpotkulaudalla törmätään jalkakäytävän reunaan ja kaadutaan eteenpäin. Raitis ihminen ehtii ottamaan käsillä vastaan ja saa yläraajavammoja. Päihtynyt kaatuu kasvoilleen tai päälleen, Mika Paavola kuvailee.

Tyypillinen sähköpotkulautaonnettomuudessa loukkaantunut ja Töölöön toimitettu potilas on ajanut humalassa ilman kypärää.

– Vakavimmat vauriot ovat aivovammoja, Snäll toteaa.

Kirurgi Snällin toivelista sähköpotkulautailijoille on selkeä: käytä kypärää, aja vain selvin päin, noudata liikennesääntöjä ja huomioi muut liikenteessä kulkijat.

Kasvot säästyivät, mutta toipuminen jatkuu

Moni Johanna Snällin tapaama sähköpotkulautaonnettomuudessa loukkaantunut potilas ymmärtää vasta sairaalassa, kuinka huonosti olisi voinut käydä.

– Mitä vakavampi vamma, sitä pidempään toipuminen kestää. Esimerkiksi vaurioituneet hampaat voivat vaivata potilasta vuosikausia. Tämän lisäksi on tietysti onnettomuuden aiheuttama henkinen kuorma, joka vaatii omanlaisensa toipumisen, hän muistuttaa.

Nummelin oli sairaalassa huolissaan myös läheistensä jaksamisesta. Kuva: ITV Studios Finland

Vantaalainen Joona Nummelin on sairauslomalla vielä kesän yli, ja esimerkiksi aivovamman vakavuuden arviointi on sen verran kesken, että ajokortti on toistaiseksi hyllyllä.

– Muisti ei oikein toimi niin hyvin kuin ennen. Toivon vain, että pääsisin takaisin entiseen elämääni.

Onnettomuutta on tutkittu autoilijan osalta epäiltynä liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja vammantuottamuksena. Asia on syyteharkinnassa.

Nummelin oli tilanteessa selvin päin.

Joona Nummelin kertoo tarinansa myös Ylen tänään maanantaina käynnistyvässä Elossa 24h -sarjassa.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Keskustelu on auki tiistaihin 12. huhtikuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

.
.