Hyppää sisältöön

Siirtolapuutarhoihin alkoi ilmestyä paljuja ja terasseja – nyt ne halutaan palauttaa alkeelliseen asuun: "Ei tarkoitettu korvaamaan kesämökkiä"

Siirtolapuutarhoista uhkaa yhä useammin tulla kesämökkien korvikkeita, joilla viljely jää sivuosaan. Kotkan kaupunki huolestui siirtolapuutarhojen omaleimaisuuden häviämisestä ja päivitti siirtolapuutarhoja koskevat ohjeet.

Uudet päivitetyt ohjeet koskevat kaikkia Kotkan siirtolapuutarhoja. Kuva: © Kotkan kaupunki

Se mikä sopii omakotitalotontille, ei välttämättä ole oikea ratkaisu siirtolapuutarhaan.

Korona-aikana siirtolapuutarhapalstoilla on vietetty enemmän aikaa. Samalla niiden varsinainen idea saattaa olla hämärtynyt.

– Siirtolapuutarhaa ei ole tarkoitettu korvaamaan kesämökkiä. Suuret patiot ja terassit tai kylpytynnyrit eivät sinne sovi, sanoo Kotkan kaupungin tarkastusarkkitehti Juha Vulkko.

Siirtolapuutarhapalstoilla ei ole viemäröintiä, joten paljujen vesi aiheuttaa ongelmia. Myöskään pesukoneet eivät sovellu viemäröinnin puutteen vuoksi siirtolapuutarhamökiin.

Kotkan ympäristölautakunta on päivittänyt tällä viikolla siirtolapuutarhoja koskevat ohjeet varjelemaan alueiden omaleimaisuutta. Kotkassa siirtolapuutarhoja on neljä: Metsolassa,Langinlaaksossa, Langinkoskella ja Korelassa.

Ohjeissa tarkennettiin muun muassa sitä, miten puutarhoihin saa rakentaa ja kuinka paljon palstalla tulee säilyttää viljelyalaa. Aikaisempi ohje on kahdeksan vuoden takaa.

Yhteisöllisyys tärkeä arvo

Ongelma on samantyyppinen myös muualla maassamme.

Suomen Siirtolapuutarhaliitossa on havaittu, että mökkimäinen ajanvietto on lisääntynyt siirtolapuutarhoissa ja samalla yksityisyyden halu omalla palstalla kasvanut. Se eiliiton mukaan ole siirtolapuutarhojen alkuperäisen hengen mukaista.

– Yhä enenevissä määrin paikka hankitaan mökki edellä, eikä silloin viljelypalsta ole pääosassa. Tällöin paikkaa myös varustellaan paljon, sanoo Pertti Laitila, Suomen Siirtolapuutarhaliiton hallituksen puheenjohtaja.

Hän pelkää, että varustelun ja kesänökkimäisyyden mukana palstoilta katoaa niiden yhteisöllisyys ja omaleimaisuus puistomaisina alueina. Useat siirtolapuutarhat Suomessa on perustettu 1930–40-luvuilla. Palstoja hallinnoivat ihmiset ovat vaihtuneet ajan kuluessa.

– Ennen oman viljelypalstan naapurit tunnettiin ja heistä haettiin tukea. Siirtolapuutarhamökki hankittiin, jos esimerkiksi oma kunto ei sallinut muuta, mutta puutarhan hoito kiinnosti. Palsta toi samalla turvaverkoston, sanoo Laitila.

Nykyään haetaan enemmän mukavuuksia. Tietynlainen alkeellisuus ei ehkä miellytä yhtä paljon kuin ennen. Siirtolapuutarhoista ovat kiinnostuneet edelleen iäkkäät ihmiset, mutta myös enenevässä määrin nuoret lapsiperheet.

Suomen Siirtolapuutarhaliitossa kannustetaan edelleen yhteisöllisyyteen ja ruuan viljelyyn omalla palstalla.

– Järjestämme kursseja viljelystä, ja tuemme puutarhan hoitoa vastaamalla siinä esiin nousseisiin kysymyksiin, sanoo Laitila.

.
.