Hyppää sisältöön

MS-tauti yleistyy, mutta syyt eivät ole täysin tiedossa – kehittyneet lääkkeet auttavat nyt erityisesti sairauden alkuvaiheessa

MS-taudin hoidossa on edistytty viime vuosina. Erityisesti alkuvaiheen sairauteen on löydetty jo tautia hidastavia lääkkeitä. Sen sijaan sairauden edenneeseen vaiheeseen tehokasta lääkettä ei ole toistaiseksi onnistuttu löytämään.

Neurologinen uupumus on yksi monista MS-taudin oireista. Omien voimavarojen ennakoiminen ja riittävä lepo auttavat Salla-Riikka Saarista väsymyksen torjumisessa. Vieressä Eugen-kissa varmistaa unen laatua. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Vielä 2000-luvun alussa MS-taudin hoitoon ei ollut tehokkaita lääkkeitä, mutta nyt pystytään hillitsemään jo tehokkaasti alkuvaiheen oireita ja taudin pahenemisvaiheita.

MS-taudin hoidossa on tapahtunut ajattelutavan muutos. Sen mukaisesti tautia hoidetaan alusta lähtien aktiivisesti riittävän tehokkailla lääkkeillä, jotta toimintakyvyn heikkeneminen voitaisiin estaa tai sitä voitaisiin hidastaa. - Toivon, että olisi ollut tämä sama tilanne silloin kun minä sairastuin. Ehdottomasti mahdollisimman tehokkaalla lääkkeellä mahdollisimman nopeasti, sanoo MS-tautia sairasta Salla-Riikka Saarinen. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Alkuvaiheen tehokas hoito onkin tärkeää, jotta sairauden jatkohoito sujuu parhaalla mahdollisella tavalla. TYKSin neuroimmunologian professori Laura Airaksen mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana hoidot ovat kehittyneet merkittävästi.

Suomessa on käytössä 15 erilaista lääkevalmistetta taudin alkuvaiheeseen.

– Jos alussa pystytään mahdollisimman tehokkaasti torjumaan tulehdusaktiivisuutta, niin tämä todennäköisesti myös lykkää myöhempää taudin etenemistä, sanoo Airas.

Taudin myöhempään, etenevään vaiheeseen ei ole toistaiseksi onnistuttu kehittämään tehokasta lääkettä. Turussa PET-aivokuvantamisella selvitetään erityisesti mikrogliasolujen eli aivojen omien immuunisolujen osuutta MS-taudin edenneessä vaiheessa.

Turun yliopiston neuroimmunologian professori Laura Airas tutkii, mitä muutoksia aivoissa tapahtuu MS-taudin etenemisvaiheessa. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Airas tutkimusryhmineen selvittää MS-taudin mekanismeja ja tutkii soluja, jotka vaikuttavat etenevän taudin kulkuun.

– Sitä kautta toivottavasti saadaan tehokkaita lääkkeitä, ehkä viiden vuoden sisällä, arvioi Airas.

Kyseessä ovat niin sanotut BTK-estäjät, jotka vaikuttavat moneen MS-taudin taustalla tunnistettuun solutyyppiin.

– BKT-estäjiin liittyy toiveita, mutta toiveet eivät tietysti riitä. Tutkimuksilla täytyy vielä osoittaa, että ne oikeasti toimivat, muistuttaa Airas.

Vointi voi vaihdella päivittäin

Salla-Riikka Saarinen on sairastanut MS-tautia 25 vuotta. Hänellä sairaus on ollut etenevässä vaiheessa jo pitkään. Pyörätuolia hän on käyttänyt kaksitoista vuotta tarpeen mukaan.

– Pyörätuolin käyttäminen on päivästä ja voinnista kiinni, ja esimerkiksi aina yhtään pidemmällä matkalla se on käytössä, koska se säästää voimiani. Tämä on hyvin yleistä MS:ää sairastavilla, toisena päivänä tarvitsee apuvälineitä enemmän kuin toisena päivänä.

On kova paikka sairastua nuorena, oli sairaus mikä tahansa, sanoo Saarinen. Usein pyörätuoli-asia pelottaa melkein eniten vasta sairastuneita.

– Usein ajatellaan, että MS-tauti vie saman tien liikuntakyvyn. Vaikka pyörätuoli on käytössä, esimerkiksi pahenemisvaiheiden aikana, tarkoita sitä, ettei siitä enää nousta tai ettei voisi taas myös kävellä. Elämä jatkuu sairaudesta huolimatta. Tämä etenee usein hitaasti, ja voi olla, että toiset pystyvät olemaan ilman apuvälineitä tai työelämässä koko loppuelämänsä. Se on hyvin yksilöllistä. Uusien lääkkeiden ja hoitojen avulla tilanne voi olla tosi hyvä.

Salla-Riikka Saarinen sairastui MS-tautiin nuorena sairaanhoidon opiskelijana. Vuosi diagnoosin jälkeen aloitettiin lääkehoito. - Silloin oli ajatus, että ei lähdetä niin aktiivisesti hoitamaan eli olen kokeillut kaikki lääkkeet, mitä silloin oli. Kun yhden teho lakkasi, siirryttiin seuraavaan ja seuraavaan ja seuraavaan ja seuraavaan. Nyt käytössä on viides lääke. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Oman sairautensa osalta Saarinen ei aseta suuria odotuksia lääkekehitykselle, mutta iloitsee siitä, että nyt sairastuvilla on paremmat edellytykset toimintakyvyn säilyttämiseen kuin aikaisemmin.

– Maallikkona sanoisin, että varmasti tulee yhteiskunnallekin halvemmaksi alkaa heti hoitamaan lääkkeillä verrattuna siihen, että ihmiset joutuvat jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle, kun tauti etenee, sanoo Saarinen.

MS-tauti on yleistymässä

MS-tautia sairastaa noin 12 000 suomalaista. Sairastuneiden määrä on kasvussa. Esimerkiksi neljä vuotta sitten tautiin sairastuneita oli 9 000. Usein MS-tautiin sairastutaan nuorena, 20–40-vuotiaana. Naiset sairastuvat tautiin miehiä useammin.

Taudin alkuoireet vaihtelevat. Ne voivat olla erilaisia näköoireita, tunto-oireita tai uupumusta. Oireet johtuvat aivojen, selkäytimen ja näköhermon paikallisista tulehduksesta.

Sairastumisriskiä lisäävät tietyt alttiusgeenit, jotka sijaitsevat immuunipuolustuskykyä säätelevällä geenialueella. Muita altistavia riskitekijöitä ovat teini-iän ylipaino, lapsuusiän D-vitamiinin puute, tupakointi ja liuottimet.

Tuoreissa tutkimuksissa taudin yhdeksi riskitekijäksi on vahvistunut Epstein-Barrin virus, joka aiheuttaa mononukleoosia eli pusutautia.

– Kaikki nämä yhdessä luovat olosuhteet, jossa autoimmuunireaktio pääsee alkuun, tulehdusprosessi käynnistyy ja tulehduspesäkkeitä alkaa muodostua keskushermostoon. Edelleenkään mielestäni ei voi sanoa yksittäistä tekijää tai syytä, mikä on MS-taudin aiheuttaja. Myös geeniperimä on monimutkainen ja vaihteleva, sanoo professori Airas.

Syitä taudin yleistymiseen ei tiedetä. Osaltaan siihen vaikuttaa diagnostiikan kehittyminen, mutta osasyynä voivat olla myös toistaiseksi vielä tuntemattomat ympäristötekijät.

Katso Yle Areenasta Akuutti: Miten elää MS-taudin kanssa

Entinen muodostelmaluistelija Jannika Välimaa, 31, luuli pari vuotta sitten sairastuneensa flunssaan, mutta viikon sisällä hän halvaantui ja sokeutui. Jannika oli sairastunut ärhäkkään MS-tautiin, eli parantumattomaan keskushermoston sairauteen. 38-vuotiaan Tuomas Hakamäen elämässä sairaus on puolestaan kulkenut mukana nuoruudesta asti. Vielä 20 vuotta sitten MS-tauti saattoi johtaa kuolemaan, mutta uusien lääkkeiden ja tehokkaan kuntoutuksen ansiosta sairauden kanssa voi nykyään elää hyvää elämää. Toimittaja Maarit Åström.

Lue lisää kiinnostavia uutisia lääketieteestä:

.
.