Hyppää sisältöön

Kriisien edessä moni miettii, mitä minä voin tehdä – SPR, sairaanhoitopiiri ja pelastuslaitos vastaavat

Kriisit kuluttavat. Kokosimme asiantuntijat keskustelemaan Ukrainan pakolaisista, koronasta, väestönsuojelusta ja kriisinkestävyydestä.

 Kanta-Hämeen keskussairaalan infektiolääkäri Janne Mikkola, Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen vs. pelastusjohtaja Petri Talikka, SPR:n Hämeen piirin ensihuollon asiantuntija Mari Rantio ja SPR:n Hattulan osaston puheenjohtaja, kriisi- ja traumapsykoterapeutti Pia Yli-Pirilä seisovat vierekkäin ja katsovat kameraan.
Kriisien käsittelemiseen neuvoja antavat Kanta-Hämeen keskussairaalan infektiolääkäri Janne Mikkola, Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen vs. pelastusjohtaja Petri Talikka, SPR:n Hämeen piirin ensihuollon asiantuntija Mari Rantio ja kriisi- ja traumapsykoterapeutti Pia Yli-Pirilä. Toimittajana Harri Oksanen, kuvaus Dani Branthin, editointi: Anne-Maria Niskanen.

Viime aikoina moni on joutunut miettimään omaa auttamishaluaan ja varautumista kriiseihin. Monta kysymystä on herännyt.

Kutsuimme alojensa asiantuntijat kertomaan, missä nyt mennään koronapandemian selättämisessä ja Ukrainan pakolaiskriisin hoidossa.

Mukana keskustelussa olivat Kanta-Hämeen keskussairaalan infektiolääkäri Janne Mikkola, Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen vs. pelastusjohtaja Petri Talikka, SPR:n Hämeen piirin ensihuollon asiantuntija Mari Rantio ja SPR:n Hattulan osaston puheenjohtaja, kriisi- ja traumapsykoterapeutti Pia Yli-Pirilä.

Tärkeintä on 72 tunnin varautuminen

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut suomalaisetkin pohtimaan omaa turvallisuuttaan kriisitilanteen sattuessa, vaikka Suomeen ei sotilaallista uhkaa kohdistukaan.

Pelastusjohtaja Talikka sanoo, että viranomaiset ohjeistavat, jos väestönsuojaan tarvitsee mennä. Normaalissa häiriötilanteessa, esimerkiksi kemikaalivuodon sattuessa riittää, että suojautuu kotiinsa, sulkee ilmanvaihdon ja avaa radion.

– Väestönsuoja on pitkälti sotilaalliseen uhkaan, ja sinne menemiseen on varutumisaikaa 72 tuntia (siirryt toiseen palveluun). Tärkeintä on varautua, että selviää 72 tuntia ilman sähköä tai vettä häiriötilanteessa.

Ukrainalaisia voi auttaa ystävystymällä

Tuhannet ukrainalaiset ovat paenneet sotaa Suomeen. Mitä heidän hyväkseen kannattaa nyt tehdä? SPR:n Mari Rantio sanoo, että ukrainalaisten ystävätoiminta voisi olla hyvä vaihtoehto.

– Kannattaa tulla tukihenkilöksi ja auttaa heitä sopeutumaan yhteiskuntaan. Myös raha-apu luotettaville avustusjärjestöille kannattaa antaa.

Myös suomalaisten henkinen jaksaminen voi olla kovilla. Pitkään jatkunut koronapoikkeustila ja sen perään alkanut Venäjän raaka hyökkäyssota ovat luoneet raskaan yhdistelmän.

Kriisi- ja traumapsykoterapeutti Pia Yli-Piriläantaa neuvon: puhuminen. Omien tunteiden sanoittaminen toiselle ihmiselle auttaa.

– On tärkeää myös suodattaa uutisia, jos ne ahdistavat. Kaikkia kuvia ei tarvitse katsoa tai uutisia lukea. Arki kannatta pitää ennallaan, eikä elämää kannata muuttaa.

Koronavirusepidemia on edelleen aktiivinen

Koronavirus ei enää samalla tavalla hallitse ilmapiiriä kuin ennen sotaa. Epidemia on kuitenkin edelleen hyvin aktiviinen, muistuttaa infektiolääkäri Janne Mikkola. Ilmaantuvuutta ei enää voida laskea, koska suurta osaa ihmisistä ei enää testata. Taudin taittumisesta asiantuntijat saavat signaaleja sairaalakuormituksen perusteella.

– Valitettavasti selkeää käännettä ei ole vielä nähty. Virusta on runsaasti kaikissa väestöryhmissä, eikä jätevesissäkään näy muutosta.

Jos kotitesti näyttää positiivista, mutta oireet eivät ole pahat, voi tautia potea kotona. Eristykissä pitäisi olla vähintään viisi vuorokautta, sillä alussa tauti tarttuu helpommin. Kotiin kannata varata tavallisia kuumelääkkeitä.

Lisää asiantuntijoiden neuvoja:

 Kanta-Hämeen keskussairaalan infektiolääkäri Janne Mikkola, Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen vs. pelastusjohtaja Petri Talikka, SPR:n Hämeen piirin ensihuollon asiantuntija Mari Rantio ja SPR:n Hattulan osaston puheenjohtaja, kriisi- ja traumapsykoterapeutti Pia Yli-Pirilä seisovat vierekkäin ja katsovat kameraan.
Kriisien käsittelemiseen neuvoja antavat Kanta-Hämeen keskussairaalan infektiolääkäri Janne Mikkola, Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen vs. pelastusjohtaja Petri Talikka, SPR:n Hämeen piirin ensihuollon asiantuntija Mari Rantio ja kriisi- ja traumapsykoterapeutti Pia Yli-Pirilä. Toimittajana Harri Oksanen, kuvaus Dani Branthin.

Lue myös:

.
.