Hyppää sisältöön

Koronakuolemia voitaisiin estää antamalla neljäs annos nopeasti myös alle 80-vuotiaille, sanovat HUSin asiantuntijat

Tehosteannokset olisivat tarpeen erityisesti 70-79-vuotiaiden ikäryhmälle.

Neljännen rokoteannoksen antamisella myös alle 80-vuotiaille on HUSin asiantuntijoiden mukaan kiire. Kuvituskuva. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Suomessa annetaan tällä hetkellä koronarokotteen neljäs annos vain voimakkaasti immuunipuutteisille ja 80 vuotta täyttäneille sekä iäkkäille hoivakodeissa asuville ilman alaikärajaa. Tavoitteena on erityisesti estää koronaviruksen ennenaikaisia kuolemia ja vakavaa sairastumista.

Viime aikoina koronavirukseen on kuitenkin menehtynyt ihmisiä kiihtyvällä tahdilla. Tautiin on raportoitu kuolleen tähän mennessä yli 3 000 henkilöä. Heistä noin 1 800 ihmistä on menehtynyt viruksen aiheuttamaan tautiin viimeisten neljän kuukauden aikana.

Myös sairaalahoitoa tarvitsevien määrä on lähtenyt uudestaan kasvuun erikoissairaanhoidossa. Erityisen jyrkästi perusterveydenhuollon terveyskeskussairaaloissa, joissa hoidetaan ikääntyneitä.

HUSin asiantuntijoiden mukaan myös alle 80-vuotiaiden laajempi rokottaminen neljännen kerran vähentäisi sairaalahoitoon joutuvien potilaiden määrää ja koronakuolemia.

– Ainakin yli 70-vuotiaille tulisi ehdottomasti tarjota neljäs rokote, mutta se voisi olla jollakin aikavälillä tarpeen jopa 60 vuodesta ylöspäin, sanoo HUSin infektiosairauksien apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen.

Myös HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen katsoo, että neljäs annos kannattaisi antaa 70-vuotiaista ylöspäin, koska rokotteita on kuitenkin saatavilla.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on tulossa Lehtosen mukaan esitys neljännen annoksen antamisesta yli 60-vuotiaille. Samaa voisi harkita myös Suomessa, hän pohtii.

Neljänsien annosten antamisella kiire

Tehosteannosten tarve on lisääntynyt viime aikoina siksi, että rokotteiden antama suoja hiipuu sairaalahoitoa vaativaa tautia vastaan ja samaan aikaan maassa leviää kaksi herkästi tarttuvaa omikronmuunnosta: BA.1 ja BA.2.

Valtaviruksena tällä hetkellä Uudellamaalla oleva BA.2-variantti tarttuu erittäin herkästi ja on aiheuttanut tammi-helmikuun jälkeen uuden voimakkaan epidemia-aallon.

– Sairastuneiden joukossa on lisääntyvästi myös kolme rokoteannosta saaneita keski-iältään 70-vuotiaita, mikä heijastuu sairaalahoidon kasvavaan tarpeeseen. Omikron-aaltojen aikana myös kuolemat rokotustaustasta riippumatta ovat lisääntyneet 70-79-vuotiaiden ikäryhmissä, sanoo Ruotsalainen.

Neljännen tehosteannoksen antamisella myös alle 80-vuotiaille on HUSin asiantuntijoiden mukaan kiire.

– Päätös yli 70-vuotiaiden rokottamisesta olisi tärkeää tehdä tulevien muutamien viikkojen aikana. Me näemme käytännön työssä, kuinka rokotteiden suoja ikääntyneillä sairaalahoitoa vaativaa tautia vastaan hiipuu, emmekä haluaisi olla myöhässä, Ruotsalainen toteaa.

THL:n tutkimuksen mukaan ikääntyneillä kolmannen annoksen suoja vakavaa tautia vastaan on hyvä vielä 2-3 kuukauden päästä, mutta 70-79-vuotiaiden rokotuksista alkaa olla 4-5 kuukautta ja yli 80-vuotiaiden jo 5-6 kuukautta.

– Myös yli 80-vuotiaiden tehosteannosten antamisen olisi voinut aloittaa aiemmin. Sairaalahoitoa tarvitsevien ikäihmisten määrä ja kuolemantapaukset lisääntyivät kevään korvilla, mutta nyt vasta olemme päässeet heitä rokottamaan, Ruotsalainen jatkaa.

Diagnostiikkajohtaja Lehtosen mukaan nuorempien tehosteannosten kanssa ollaan jo myöhässä.

– Meillä kuolee nyt joka ainoa päivä yli 20 henkilöä koronaan eli ehkä ollaan jo vähän myöhässä, hän toteaa.

Hauraimpien suojeleminen edelleen tärkeää

Nyt kun tartuntoja on 30-40-kertainen määrä esimerkiksi viime vuoteen verrattuna, ikääntyneiden ja riskiryhmien koronakuolemien estämiseksi on tärkeää noudattaa pandemian aikana tutuksi tulleita turvaohjeita, muistuttavat asiantuntijat.

– Koko pandemian ajan velvollisuutemme on ollut suojata nimenomaan ikääntyneitä ja riskiryhmiä vakavalta sairastumiselta ja se on edelleen yhtä tärkeää, sanoo Ruotsalainen.

On hyvä huomioida, että rokotusten antama suoja on ikääntyneillä ja riskiryhmiin kuuluvilla huonompi kuin perusterveillä työikäisillä.

– Jos on vanhuksia tai riskiryhmäläisiä lähipiirissä niin todellakin turvavälit, kasvomaskit, käsidesiä pitää edelleen olla käytössä. Tässä on nyt tullut vähän sellaista henkeä, että korona on ohi ja asia voidaan unohtaa, mutta näin se ei vain valitettavasti ole, sanoo Lehtonen HUSista.

Lue lisää:

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 1.4.2022 kello 23 saakka.

.
.