Hyppää sisältöön

Ukrainasta on tullut Suomeen noin 200 lemmikkiä, mutta pelätyn loisen riski on kaupunkikoirilla “minimaalisen pieni”

Ukrainasta tulevien koirien pelätään tuovan Suomeen myyräekinokokin. Viranomaisten mukaan rajalla annettava lääkitys, tarkat ohjeet ja karanteeni riittävät eläintautien torjuntaan.

Ukrainalaisten pakolaisten lemmikit rokotetaan ja sirutetaan, kun ne saapuvat Euroopan yhteisön alueelle. Suomeen tullessaan koirat saavat heisimatolääkityksen. Kuva: Fadel Senna / AFP

Ukrainalaisten pakolaisten mukana on tullut Suomeen noin 200 lemmikkiä, mutta riski eläintautien leviämiseen on maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikön Jaana Husu-Kallion mukaan pieni.

– Koko Euroopan yhteisön alueella on sovittu, että maahantulosäännöissä joustetaan ukrainalaisten lemmikkien kohdalla. On selvää, että kun on hätä, ei pysty käymään eläinlääkärillä. Kun sovittua järjestelmää noudatetaan, riski eläintauteihin on minimaalisen pieni.

Ukrainalaisten koirien pelätään tuovan Suomeen myyräekinokokin (E. multilocularis). Se on monessa Euroopan maassa yleinen, ja tapauksia on raportoitu naapurimaista sekä Virosta että Ruotsista. Suomessa loista ei ole havaittu.

Myyräekinokokki huolestuttaa, koska loinen aiheuttaa ihmiselle vaarallisen ekinokokkoosin. Ihminen voi saada tartunnan heisimadosta kärsivän eläimen ulosteiden tai saastuneen veden välityksellä.

– Ekinokokkiloisen suhteen huoli on hyvin pieni, kun ukrainalaisten pakolaisten lemmikit saavat lääkityksen, ja ulosteet kerätään ja hävitetään, sanoo Husu-Kallio.

Ekinokokit kuuluvat heisimatoihin ja niiden pääisäntiä ovat koiraeläimet. Väli-isäntinä toimivat petojen ruuaksi kelpaavat kasvinsyöjät.

Toistaiseksi ainoa Suomesta löydetty ekinokokkilaji on hirviekinokokki (E. canadensis), jonka aiheuttamia tartuntoja todetaan suomalaisilla muutamia joka vuosi.

Raivotauti eli rabies on saatu Suomesta hävitettyä sinnikkään työn ansiosta. Ukrainassa ei Husu-Kallion mukaan esiinny raivotautia kaupunkiolosuhteissa, joten myös sen saapuminen Suomeen on hyvin epätodennäköinen.

Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio on ollut vastaanottamassa Ukrainasta saapuvia Helsingin Länsisatamassa. – Eläimillä on ollut rokotukset kunnossa, mutta omistajilla ei ole pommitusten takia ollut papereita mukana. Kuva: Kyösti Vaara / Yle

Lemmikit sirutettu ja rokotettu jo Puolassa

Husu-Kallio on itse ollut paikalla Helsingin Länsisatamassa vastaanottamassa pakolaisia. Hänen mukaansa Ukrainasta saapuvat lemmikit ovat kaupunkiolosuhteissa eläneitä.

– Olen henkilökohtaisesti nähnyt rajalla sen, että eläimistä on pidetty hyvää huolta. Eläimillä on ollut rokotukset kunnossa, mutta omistajilla ei ole pommitusten takia ollut papereita mukana. Luotan siihen, että vastuuntuntoisesti toimitaan.

Ukrainalaisten lemmikit pääsevät maahan puutteellisin asiakirjoin ja lääkityksin. Eläimet hoidetaan, kun ne saapuvat EU-jäsenvaltioiden alueelle.

– Suomi on harvoin se maa, johon pakolaiset ensimmäiseksi tulevat. Näkemäni eläimet oli rokotettu ja mikrosirutettu jo Puolan rajalla.

Lemmikille annetaan 30 päivää karanteenia

Suomeen lemmikkien kanssa saapuville ukrainalaisille annetaan ohjeet siitä, että lemmikki tulee käyttää eläinlääkärissä kolmen vuorokauden kuluessa. Siellä eläimistä otetaan vasta-ainenäytteet, ja rokotukset hoidetaan kuntoon.

– Koirat saavat heti rajalla ekinokokkimatolääkityksen, kissat ja fretit eivät sitä tarvitse.

Maahan saapuvat lemmikit määrätään lisäksi 30 vuorokauden karanteeniin. Riihimäellä on aloittanut oma vastaanottokeskus lemmikkien kanssa saapuville.

Karanteenia ei tarvitse säikähtää, sanoo Husu-Kallio.

– Se ei ole sellainen karanteeni, jossa omistaja ja lemmikki erotettaisiin toisistaan. Ei siis tarvitse pelätä, että perheenjäsen viedään pois. Tarkoitus on se, että eläimellä ei ole tuona aikana kontaktia muihin eläimiin.

Eläinlääkärit ovat Husu-Kallion mukaan tulleet hienosti vastaan.

– Toimenpiteet eläinlääkärin vastaanotolla eivät maksa pakolaisille mitään. Ruokavirasto kattaa näytteiden otosta ja tutkimisesta aiheutuvat kulut.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 13.4. kello 23 saakka.

Lue myös:

.
.