Hyppää sisältöön

Mika Aaltola Suomen Nato-siirtojen seurauksista: Venäjältä odotettavissa uhittelua, mutta ne ovat hallittavissa

Suomi pohtii lähiaikoina turvallisuuspoliittista ratkaisuaan, erityisesti hakemista sotilasliitto Naton jäseneksi.

UPIn johtaja Mika Aaltola
Venäjän keinot uhitella Suomelle mahdollisesta Nato-jäsenyydestä ovat käyneet vähiin, arvioi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola A-Talkissa torstaina.

Suomi selkeyttää seuraavia askeleitaan mahdollisesta Nato-jäsenyyden hakemisesta tulevien viikkojen aikana.

Suomi varautuu myös Naton jäsenhakemukseen liittyviin turvallisuushaasteisiin kuten perinteisiä sotilaallisia painostuskeinoja vastaan sekä erilaisiin hybridi- ja kyberuhkiin.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola ei usko, että Venäjän mahdolliset vastatoimet sotkisivat Suomen tietä Natoon, vaan päinvastoin nopeuttaisi.

– Suomalaiset reagoivat päinvastaisella tavalla kuin Venäjä uhittelullaan saisi aikaan. Venäjä ei kykene jäsenyyttä estämään, jos Suomella tahtotila on ja selkeästi sitä haluamme.

A-Talkissa torstaina vieraillut Aaltola muistuttaa, että Venäjä on uhannut taloudellisilla, poliittisilla ja sotilaallisilla keinoilla. Taloudelliset keinot ovat nyt pois valikoimasta, koska itäraja on kiinni ja päällä on taloussaarron kaltainen tilanne.

– Poliittisilla keinoilla ei ole enää väliä, koska Venäjään ei kyetä enää luottamaan. Jää sotilaallinen komponentti, missä Venäjän resurssit ovat nyt sidottuja. Tietynlaista uhittelua tulee, mutta ne eivät ole kohtalokkaita asioita Suomelle, vaan hallittavissa.

Aaltolan mukaan Natossa on olemassa tahtotila Suomen ja Ruotsin hyväksymisestä jäseneksi, jos maat selkeästi viestivät halukkuuttaan.

– Jos Suomi ja Ruotsi eivät pääsisi Natoon, jos Suomi ei pääsisi Natoon, niin ei voitaisi puhua enää samankaltaisesta demokraattisten maiden liitosta. Siinä on koko Nato liossa. Georgia ja Ukraina ovat epäonnistuneet prosessissaan, tällaisia epäonnistumisia Natolla ei ole varaa enää tuottaa.

Sotilasasiantuntija: Sotilaallinen häirintä mahdollista

Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri (evp) Pekka Toveri pitää mahdollisena, että Venäjä saattaa käyttää sotilaallista voimaansa Suomeen Nato-jäsenyyden siirtymäaikana.

– Kyllä se on täysin mahdollista. Viime viikkojen sotarikokset Ukrainassa osoittavat, että Venäjä ei enää välitä mitä siitä ajatellaan. Jos Venäjä uskoo sotilaallisella voimalla jotain saavutettavan, kyllä se sitä voi käyttää.

Vakavaa sotilaallista voimaa Suomea kohtaan ei Toverin mukaan ole odotettavissa, mutta riittävästi aiheuttaakseen haasteita.

– Maavoimat ovat kaikki Ukrainassa, mutta ilma- ja merivoimaa on. Voidaan häiritä meidän meriliikennettä länteen, josta ollaan hyvin riippuvaisia tai käyttää sitten ilmavoimaa rajoitettuihin iskuihin, Toveri sanoo.

Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smithin mukaan Venäjällä on laaja keinovalikoima käytössään Suomen vastaisiin toimiin.

– Emme voi sulkea pois sitä, että Venäjä tulisi käyttämään sotilaallista voimaa – voi olla hyvin pienellä kokonaisuudella. Voidaan myös hyvin diplomaattisesti puhua voimalla, koetetaan pelotella. Erityisesti käytetään hyväksi sitä, että Suomesta tehdään vihollinen, Smith luettelee.

Natoa tutkinut valtiotieteiden tohtori Iro Särkkä Helsingin yliopistosta ei usko, että Venäjä voisi estää Suomen Nato-jäsenyyttä. Särkän mukaan Suomi tekee omat itsenäiset päätöksensä suvereenina valtiona.

Haavisto: Naton jäsenmaat tarjonneet turva-apua

Brysselissä Naton ulkoministerikokoukseen torstaina osallistunut ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) on keskustellut turvallisuustilanteesta kahdenvälisesti useiden kollegojensa kanssa.

Naton jäsenmaat ovat tehneet tarjouksia Suomelle turvallisuuden tukemiseksi jäsenhakemuksen käsittelyn ajaksi. Se, millaista turvallisuusapua Suomelle on tarjottu ja mitkä maat ovat sitä tarjonneet, ei Haavisto lähtenyt erittelemään.

Naton jäsenmaat ovat arvioineet Suomelle, että jäsenhakemuksen käsittely saattaisi kestää neljästä kuukaudesta vuoteen.

Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä ja sen hakemisesta keskustelivat kenraalimajuri (evp) Pekka Toveri, valtiotieteiden tohtori Iro Särkkä Helsingin yliopistosta, Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith ja Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.

Katso koko A-Talkin lähetys Yle Areenassa.

Lue lisää:

.
.