Hyppää sisältöön

Suomen Venäjän-kauppa romahti jo 30 prosenttiin entisestä – seuraavaksi loppuu koko rekkaliikenne

EU suunnittelee lisää pakotteita, joista seuraa hintapaineita esimerkiksi helsinkiläisten kaukolämpöön. Sodan aikana Tulli on epäillyt jo yli 200 kuljetusta EU-pakotteiden vastaisiksi Venäjän-rajalla.

"Ei sotaa", kirjoittivat Greenpeacen mielenosoittajat Suomeen kivihiiltä tuovan venäläisjunan kylkeen maaliskuussa. Kuva: Greenpeace

Suomen Venäjän-viennin ja -tuonnin arvo on enää noin 30 prosenttia Ukrainan sotaa edeltäneestä tilanteesta, arvioi Tulli.

Vaikka viralliset vientipakotteet koskevat Tullin arvioiden mukaan (siirryt toiseen palveluun) vain noin seitsemää prosenttia Suomen kaupasta, vienti on hiipunut, koska yritykset ovat vetäytyneet Venäjän-kaupasta omasta aloitteestaan.

– Virallisten pakotteiden vaikutus ei vastaa missään tapauksessa sitä 70:ää prosenttia (kaupan vähentymisen osuus), sanoo Tullin valvontaosaston johtaja Sami Rakshit.

Myös VR kertoi (siirryt toiseen palveluun) keskiviikkona lopettavansa Venäjän tavaraliikenteen tulevina kuukausina.

Venäjän-kaupan arvo syntyy nyt junissa ja laivoilla kulkevasta rahdista. Se kertoo, että kauppaa käydään lähinnä bulkkitavarasta ja energiasta.

Kappaletavara kulki aiemmin rekoissa, mutta nyt nämä kulutustavaroiden viejät ovat vetäytyneet Venäjältä.

– Käytännössä liikenne on sellaista, että rekat menevät Venäjälle tyhjinä, mutta palaavat täysinä, Rakshit kertoo.

Rekoissa tuodaan kuorta, sahatavaraa ja pellettejä. Suomalaiset yritykset myös esimerkiksi kuljettavat omaisuuttaan pois Venäjältä mahdollisuuksien mukaan.

Myös satamissa näkyy venäläisiä vähemmän kuin ennen. Ennen sotaa venäläisiä aluksia tuli Suomen satamiin noin 20 viikossa, kun niitä nyt tulee viikoittain enää neljä, viisi.

Loppu laivaliikenteellekin?

EU suunnittelee nyt viidettä pakotekierrosta Venäjän kauppaan. Pöydällä on useita Suomenkin kaupalle olennaisia esityksiä.

Ensinnäkin komissio esittää venäläisille aluksille porttikieltoa EU-satamiin. Miten paljon tämä venäläislaivojen rantautumista todellisuudessa estäisi, on epäselvää. EU-maat neuvottelevat nyt ehdoista komission esityksen pohjalta.

Kieltoa sovellettaisiin alusten lippuvaltion mukaan. Osa venäläisistä rahtialuksista on liputettu ulkomaille, esimerkiksi Panamalle. Tällaiset laivat voisivat yhä päästä EU-satamiin.

EU saattaa tehdä poikkeuksen öljykuljetusten kohdalla: kun öljyntuonti ei ole pakotelistalla, öljyalusten pääsy satamiin saatetaan sallia.

Toinen iso pakote EU-maiden pöydällä on kivihiilen tuonnin estäminen. Se estäisi myös Suomeen tuotavan kivihiilen kuljetukset käytännössä välittömästi.

Venäjältä ostettu kivihiili on keskimäärin halvempaa kuin muualta maailmasta tuotu. Seuraavaksi suurimmat suomalaisten voimaloiden kivihiilen tuottajat ovat Yhdysvallat ja Kanada. Niistä tuodun hiilen hinta on noin puolitoistakertainen venäläiseen verrattuna.

Kun muutkin maat alkaisivat haalia korvaavia kivihiilen lähteitä, se nostaisi entisestään hintoja. Näin ollen kivihiilisaarrosta seuraisi kovia nousupaineita esimerkiksi kaukolämmön hintaan Helsingissä.

Allaolevasta grafiikasta käy ilmi, että kivihiilen merkitys Venäjän energiatuonnille EU:hun on kuitenkin pieni verrattuna maakaasuun ja erityisesti öljyyn.

Loppuuko rekkaliikenne tyystin?

Tulevalla sanktiokierroksella myös venäläisille ja valkovenäläisille kuljetusyrityksille saatetaan asettaa liikkumiskielto EU-alueella. Sillä olisi iso vaikutus Suomen rajalla.

– Normaaliaikana eli ennen sotaa arvioitiin, että jopa 90 prosenttia kuljetuksista olisi venäläisten kuljetusyritysten hoitamia, Tullin Rakshit sanoo.

Venäjä todennäköisesti vastaisi kieltämällä puolestaan EU-maiden kuljetukset. Rekkaliikenne loppuisi siis kokonaan.

Yli 200 pakotteiden vastaista kuljetusta

Tulli valvoo, että Suomesta ei viedä Venäjälle EU:n pakotelistalla olevia tuotteita. Se analysoi tulli-ilmoitusten perusteella, millaista tavaraa rajan yli kulkee, ja osoittaa kohteita tullivalvonnalle.

Tähän mennessä Tulli on lähettänyt ulkoministeriön vientivalvontayksikölle jo yli 200 lausuntopyyntöä siitä, voidaanko tiettyjen tuotteiden vienti sallia vai pitääkö asiassa aloittaa esitutkinta. Pääsääntöisesti lausuntopyynnöt koskevat vientiä.

– Niiden perusteella on käynnistetty parisenkymmentä esiselvitystä ja ainakin yksi esitutkinta, Rakshit kertoo.

Tarkastustiedot eivät ole julkisia eikä hän voi kertoa, millaisista kuljetuksista tai yrityksistä on kyse.

– Voi sanoa, että osa kuljetuksista on muista EU-maista. Ne ovat lähteneet jostain muualta ja ylittävät rajan Suomessa. Osa on lähetetty Suomesta.

Voit keskustella aiheesta torstai-iltaan klo 23:een saakka.

Aiheesta lisää:

.
.