Hyppää sisältöön

Nyt se on todistettu tieteellisesti: koronakoirat tunnistavat viruksen 92 prosentin varmuudella – erottavat jopa variantit toisistaan

Tuore Helsingin yliopiston ja HUSin tutkimus osoittaa, että koira pystyy tunnistamaan koronaviruksen luotettavasti. Helsinki-Vantaan lentoasemalla negatiivisten testitulosten tunnistusvarmuus oli lähes 99 prosenttia.

Tullista eläköitynyt Silja-koira haistaa koronan helposti
Tullista eläköitynyt Silja-koira haistaa koronan helposti

Helsinki-Vantaan lentoasemalla työskennelleiden koronakoirien taidot on nyt todistettu ja tunnustettu, kun Helsingin yliopiston ja HUSin yhteistutkimuksen tulokset on hyväksytty julkaistavaksi kansainvälisessä tiedejulkaisussa.

Tutkimus eteni kolmessa vaiheessa. Ensin koirat opetettiin erottamaan koronaviruspotilaiden antamat ihopyyhkäisynäytteet PCR-testeillä negatiivisiksi todetuista verrokeista.

Toisessa vaiheessa neljä tutkimuksessa mukana ollutta koiraa, labradorinnoutajat Silja, Kosti ja Rele sekä valkoinen paimenkoira E.T., suoritti niin sanotun validaatiokokeen. Ne siis osoittivat taitonsa testiasetelmassa, josta tutkimusryhmä pystyi laskemaan niiden tarkkuuden.

Kosti on innokas kirsutyöskentelijä, joka ei malttaisi millään lopettaa haistelua, mutta osaa ottaa myös rennosti. Helsingin yliopiston infektiosairauksien professori Anu Kantele rapsuttelee. Kuva: Paula Tiainen / Yle

Tieteen sääntöjen mukaisesti toteutetussa tutkimusasetelmassa kukaan testaajakolmikosta eli koira, koiraohjaaja tai tutkija ei koetilanteessa tiennyt, mitkä näytteet olivat positiivisia ja mitkä negatiivisia.

Kukin koira haisteli seitsemän päivän aikana yhteensä 420 näytettä, joista 114 oli koronapositiivisia ja 306 -negatiivisia. Näytteet varmistettiin etukäteen PCR-testeillä.

Hajukoirat tunnistivat 92 prosenttia näytteistä oikein. Virallisten testien tarkkuus vaihtelee 90 ja 95 prosentin välillä.

Kolmannessa vaiheessa koirat pääsivät tositoimiin seulomaan Helsinki-Vantaan lentoaseman henkilökuntaa ja matkustajia. Siellä koirat tunnistivat oikein 98,7 prosenttia negatiivisista näytteistä.

Tutkimustuloksia tarkemmin analysoitaessa ilmeni, että koirat tunnistivat erinomaisesti alkuperäisen Wuhanin villiviruksen näytteitä, mutta merkittävästi huonommin virusvariantteja. Koirat oli alun perin koulutettu vain villiviruksen tunnistamiseen.

Ne oppivat kuitenkin tunnistamaan myös variantit muutamassa tunnissa, ja palkaksi niille riittää kuivatut raakaruokapalat.

Siljan ikätoveri, yhdeksänvuotias Kosti on Siljan tavoin innokas haistelija, joka tunnistaa koronan lisäksi muun muassa useiden vaarallisten aineiden hajun. "Hajuja on kertynyt pitkä liuta, kun niitä on alle vuotiaasta harjoiteltu", Kostin ohjaaja ja omistaja Terhi Käppi sanoo. Kuva: Paula Tiainen / Yle

Eri varianttien aiheuttamien infektioiden hajut muistuttavat ilmeisesti hyvin paljon toisiaan, mutta ovat silti keskenään erilaisia.

– Se on varmasti ollut koirallekin vaikea päätös, että onko varianttinäyte positiivinen vai eikö ole. En olisi itse osannut ajatella, että koira tosiaan erottaa myös eri variantit toisistaan, mutta siltä näyttää, Helsingin yliopiston infektiosairauksien professori Anu Kantele hämmästelee.

Lisäksi yksi koirista sairastui tutkimuksen aikana. Se heikensi hieman kokonaistulosta, mutta tuotti silti tärkeän sivuhuomion.

– Koiralla oli sylkirauhastulehdus, eikä se ilmeisesti sen takia haistanut aivan niin tarkasti kuin normaalisti. Eli koiraakaan ei kannata laittaa sairaana töihin, toteaa eläinlääketieteen dosentti Anna Hielm-Björkman.

Koirien hajuaistissa miltei rajattomat mahdollisuudet

Koirien suurin etu koronan tunnistamisessa on niiden nopeus. Tulos on heti valmis, ja koiralle riittää pikainen nuuhkaisu ohikävelevästä ihmisestä.

Tutkijaryhmän mukaan koirien käyttö esimerkiksi yleisötilaisuuksissa tarjoaa tehokkaan ja nopean keinon yleisön terveydentilan arviointiin.

– Koiran merkkaaman ihmisen voi sitten halutessaan ohjata viralliseen testiin, Anu Kantele mainitsee.

Helsingin yliopistossa on tutkittu jo pitkään koirien hajuaistin tarjoamia mahdollisuuksia ja esimerkiksi geeniperimää, joka sekin auttaa myös ihmisten sairauksien selvittämisessä.

Anu Kantele ja Anna Hielm-Björkman pitävät saavutettua tutkimustulosta merkittävänä hajukoiratyöskentelyn uskottavuuden kannalta. Koronakoira Kosti haistelee mieluummin kuin poseeraa. Kuva: Paula Tiainen / Yle

Koiria ja muun muassa niiden ruokavalion vaikutusta niiden terveyteen tutkinut Anna Hielm-Björkman kertoo, että koirat saattavat koronan lisäksi hyvinkin haistaa esimerkiksi long covidin tai borrelioosin.

Eri syövistä koirat voisivat seuraavaksi oppia haistamaan esimerkiksi aivo-, haima- tai rintasyöpiä.

– Mielestäni koirien koulutuksessa ja tutkimuksessa pitäisi panostaa juuri näihin tauteihin, jotka nykylääketiede tunnistaa huonosti tai jotka hyötyisivät aikaisesta diagnoosista.

Tällä hetkellä koronakoirat ovat satunnaisessa käytössä muun muassa rakennustyömailla ja isoissa yksityistilaisuuksissa.

Nyt julkaistu, tiukasti tieteen sääntöjen mukaan tehty tutkimus on tärkeä myös hajukoiratoiminnan uskottavuuden kannalta.

Lisäksi koirat tarjoavat nopean keinon viruksen kantajien seulomiseen suurestakin väkijoukosta.

– Tällä säästetään hurjasti rahaa ja resursseja. Lisäksi saadaan iso apu epidemian hallintaan. Vaikka tilanne rauhoittuu, koirien koulutus ei ole mennyt hukkaan. Kertaalleen koulutettu sairauksia tunnistava koira on erittäin helppo kouluttaa uudestaan, Hielm-Björkman sanoo.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 18.5. kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

.
.