Hyppää sisältöön

Pohjois-Karjala-projekti toi miehille lisää elinvuosia, mutta enää valistus ei tehoa – nykyhaaste on erottaa luotettava terveystieto huuhaasta

Sydänterveyttä edistänyt Pohjois-Karjala-projekti nosti 1970-luvulla elintapojen merkityksen suuren yleisön tietoon. Enää terveysongelmia ei ratkota pelkällä valistuksella.

1970-luvulla suomalaisten ruokavalio sisälsi paljon kovia rasvoja ja suolaa. Kun niiden käyttöön puututtiin, vähenivät sydäntaudit merkittävästi. Kuva: Yle/ Touko Yrttimaa

50 vuotta sitten Pohjois-Karjala oli sysimusta läikkä sydäntautien maailmankartalla.

Kuolleisuus sydän- ja verisuonisairauksiin oli suurinta maailmassa. Etenkin miehiä kuoli jo nuorena, ja heidän odotettava elinikä oli alle 65 vuotta. Eikä muukaan Suomi ollut kartalla paljoa vaaleampi.

Jos sama kartta väritettäisiin nyt, tilanne olisi huomattavasti parempi. Nuorten miesten eliniänodote lähenee Suomessa jo 80 vuotta, ja työikäisten miesten sydänkuolleisuus on laskenut yli 80 prosenttia.

Yksi syy siihen, että kuolleisuus kääntyi 1970-luvulla laskuun, oli Pohjois-Karjala-projekti. Kyseessä oli kansanterveyden edistämishanke, missä sydäntauteja ehkäistiin puuttumalla ihmisten voin ja suolan käyttöön sekä tupakointiin.

Pohjois-Karjala-projekti oli aikoinaan menestys, mutta voisivatko sen opit toimia myös tämän päivän terveyshaasteisiin.

Lihavuus ja mielenterveysongelmat suurimmat terveysriskit

Professori Pekka Puska innostuu ajatuksesta. Hän oli Pohjois-Karjala-projektissa mukana vuodesta 1972 vuoteen 1997 eli alusta loppuun saakka. Sittemmin hänet muistetaan muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtajana.

Puska keksii heti kaksi terveysongelmaa, joihin tänä päivänä tarvittaisiin oma Pohjois-Karjala-projekti: lihavuus ja mielenterveysongelmat.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan suomalaisista aikuisista yli joka neljäs on lihava. Ylipainoa on suurimmalla osalla, naisista 63 prosenttia on ylipainoisia ja miehistä peräti 72 prosenttia.

Masennus taas on suurin yksittäinen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy.

Tänä keväänä tulee kuluneeksi 50 vuotta Pohjois-Karjala-projektin käynnistymisesta. Pekka Puska kertoo Ylen Aamussa, miten projektin opit ovat kestäneet aikaa.

Elintapojen merkitys on yhä suuri

Vaikka maailma on Pohjois-Karjala-projektin ajoista muuttunut, moni projektissa opittu asia pätee yhä.

Ensinnäkin elintavoilla on iso merkitys hyvinvointiin. Viisikymmentä vuotta sitten Pohjois-Karjalassa vain harva ymmärsi sitä.

– Ruoan ainoa tehtävä oli pitää nälkä poissa. Voita, kermaa ja suolaa käytettiin tolkuttomia määriä. Miehet tupakoivat kuin korsteenit, Pekka Puska kertoo.

Tupakoinnin haitat olivat uusi asia. Puska muistelee vierailua Outokummun kaivosyhteisössä, missä eli edelleen vahvana käsitys, että tupakointi tekee hyvää keuhkoille.

– Kaivoksen vanha lääkäri oli sanonut, että tupakan aiheuttama yskä auttaa kivipölyä poistumaan keuhkoista, Puska kertoo.

Terveellistä ruokavaliota, liikuntaa ja riittävää unta suositellaan edelleen avuksi isoon osaan suomalaisten kansantaudeista.

Pekka Puska kiersi 1970- ja 1980-luvulla Pohjois-Karjalassa puhumassa voin ja suolan haitoista. Puska kertoo, että paikalliset oppivat tuntemaan terveellisen ruokavalion "rojektiruokana". Kuva: Yle

Terveydenhuollon painopiste ennaltaehkäisyyn

Toinen oppi liittyy terveydenhuoltoon ja sen painopisteeseen: hoidetaanko vain sairauksia vai yritetäänkö niiden puhkeaminen estää.

1970-luvulla sydänsairauksia hoidettiin vasta sitten, kun ongelmat olivat vakavia. Pohjois-Karjala-projektin myötä esimerkiksi verenpaineen seuranta yleistyi, mikä auttoi puuttumaan ongelmiin ennen kuin ne kärjistyivät.

Käynnissä olevan soteuudistuksen yhteydessä ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta on puhuttu paljon. Pekka Puskan mukaan pelkät juhlapuheet eivät riitä vaan niiden sijasta tarvitaan tekoja.

– Esimerkiksi terapiasta puhutaan paljon, mutta myös mielenterveyttä pitäisi hoitaa jo ennaltaehkäisevästi, Puska toteaa.

Televisiolla oli iso rooli Pohjois-Karjala-projektin valistustyössä. 1980-luvulla Yle esitti Terveyden avaimet -sarjan, jossa seurattiin savolaista terveyskurssia.

Terveystiedon määrä moninkertaistunut

Pohjois-Karjala-projektissa valistustyötä tehtiin television tietoiskujen ja terveysohjelmien kautta sekä kiertämällä kuntia ja kyliä.

Pekka Puskan mukaan samat metodit eivät enää riitä. 1970-luvulla ongelmana oli terveystiedon puute, mutta nykypäivänä tietoa on enemmän kuin tarpeeksi. Haasteena on erottaa luotettava tieto huuhaasta.

Myös lähestymistavalla on vaikutusta siihen, miten terveystieto otetaan vastaan. Ylhäältä alaspäin saarnaaminen toimii huonosti, jos ihminen ei koe tarvetta muutokseen.

Pohjois-Karjala-projektin yksi etu oli, että sitä oli toivottu. Maaherra Esa Timonen oli jättänyt valtiovallalle vetoomuksen, jossa pyydettiin apua sydänkuolemien estämiseen.

Ja kun lähes jokaisessa perheessä oli kokemusta sydäntaudeista, oli vastaanotto Puskan mukaan pääosin myönteinen. Silti viestiä sai toistaa monta kertaa ennen kuin se meni laajasti läpi.

Tiedon sijasta ihmiset kaipaavat tukea

Totuttujen tapojen muuttaminen oli vaikeaa 50 vuotta sitten ja on sitä edelleen.

Pekka Puska katsoo, että tänä päivänä ihmiset tarvitsevat ennemmin tukea kuin tietoa.

Taustalla on ajatus, että yhteiskunta ja vallitseva kulttuuri vaikuttavat siihen, millaisia valintoja teemme. Esimerkiksi omasta jaksamisesta on vaikea pitää huolta, jos työpaikan kulttuuri edellyttää jatkuvaa venymistä.

Puska toivoo, että soteuudistuksen yhteydessä puhuttaisiin laajemmin yhteiskunnan rakenteista.

– Pelkkä terveydenhuollon järjestäminen ei riitä, vaan terveellisten valintojen tekeminen pitää tehdä helpoksi.

Miten terveysongelmia tulisi ehkäistä tänä päivänä? Aiheesta voi keskustella 4.4. kello 23 saakka.

Lue lisää:

.
.