Hyppää sisältöön

Kumpi on suurempi riski: Naton jäsenyys vai Venäjän uhka? Listasimme tähän juttuun 4 olennaisinta kohtaa Ruotsin Nato-keskustelussa

Ruotsin Nato-jäsenyydessä ratkaisevaa on se, kääntyvätkö sosiaalidemokraatit kannattamaan Natoa. Dagens Nyheterin politiikan toimittaja Ewa Stenberg uskoo, että Sanna Marin ja Suomen sosialidemokraatit voivat parhaiten vaikuttaa kantaan.

Ajattelutapa Ruotsin Nato-keskustelussa on muuttunut, arvioi Ruotsin radion politiikantoimittaja.
Ajattelutapa Ruotsin Nato-keskustelussa on muuttunut, arvioi Ruotsin radion politiikantoimittaja.

TUKHOLMA Ruotsin Nato-keskustelu on polkenut paikoillaan, aivan kuten kevään eteneminen tänä vuonna Tukholmassa.

Keskustelussa on pysytty peruskysymyksen äärellä, kumpi on Ruotsin kannalta turvallisempaa: pysyä Naton ulkopuolella vai liittyä siihen. Maanantaina sosiaalidemokraatit kertoivat (siirryt toiseen palveluun) käynnistävänsä puolueen sisäisen turvalisuuspoliittisen keskustelun eli Nato-keskustelun.

Huomio on keskittynyt sosiaalidemokraatteihin. Heidän kantansa on ratkaiseva varsinkin, jos Ruotsi hakisi Naton jäsenyyttä kesäkuun loppuun mennessä.

Sosiaalidemokraatit muodostavat tällä hetkellä hallituksen yksin.

Kokosimme tähän juttuun tämänhetkisestä keskustelusta tärkeimmät kohdat.

Dagens Nyheterin poliitikan toimittaja Ewa Stenberg kävi vähän aikaa sitten tutustumassa Suomen Nato-keskusteluun. Hänestä Suomessa haetaan selvästi enemmän laajaa yhteisymmärrystä. Ruotsissa turvallisuuspolitiikka on osa puoluepolitiikkaa. Kuva: Daniel Ivarsson

1) Sosiaalidemokraattien kannanotot

Ruotsissa seurataan suurennuslasilla sosiaalidemokraattien lausuntoja.

– Sosiaalidemokraattien kanta on kääntymässä, mutta on vielä arvoitus, milloin ja mihin suuntaan, sanoo Dagens Nyheterin politiikan toimittaja Ewa Stenberg Ylelle.

Puheenjohtaja, pääministeri Magdalena Andersson sanoi maaliskuun lopussa, että hän ei poissulje Naton jäsenyyttä.

Siihen asti hän oli toistanut puolueen kantaa, jonka mukaan Ruotsi ei ole hakemassa Naton jäseneksi.

– Hän sanoi myös, että liittoutumattomuus on palvellut (siirryt toiseen palveluun) Ruotsia hyvin. Hän ei sanonut enää, että liittoutumattomuus yhä palvelee meitä hyvin eli hän ei käyttänyt nykyhetkeä kuvaavaa aikamuotoa, huomauttaa Stenberg.

Entiset sosiaalidemokraattiset pääministerit Göran Persson ja Stefan Löfven ovat olleet kriittisiä jäsenyyden hakemisen suhteen. Persson ei halua (siirryt toiseen palveluun)Ruotsin hakevan jäsenyyttä, vaikka Suomi tekisi niin.

Sen sijaan aseidenriisuntakysymyksissä profiloitunut entinen ulkoministeri Margot Wallström on sanonut, että jos Suomi liittyy, Ruotsin voi olla tärkeää seurata Suomea (siirryt toiseen palveluun).

Painavimmat nimet kannan muodostamisessa ovat Anderssonin lisäksi ulkoministeri Ann Linde, sisäministeri Mikael Damberg ja puolustusministeri Peter Hultqvist.

Sekä Hultqvist että Damberg ovat suomalaisten sotalapsien jälkeläisiä. Tätä kokemusta arvostetaan Ruotsissa suuresti.

Stenberg arvioi, että eniten Ruotsin sosiaalidemokraattien parissa kuunnellaan Suomen pääministeriä.

– Minusta Sanna Marinilla on parhaat mahdollisuudet vaikuttaa heidän kantaansa. Se johtuu siitä, että Suomen ja Ruotsin sosiaalidemokraatit ovat jäsenyyden suhteen samassa tilanteessa. Muiden Pohjoismaiden ja Saksan sosiaalidemokraatit ovat täysin tyytyväisiä Natoon.

2) Mikä ratkaisu tuo eniten turvaa?

Keskeisin kysymys koskee Ruotsin pitkää turvallisuuspoliittista linjaa.

– Varsinkin sosiaalidemokraatit ovat perinteisesti ajatelleet, että Natoon liittyminen on suurempi riski kuin Venäjän uhka, sanoo Ruotsin radion politiikan toimittaja Tomas Ramberg Ylen haastattelussa.

Ruotsin radion politiikka-podcastissa on puhuttu paljon Natosta viime viikkoina. Det politiska spelet -podcastin panelistit vasemmalta: Expressenin Viktor Barth-Kron, Ruotsin radion Tomas Ramberg ja juontaja Parisa Höglund. Kuva: Daniel Ivarsson

Pelko on ollut, että Ruotsi joutuu vedetyksi mukaan konflikteihin, jotka Naton ulkopuolella voidaan välttää.

Ukrainan sota on kuitenkin muuttanut näkökannan.

– On havahduttu siihen, että Venäjä on lähellä ja toimii tavalla, joka on vaarallinen myös meille. Nyt tätä tietoa sulatellaan ja arvioidaan.

Ewa Stenberg muistuttaa, että liittoutumattomuus merkitsee puolueelle vuosikymmenten työtä aseidenriisunnassa, Olof Palmen perintöä ja roolia rauhanvälittäjänä.

– Tästä syystä mielestäni ei ole itsestäänselvää, mihin ratkaisuun sosiaalidemokraatit lopulta päätyvät. Asia on niin merkittävä, hän sanoo.

Kannastaan epävarmoja vetää Naton jäsenyyden suuntaan demokraattisten maiden liittouma, joka on syntynyt Ukrainan tukemiseksi.

Monet näistä maista kuuluvat Natoon.

Toisaalta epäröintiä lisää Venäjän uhkaama vastareaktio jäsenhakemukselle.

Pääministeri Andersson sanoi Venäjän hyökkäyssodan alkuviikkoina, että Ruotsin Nato-jäsenyys horjuttaisi Euroopan turvallisuustilannetta.

– Voi olla, että hänellä oli tiedustelutietoa lausuntonsa taustalla. Tämä kommentti on saanut kuitenkin monet Nato-kantaansa harkitsevat miettimään kaksi kertaa, sanoo Stenberg.

3) Suomen ratkaisun seuraaminen

Suomi on keskeinen osa Ruotsin Nato-keskustelua.

Artikkeleissa, kolumneissa ja keskusteluohjelmissa tullaan lähes poikkeuksetta jossain kohtaa kysymykseen: Jos Suomi liittyy Natoon, tuleeko Ruotsin seurata Suomea.

– Uskon, että sosiaalidemokraatit ovat kääntymässä Naton kannalle. Vaalit tuovat painetta päätöksentekoon, pohtii politiikan kommentaattori Tomas Ramberg Ruotsin radiosta SR:stä. Kuva: Daniel Ivarsson

Tuoreimmissa mielipidemittauksissa alle puolet ruotsalaisista kannattaa Naton jäsenyyttä.

Yli 60 prosenttia ruotsalaisista kannattaa jäsenyyttä (siirryt toiseen palveluun) siinä tapauksessa, jos myös Suomi hakee jäseneksi.

Ruotsissa uskotaan yleisesti, että Ruotsi seuraa Suomen ratkaisua.

– Se on looginen ratkaisu tiiviille yhteistyölle, jota Ruotsi on tehnyt viime vuosina Suomen, Yhdysvaltojen ja Nato-maiden kanssa, sanoo Ramberg.

Hän uskoo, että tämä on perustelu, jota maan sosiaalidemokraatit tulevat käyttämään.

Politiikan toimittaja Stenberg uskoo, että Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö on yksi painavimmista perusteluista.

– Jos Suomi liittyisi Natoon ja Ruotsi jäisi ulkopuolelle, tämä yhteistyö muuttuisi pohjiaan myöten. Kun katsoo karttaa, on selvää, että puolustussuunnitelmissa tärkeää on alueellinen yhteistyö.

4) Hakemuksen jättämisen aikataulu

Eri asia on, ehtiikö Ruotsi Suomen mukaan, jos Suomi päättäisi jättää hakemuksen kesäkuun loppuun mennessä.

Ruotsissa järjestetään syyskuun alussa valtiopäivävaalit.

Haasteena on ehtiä käymään turvallisuuspolitiikasta laaja keskustelu. Ruotsin turvallisuuspoliittinen selvitys valmistuu toukokuun aikana.

– Nyt näyttää siltä, että kesäkuu tulee Ruotsille liian aikaisin, pohtii Ramberg.

Suomen ratkaisun nopea seuraaminen voi olla kuitenkin turvallisuustilanteen kannalta kriittistä.

– On puhuttu paljon siitä, millaisia riskejä liittyy aikaan, kun jäsenhakemus on jätetty. Jos Ruotsi jää käymään laajaa keskustelua, se voi lisätä Suomen turvallisuutta koskevaa uhkaa, sanoo Stenberg.

Tämä voi Stenbergin mielestä olla perustelu, joka nopeuttaa Ruotsin päätöstä siinäkin tapauksessa, että demokraattinen keskustelu lyhenee.

11.4. kello 12.40: Lisätty tieto siitä, että sosiaalidemokraatit aloittvat puolueen sisäisen Nato-keskustelun.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 12.4.2022 kello 23 saakka.

Kuuntele Uutispodcastin jakso aiheesta:

Lue myös:

.
.