Hyppää sisältöön

Suomen kantaverkon tietoturvan kestävyyttä "koputellaan" jatkuvasti – koko maan pimentäminen on psykologisestikin tehokas kyberuhka

Voisiko kyberisku kaataa kantaverkon? Kuinka kauan yhteiskuntamme kestäsi sähköttä? Käyttötominnan johtaja ja kyberturvallisuuden professori pohtivat kuvitteellista tilannetta.

– Suomen kyky sietää poikkeamia ja palautua niistä on hyvä. Pelkoa ei pidä lietsoa, mutta rehellinen pitää olla: vaikuttamisyrityksiä on luvassa, mutta niihin on varauduttu, sanoo kyberturvallisuuden professori Jarno Limnell. Kuva: Eleni Paspatis / Yle

Suomen sähkönsiirron perusrunko, kantaverkko, kiinnostaa.

Käyttötoiminnan johtaja Reima Päivinen Fingridistä puhuu palomuurin "koputteluista", joita on edelleen jatkuvasti.

– Ne ovat jo kauan olleet arkipäivää. Mitään suurta ja massiivista ei kuitenkaan ole tullut, hän kertoo.

Tämän hetken maailmantilanne ei myöskään ole lisännyt ainakaan vielä kantaverkkoon kohdistuvia verkkohyökkäyksiä.

– "Koputtelu" voi olla [hakkerien] uteliaisuutta, tiedonhankintaa, mutta myös valtiollista toimintaa, jolla yritetään hakea heikkoja kohtia ja urkkia, Päivinen kertoo.

Ukrainassa ovat isossa kuvassa sähkön tuotanto ja jakelu sekä tietoliikennejärjestelmät olleet pystyssä koko ajan, vaikka niitä on paikallisesti vauroitettu.

Käyttötoiminnan johtaja Reimä Päivinen, Fingrid

Kyberuhat on otettu energia-alalla vakavasti jo kauan, koska voimalaitosten ja sähköverkon käyttäminen sekä hallinta ovat täysin riippuvaisia järjestelmistä ja tietoliikenteen toimimisesta.

Tietoturvan täytyy olla kunnossa. Päivisen mukaan energia-ala on hyvin varautunut. Riskien minimoimiseksi on tehty ja tehdään jatkuvasti työtä.

Sähkönjakelu kiinnostaa, koska yhteiskunta pyörii sähköllä ja juuri siksi massiivinen katkos on yksi tehokkaimmista keinoista aiheuttaa suurta sekaannusta ja lamautumista.

– Jos hybridivaikuttamisella halutaan lähettää viesti tavallisille kansalaisille, se on myös psykologisesti yksi suurimmista uhkakuvista, sanoo kyberturvallisuuden professori Jarno Limnell Aalto-yliopistosta.

"Olisiko intresseissä lamaannuttaa koko verkko?"

Sähkön tuotannon ja kulutuksen pitää olla jatkuvassa tasapainossa. Jos esimerkiksi sähkölinjoihin tai voimalaitoksiin syntyy suuria vikoja, jännite voi hävitä koko maan sähköverkosta.

Päivinen ja Limnell ovat yhtä mieltä siitä, että koko Suomen pimentäminen pelkällä kyberhyökkäyksellä on lähes mahdotonta toteuttaa.

Suomen kantaverkko on sähkön siirron suurjänniteverkko. Sähköä tuottavista voimalaitoksista osa on suoraan ja osa välillisesti yhdistettynä siihen. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Kantaverkon romahduttaminen vaatisi sabotointia, fyysisiä hyökkäyksiä sähkönjakelun infrastruktuuriin esimerkiksi voimaloihin ja sähkölinjoihin. Sähkön palauttaminen olisi silloin paljon hitaampaa kuin esimerkiksi myrskytuhojen jälkeen.

Päivinen arvioi, että jos tarvittaisiin laajoja korjaustöitä, puhuttaisiin jopa viikoista. ennen kuin sähköt saataisiin palautettua.

– Olisiko edes intresseissä lamaannuttaa koko verkko? Esimerkiksi Ukrainassa ovat isossa kuvassa sähkön tuotanto ja jakelu sekä tietoliikennejärjestelmät olleet pystyssä koko ajan, vaikka niitä on paikallisesti vauroitettu, hän miettii.

Jarno Limnellin mukaan ei ole syytä epäillä, etteikö suomalainen yhteiskunta selviytyisi ydintehtävistään, vaikka jonkinlaista hetkellistä hybridivaikuttamista meihin kohdistuisikin.

– Pelkoa ei pidä lietsoa, mutta rehellinen pitää olla: vaikuttamisyrityksiä on luvassa aivan varmasti, mutta niihin on varauduttu.

"Maan kattava sähkökatkos vaikuttaisi yhteiskuntaamme jo parissa päivässä"

Suomessa oli viimeksi kantaverkon laitevioista johtuva laaja sähkökatkos 1970-luvulla. Nykyisin yksi tai useampi vika ei vielä aiheuta sähköjen häviämistä laajalta alueelta.

Kyberturvallisuuden professori Jarno Limnellin mukaan olennaista on, mikä on yhteiskunnan resilienssi eli kuinka poikkeustilateisiin on varauduttu, ja kuinka nopeasti niistä palaudutaan.

Fingrid ja energiayhtiöt ovat harjoitelleet vuosikymmenet sähkönjakeluun kohdistuvia poikkeustilanteita ja uhkia. Myös viranomaiset ja erilaiset yritykset ovat olleet jo pitkään mukana.

EU ei esimerkiksi velvoita jäsenmaitaan harjoituksia järjestämään, mutta Suomessa on haluttu ja halutaan varautua poikkeaviin olosuhteisiin.

Syksyllä 2022 on tarkoitus koeponnistaa, miten pääkaupunkiseutu selviäisi laajasta sähköttömyydestä, ja kuinka sähköt palautettaisiin.

Respa-nimellä kulkeva yhteistoiminta-, johtamis- ja viestintäharjoitus ei liity tämän hetken maailmantilanteeseen, vaan on jatkoa Jäätyvä-suurhäiriöharjoituksille, joita on järjestetty viime vuosina esimerkiksi Kuopiossa, Turun seudulla ja Seinäjoella.

Kuvitteellisissa tilanteissa on treenattu alueen ja yhteiskunnan kestävyyttä esimerkiksi jopa parin viikon sähkökatkon aikana.

– On selvä, että koko maan kattava sähkökatkos vaikuttaisi voimakkaasti yhteiskuntaamme jo parissa päivässä. Vaikka kriittiset toiminnat, esimerkiksi sairaalat ja vesilaitokset on turvattu, ei koko yhteiskuntaa voi laittaa varavoiman perään, Reima Päivinen sanoo.

Varsinkin talviaikana koko maan kattava sähkökatos olisi todella haastava. Sähköt yritettäisiin palauttaa ja saada vesi- ja ruokahuolto rullaamaan.

Päivisellä ja Limnellillä on vahva usko siihen, että suomalainen yhteiskunta selviää sähköttä riittävän pitkään. He uskovat, että kansalta löytyisi sisukkuutta ja kekseliäisyyttä toimia.

Viranomaisilla puolestaan on suunnitelmat ja kyky niiden tekniseen toteutukseen.

– Erilaisille toiminnoille on määrätty erilaisia vaatimuksia pärjätä ilman verkkovirtaa. Vaatimukset riippuvat toiminnon yhteiskunnallisesta kriittisyydestä sekä siitä, kuinka nopeasti niiden on arvioitu palautuvan normaalitilaan, toteaa Jarno Limnell.

Aiheesta voi keskustella perjantaihin 15. huhtikuuta kello 23 asti.

Lue seuraavaksi:

.
.