Hyppää sisältöön

Ukrainan sota lisää suomalaisen ruuan arvostusta entisestään, arvioivat asiantuntijat – ruokatrendeissä näkyy kaipuu tuttuun ja turvalliseen

Sota nostaa painetta ruuan hinnannousuun, ja moni joutuu puntaroimaan ruokavalintojaan entistä tarkemmin. Samaan aikaan sota on saanut monet pohtimaan kotimaisen ruuantuotannon merkitystä.

Maailmantilanne ja ruuan hintojen kipuaminen ylöspäin voivat vaikuttaa lautasen sisältöön. Kuva: Toni Pitkänen / Yle

Sota Ukrainassa, ruuan hinnannousu ja pitkään jatkunut koronapandemia – miten tämä kaikki vaikuttaa siihen, mitä suomalaiset syövät?

Sota on saanut suomalaiset miettimään entistä enemmän kotimaisen ruuantuotannon merkitystä.

Suomalaiset ovat aina arvostaneet kotimaista ruokaa, toteaa kuluttajatutkimuksen professori Mari Niva Helsingin yliopistosta. Nykyisessä maailmantilanteessa erityisesti huoltovarmuuden näkökulma korostuu.

– Suomalaiset ajattelevat, että ostamalla kotimaista ruokaa voidaan pitää yllä kotimaista ruuantuotantoa ja tukea kotimaista maataloutta ja maaseutua, Mari Niva sanoo.

Suomalaiset arvostavat kotimaista ruokaa monista eri syistä. Tällä hetkellä huoltovarmuuden näkökulma korostuu erityisesti, arvioi Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuksen professori Mari Niva. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Myös K-ryhmän päivittäistoimialan asiakasnäkemysjohtajan Heidi Jungarin mukaan kuluttajat pohtivat nyt ostoksilla korostuneesti suomalaisen ruuan valitsemista. Kokonaisvaltainen suomalaisen ruuan arvostus on voimistunut entisestään.

– Ensimmäisen aallon arvostuksen voimistuminen sai jo koronapandemian alussa, ja uskon, että päälläoleva kriisi voimistaa sitä entisestään, Heidi Jungar sanoo.

Suomessa ruuan kotimaisuusaste on eurooppalaisittain korkea. Kotimaisen ruuan arvostus kumpuaa myös esimerkiksi siitä, että suomalaiset pitävät kotimaista ruokaa ulkomaista ruokaa turvallisempana.

Suomessa ruuan kotimaisuusaste on eurooppalaisessa vertailussa korkea. Ihmisiä ruokaostoksilla helsinkiläisessä Prismassa 4. maaliskuuta. Kuva: Silja Viitala / Yle

Vilja-, maito- ja lihatuotteissa kovaa painetta hinnannousuun

Kaikilla kuluttajilla ei silti ole mahdollisuutta valita ruokapöytäänsä juuri niitä tuotteita, joita haluaisivat. Olipa sitten kyse kotimaisuudesta tai muista tekijöistä.

Pellervon taloustutkimus PTT arvioi maaliskuun lopussa, että ruuan kuluttajahinnat nousevat tämän vuoden aikana Suomessa noin 11 prosenttia. Hinnannousu on selkeästi nopeampaa kuin yleinen inflaatiokehitys.

– Nousupaine kohdistuu nyt kaikkiin elintarvikkeisiin, tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg PTT:stä sanoo.

Muun muassa maitotuotteissa on tällä hetkellä kovaa painetta hintojen nousuun. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Jo ennen Venäjän hyökkäystä maataloustuotannon kustannukset olivat nousussa. Ukrainan sota nostaa kustannuksia entistä voimakkaammin ruokaketjun kaikissa vaiheissa.

Erityisen kovaa painetta hintojen nousuun on Forsman-Huggin mukaan esimerkiksi vilja-, maito- ja lihatuotteissa. Viljan markkinahinnat ovat nousseet, ja voimakkaasti kohonneiden tuotantopanosten kustannukset tuovat kovia nousupaineita lihan ja maidon tuottajahintojen nousulle.

Kuluttajahinnat ovat nousemassa sekä peruselintarvikkeissa että pidemmälle jalostetuissa tuotteissa.

Ostoskorin sisältö voi muuttua, varsinkin pienituloiset tiukilla

Kuluttajatutkimuksen professorin Mari Nivan mukaan suomalaisten kotitalouksien kulutusmenoista menee tällä hetkellä ruokaan keskimäärin noin 11–12 prosenttia. Se ei kuulosta kovin paljolta, mutta samaan aikaan ruuan hintojen kanssa kipuavat ylöspäin muutkin elämisen kustannukset, erityisesti energian ja polttoaineen hinnat.

Ruuan hintojen noustessa monet miettivät yhä tarkemmin, mitä tuotteita ostoskoriin päätyy. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Ruuan hinnannousu tulee Mari Nivan mukaan aiheuttamaan hankaluutta osalle suomalaisista kotitalouksista, varsinkin niille, joissa budjetti on jo nyt kovin tiukilla ja ruokaan menee tuloista suuri osuus.

Osa joutunee siirtymään edullisempiin tuotteisiin ja jättämään kaupan hyllyyn ne elintarvikkeet, jotka eivät ole välttämättömiä.

– Tuoteryhmän sisällä etsiydytään edullisempiin vaihtoehtoihin. Sellaista liikettä varmasti tapahtuu. Jos tuntuu, että hinnat ovat kovin kalliita, voi olla, että jonkin tuoteryhmän kulutusta myös vähennetään, Mari Niva sanoo.

Myös PTT:n tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg arvioi, että osa kuluttajista valikoi jatkossa vaikkapa halvempia maito- tai lihatuotteita kuin mitä on aiemmin tottunut ostamaan.

– On todennäköistä, että kun ruuan hinta nousee merkittävästi, sillä on vaikutusta kuluttajien ostokäyttäytymiseen.

Forsman-Hugg korostaa, että yksittäisen kotitalouden kohdalla hinnannousuun vaikuttaa toki myös se, kuinka paljon omaan ostoskoriin kuuluu niitä tuotteita, joiden hinnat nousevat erityisen paljon.

– Jokaisella kotitaloudellahan ostoskori on vähän erilainen.

Ruuan hintojen noustessa osa kuluttajista joutuu tekemään muutoksia ostoskoriinsa. Kuva: Kalevi Rytkölä / Yle

THL:n tutkimuspäällikön Anna-Maria Isolan mukaan entistä useammat voivat hinnannousun vuoksi Suomessa joutua turvautumaan ruoka-apuun ja jotkut voivat jopa nähdä väliaikaista nälkää.

Tarjoukset kiinnostavat entistä laajempaa joukkoa

Kuluttajatutkimuksen professorin Mari Nivan mukaan ihmisten välillä on vaihtelua siinä, kuinka helppoa ruokalautasen sisällön muuttaminen heille on.

– Kyllä meillä kaikilla varmasti on perusrutiineja, tottumuksia ja makumieltymyksiä. Toisaalta ihmiset ovat erilaisia ja vaihtelun kaipuu vaihtelee eri ihmisten välillä, Mari Niva sanoo.

K-ryhmän Heidi Jungarin mukaan osa suomalaisista kokeilee helposti uusia tuotteita ja ruokia jo kokeilunhalunkin vuoksi. Kun suomalaisia katsotaan kansakuntana, tutut suosikkituotteet ovat kuitenkin monille tärkeitä.

– Kun hyvä on havaittu, niin miksipä sitä vaihtamaan, Heidi Jungar kuvailee suomalaisille yleistä ajattelutapaa.

Toisaalta, kun olosuhteet muuttuvat, ruokatottumuksetkin seuraavat nopeasti mukana. Se on nähty konkreettisina muutoksina pandemiankin aikana.

K-ryhmässä pandemia-aikana on lisääntynyt nopeasti esimerkiksi puolivalmiiden ja valmiiden tuotteiden kysyntä, ja sama trendi jatkuu edelleen.

Asiakkaat etsivät omista suosikkituotteistaan myös tarjouksia. K-ryhmässä on havaittu, että tarjoukset kiinnostavat tällä hetkellä asiakkaita aiempaa enemmän. Kiinnostus ruokatarjouksiin nousi jo koronapandemian alkaessa.

– Nekin henkilöt, jotka aikaisemmin ovat olleet vähän passiivisia tarjousten suhteen, saattavat tässä ajassa aktiivisemmin etsiä hyviä diilejä, Heidi Jungar sanoo.

Suomalaisille tarjousten metsästämisen motivaationa on paitsi rahan säästäminen, myös se, että tarjousten löytäminen koetaan antoisana. Suomalaiset kokevat hyvän diilin löytämisestä jopa onnistumisen tunnetta, Jungar toteaa.

Nyt kaivataan perinteikkäitä ruokia ja lapsuuden makumuistoja

Entä miten sota ja jo pitkään jatkunut korona-aika vaikuttavat lähitulevaisuudessa ruokatrendeihin? Millaisina valintoina ne näkyvät?

Ruokatrendeissä on K-ryhmän Heidi Jungarin mukaan tällä hetkellä nähtävissä kaipuuta perinteisiin ja tuttuihin makumuistoihin. Kuva: Jarmo Koponen / Yle

K-ryhmän asiakkaiden ostokäyttäytymisen tunteva Heidi Jungar tietää, että eri ihmiset käyttäytyvät samoissa olosuhteissa eri tavoin. Hän arvioi, että sodan vaikutus näkyy kuitenkin lähiaikoina esimerkiksi eskapismina, joka tulee esiin erilaisin tavoin.

Jungarin mukaan esimerkiksi herkuttelu pieninä irtioton ja nautinnon hetkinä lisääntyy.

– Tyypillisesti tällaiseen pienen irtioton hetkeen liitetään yksin syöminen, makeat makuhetket. Myös suolaisempi snack saattaa olla vaihtoehto.

Monet kaipaavat nyt myös hyvien muistojen ruokia. Nyt on kaipuuta niin mummon lihapullien, laatikoiden kuin omaan lapsuuteen liittyvien makumuistojen perään.

– Hyvin suomalaiset, perinteikkäätkin ruuat korostuvat, samoin esimerkiksi ruokataidon siirtäminen sukupolvelta seuraavalle, Heidi Jungar sanoo.

Osalla makumuistot ovat kansainvälisiä tai liittyvät omiin juuriin.

Tämän hetken maailmantapahtumien ja pitkään jatkuneen korona-ajan keskellä korostuu myös se, että ruokahetket läheisimpien ihmisten kesken koetaan tärkeiksi.

– Se turvallinen ja tuttu on sellaista, josta halutaan pitää kiinni, Heidi Jungar sanoo.

Lue myös:

.
.