Hyppää sisältöön

Sota teki globalisaatiosta lopun, tunnettu yritysjohtaja julisti – asiantuntijat kumoavat tulkinnan, vaikka sota jättää jälkensä maailmantalouteen

Yhdysvaltalainen toimitusjohtaja Larry Fink arvioi, että Venäjän hyökkäyssota on laittanut lopun globalisaatiolle. Asiantuntijoiden mukaan sota muuttaa globalisaatiota, mutta päätepiste se ei ole.

Vaikka maailmankauppa käy hyvin, sen osuus maailmantalouden bruttokansantuotteesta alkanut kutistua. Kuva Vuosaaren satamasta Helsingistä. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on tehnyt lopun siitä globalisaatiosta, jota olemme viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana kokeneet.

Tällaisen arvion maailman suurimman varainhoitoyhtiö Blackrockin toimitusjohtaja, miljardööri Larry Fink esitti maaliskuun lopussa. Hyökkäys ja siitä seurannut Venäjän irtikytkentä maailmantaloudesta kannustaa Finkin mukaan yrityksiä ja valtioita ympäri maailmaa arvioimaan uudelleen omia riippuvuuksiaan ja tuotantoketjujaan.

Näin sota vahvistaa jo pandemian aikana kiihtynyttä ilmiötä – sitä, että taloudet ja tuotantoketjut kääntyvät sisäänpäin. Venäjän toimien laajuus tulee näkymään vielä vuosikymmenienkin jälkeen, Fink kirjoitti sijoittajille suunnatussa kirjeessään (siirryt toiseen palveluun). Hyökkäys muodostaa hänen mukaansa geopolitiikan, makrotalouden kehityssuuntien ja pääomamarkkinoiden "kääntöpisteen".

Onko Fink oikeassa? Kääntääkö Venäjän hyökkäyssota globalisaatiokehityksen suunnan?

Aalto-yliopiston logistiikan professori Katri Kauppi ei usko tähän. Mitään täyskäännöstä tuskin on tiedossa, hän arvioi. Sellainen ei ole Kaupin mukaan realistista.

– Nykyiset toimitus- ja tuotantoketjut ovat kehittyneet vuosikymmenten saatossa. Ne perustuvat raaka-aineiden saatavuuteen, tuotannon eriytymiseen ja keskittymiseen ja yritysten pitkäaikaiseen työhön.

Samoilla linjoilla on Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:n tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.

– Globalisaatio ei ole tullut [sodan takia] tiensä päähän, mutta se on selvästi muuttumassa.

Jyrki Ali-Yrkkö työskentelee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa tutkimusjohtajana ja Katri Kauppi logistiikan professorina Aalto-yliopistossa. Kuva: Mimmi Nietula / Yle

Globalisaation huippu on monella mittarilla takana

Globalisaatiolla voidaan tarkoittaa monenlaisia asioita. Taloudellisessa globalisaatiossa on yksinkertaistettuna kyse siitä, että eri valtiot ja alueet ovat yhä tiiviimmässä taloudellisessa kanssakäymisessä toistensa kanssa – pääomat, erilaiset tuotteet ja palvelut virtaavat ja sitovat maita toisiinsa.

Monella mittarilla katsottuna globalisaation huippu on jo muutenkin takana päin. ETLA:n Ali-Yrkön mukaan globalisaation muutoksesta on ollut viitteitä useamman vuoden ajan, jo ennen koronaviruspandemiaa ja Venäjän hyökkäyssotaa.

– Globalisaation tahti alkoi hidastua noin viisi-kuusi vuotta sitten. Se ei ottanut takapakkia vaan alkoi hidastua. Tämä on nähty niin maailmalla kuin Suomessakin.

Ali-Yrkön mukaan koronakriisi kiihdytti esimerkiksi sitä, että toimitus- ja tuotantoketjut alkoivat alueellistua, kun huoltovarmuuden merkitys nousi vahvasti esille.

Yksi monesti käytetty mittari globalisaatiokehityksen arvioimiseen on sveitsiläisen tutkimuslaitoksen KOH-globalisaatioindeksi. Taloudellista globalisaatiota mitataan siinä esimerkiksi palveluiden ja tavaroiden kansainvälisellä kaupalla, kaupan esteiden ja ulkomaisten investointien määrällä.

Indeksistä selviää, että taloudellisen globalisaation kultakausi sijoittuu 1990-luvulle. 2010-luvulle tultaessa taloudellinen globalisaatiokehitys oli jo selvästi hidastunut. Finanssikriisin jälkeen globalisaatio ei siis ole indeksin mukaan juuri syventynyt vaan pysynyt kutakuinkin samalla tasolla.

Vastaavanlainen kehitys on laajemminkin mitatussa globalisaatiossa, jossa tutkimuslaitos huomioi myös poliittisen ja sosiaalisen globalisaation. Niitä mitataan esimerkiksi kansainvälisten puheluiden, ihmisten liikkuvuuden sekä kansainvälisten järjestöjen määrillä.

Toinenkin graafi antaa viitteitä siitä, että globalisaation parhaat vuodet ovat takana. Vaikka maailmankauppa käy hyvin, sen osuus maailmantalouden koosta on pienentynyt. Vuosikymmeniä kansainvälisen kaupankäynnin osuus kasvoi suhteessa maailmantalouden kokoon. Vuonna 2008 kärjistyneen finanssikriisin jälkeen tuli voimakas notkahdus, jonka jälkeen ei ole käännytty selvälle kasvutrendille.

"Sota on jatkumoa epävarmuudelle"

Logistiikan professori Katri Kauppi arvioi, että pitkän aikaa maailmanlaajuiset toimitusketjut toimivat hyvin, kunnes ongelmat alkoivat muutamia vuosi sitten.

– Näen, että tämä sota on osa epävarmuuden jatkumoa toimitusketjujen ympäristössä. Meillä on ollut pandemia, konttipula, Brexit sekä muita geopoliittisia epävarmuuksia. Näiden johdosta yritysten on ollut pakko miettiä sitä, millaisia kustannuksia nämä riskit aiheuttavat.

Kaupin mukaan toimitusketjujen hallinta on muuttunut yrityksissä merkittävästi epävarmuuksien lisäännyttyä. Yrityksien on nyt otettava selvää toimitusketjujen kaikista tasoista, ei vain omista toimittajista, Kauppi sanoo.

Sota ei aiheuta Kaupin mukaan nopeaa muutosta globalisaatioon, mutta jäljen se todennäköisesti jättää.

– Se on tuonut jälleen riskejä esille ja vahvistaa varautumisen trendiä.

Mutta mitä globalisaatiokehityksen hidastumisesta pitäisi ajatella? Onko se hyvä vai huono asia?

Ali-Yrkön ja Kaupin mukaan kyse on paljolti näkökulmasta. Pelkästä taloudellisesta näkökulmasta globalisaation voimakas hidastuminen ei ainakaan teoriassa ole toivottavaa, Ali-Yrkkö arvioi. Globalisaatio on nimittäin mahdollistanut sen, että maat ja yritykset voivat erikoistua tiettyihin asioihin.

– Erikoistuminen koko maailman tasolla lisää talouskasvua. Kasvun perspektiivistä nykykehitys voi olla huonoa.

Erityisen ongelmalliseksi globalisaation hidastuminen ja talouksien sisäänpäin kääntyminen voivat osoittautua nousevien ja kehittyvien talouksien kannalta. Ne menettävät paljon työtä, jos kansainväliset yritykset vetävät tuotantoaan takaisin länsimaihin, Kauppi sanoo.

Toisaalta esimerkiksi ympäristökuorma voi keventyä, jos tuotteiden rahtaaminen maailman toiselta laidalta vähenee. Samalla toimitusketjujen vastuullisuuden valvonnasta voi Kaupin mukaan tulla helpompaa.

– Ei ole yksiselitteistä vastausta siihen, onko globalisaatiokehityksen hidastuminen hyvä vai huono asia, Kauppi sanoo.

Voit keskustella aiheesta 9.4. klo 23 saakka.

Lue lisää:

.
.