Hyppää sisältöön

"Osa saattaa miettiä, että liian aikaisin tuli tultua Suomeen" – lintuharrastajan mukaan talviruokinnan jatkaminen auttaa muuttajia lumen keskellä

Osa muuttolinnuista liihottaa takatalvisäässä takaisin kohti lumettomampia seutuja. Lumesta ja kylmästä kärsiviä lintuja voi auttaa jatkamalla talviruokintaa, kunnes lumet sulavat.

Kun on lumista ja kylmää, voi talviruokintaa jatkaa kalenteriin katsomatta. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Alkuviikosta tuivertaneet sankat lumipyryt saattoivat yllättää paitsi ihmiset, myös jo keväisempien kelien aikaan etelästä saapuneet siivekkäät. Mitä tuumivat nyt muuttolinnut, kun paikoin poikkeuksellinen lumimyräkkä saapuu takavasemmalta kesken kevätmenojen?

– Osa saattaa miettiä, että liian aikaisin tuli tultua Suomeen, sanoo Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Jukka T. Helin.

Etelää kohti palaavista töyhtöhyyppä-, sepelkyyhky- ja kiuruparvista onkin tehty jo havaintoja. Tällainen käyttäytyminen kuuluu muuttolintujen keinovalikoimaan – jos selviytyminen sitä vaatii. Aivan välittömästi linnun nokka ei kuitenkaan paluusuuntaan käänny. Eikä siihen välttämättä ole voimiakaan, jos lintu on juuri pitkän muuttomatkan taittanut. Tällöin selviytymisen ratkaisee ravinnonsaanti.

– Jos muutama päivä on kylmempää, niin se ei vielä lintuja tapa. Onhan takatalvia ollut aiemminkin, ja varhain muuttavat lajit, esimerkiksi laulujoutsenet, kestävät lunta ja kylmää kyllä hyvin. Muuttomatkasta kovin rasittuneiden yksittäisten lintujen voi silti lajista riippumatta käydä huonosti varsinkin, jos ravintoa ei ole sään vuoksi saatavilla. Tämä on luonnossa normaalia.

Ruokinnan voi aloittaa takatalvellakin, mutta se pitää muistaa lopettaa ajoissa

Vaikeammaksi muuttolintujen tilanne muuttuisi, jos takatalvi kestäisi viikkoja. Myös hyönteisravintoa käyttävä lintu, kuten rautiainen, voi olla pulassa saapuessaan pakkasen keskelle. Silloin tarvitaan ihmisen apua. Jos talviruokinnan on ehtinyt lopettaa ja maa täyttyy lumesta, voi ruokinnan aloittaa uudelleen.

– Talvisiin oloihin tottumattomille linnuille voi esimerkiksi murentaa pähkinöitä aivan pieneksi murskeeksi, jotta nekin saavat ravintoa, vinkkaa Helin.

Helinin etsimessä näkyi keskiviikkona Iidesjärvellä sorsia. Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Jukka T. Helin. Kuva: Maria Salovaara / Yle

Talviruokintaa ei pidä kuitenkaan jatkaa tarpeettoman pitkään. Yleisenä sääntönä on, että kun maassa ei ole enää lunta eikä yöllä pakkasia, niin ruokinta pitää lopettaa. Ihmiset voivat ajatella auttavansa lintuja pitämällä ruokintapaikan pöydät notkuvina kesään asti, mutta näin ei ole.

– Periaatteessa kaikki linnut ruokkivat poikasiaan hyönteisillä, joka on niille sitä parasta ravintoa. Jos ruokintapaikalla on helposti saatavaa muuta ravintoa, linnut vievät poikasilleen sitä, mikä puolestaan heikentää poikasten elinvoimaisuutta.

Seuraavaksi Helin odottaa Suomeen saapuvaksi lisää rastaita, peukaloisia, rautiaisia, suuret jopa 4000–5000 tuhannen yksilön peipposparvet saapuvat myös pian, niin ikään petolinnut sankemmin joukoin. Kunhan kevät koittaa.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Keskustelu on auki 7.4. klo 23 asti.

Lue lisää:

Lunta todella tuli poikkeuksellisen paljon: mittausennätys meni uusiksi, edellinen ennätys vuodelta 1974 Juupajoella

Lintujen kevätmuutto etenee nyt hyvään tahtiin ja aika on otollinen aloittelijallekin – lintuharrastaja: "Aamut on ehdottomasti se juttu"