Hyppää sisältöön

Jos pitkä sähkökatko yllättää – muista kotivara ja hidasta kodin viilenemistä pelastuspäällikön vinkeillä

Kyberturvallisuuden suomalaiset asiantuntijat ovat varoitelleet tietoturvahyökkäysten lisääntymisestä. Miten pärjäisit, jos kyberhyökkäys veisi sähköt päiviksi tai jopa viikoiksi?

Pelastuslakana, pelastuspeitto, avaruuspeitto. Kokkolan sotilaskotiyhdistyksen puheenjohtaja Kirsi Mäntysaaren yllä oleva kevyt peite kulkee kansan suussa monella nimellä. Kuva: Kalle Niskala / Yle

Jos massiivinen kyberisku Fingridin kantaverkkoon pimentäisi koko Suomen jopa päiviksi, kyberturvallisuuden professori Jarno Limnellillä ja Fingridin käyttötoiminnan johtaja Reima Päivisellä on kansalaisille selkeä neuvo: pidä pää kylmänä, niin tekevät hekin, jotka yrittävät pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä.

Molemmat uskovat, että kansalta löytyisi sisukkuutta ja kekseliäisyyttä toimia. Viranomaisilla puolestaan on suunnitelmat ja kyky niiden tekniseen toteutukseen.

Koko maan pimentävä sähkökatkos pysäyttäisi välittömästi raitovaunut, metrot ja lähi- ja kaukojunat.

Kauppojen kassat, pankkiautomaatit ja polttoainepumput lopettaisivat toimintansa.

Samoin rakennusten hissit, sähköinen lämmitys, valaistus, jääkaapit, pakastimet ja kaikki sähköllä toimivat kodinkoneet.

Vedentulo saattaisi katketa.

– Tietoliikenneyhteyksissä ja matkapuhelinverkossa olisi häiriöitä. Noin kuuden tunnin jälkeen niiden toiminta lakkaisi kokonaan, ellei niitä saisi kytkettyä varavoimaan, sanoo vs. pelastuspäällikkö Antti Kätevä Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokselta.

Yle pyysi Kätevältä, Motivan asiantuntija Päivi Suur-Uskilta ja eräilyä harrastavalta, armeijan käyneeltä Kokkolan sotilaskotiyhdistyksen puheenjohtaja Kirsi Mäntysaarelta vinkkejä, mitä tehdä, jos sähköt katkeavat päiviksi.

1. "Anarkia on kolmen aterian päässä"

– Sanonnan mukaan yhteiskunta on kolmen aterian päässä anarkiasta, toteaa Antti Kätevä. Hän korostaa 72 tunnin ruuan ja juoman kotivaran merkitystä.

Kotivaralla ostetaan aikaa siihen, että kunnat, pelastuslaitokset, sosiaali- ja terveysviranomaiset ja vapaaehtoissektori saavat esimerkiksi veden, ruuan ja lääkkeiden jakelun käyntiin.

Ilman takkaa, kaasuliettä tai puuhellaa on tyydyttävä kylmään muonaan, ellei käsillä satu olemaan pientä kaasu- tai spriikeitintä.

Suomi on retkeilymaa, joten ainakin osalle retkikeitin on tuttu kapistus.

Kaasu-, monipolttoainekeitin ja priikeitin ovat tyypillisiä retkikeittimiä. Kuva: Kalle Niskala / Yle

Keittimien käyttöohjeissa saattaa lukea, että laitetta voi käyttää omalla vastuulla sisätiloissa. Vs pelastuspäällikkö Antti Kätevä neuvoo kuitenkin kokkailemaan mieluiten ulkona.

– Polttoaineesta riippumatta retkikeittimiä ei kannata käyttää sisätiloissa ruuanlaittoon eikä varsinkaan lämmitykseen, sillä ne eivät ole tiivitä, vaan tuottavat palaessaan hengenvaarallisen määrän häkää ja muita kaasuja.

Kokkolan Sotilaskotiyhdistyksen puheenjohtaja Kirsi Mäntysaari on tottunut keittämään satoja litroja kahvia varusmiehille maastossa kaasulla tai puilla toimivilla suurilla kenttäkeittimillä.

– Silloin tuntee tekevänsä kiitollista työtä, kun näkee kylmässä maastossa, kuinka paljon varusmiehelle voi kuuma kuppi kahvia tehdä ja pelastaa synkimmänkin päivän, Mäntysaari toteaa.

Myös sähköttömässä, viilenevässä kodissa lämmin ruoka lämmittää. Kirsi Mäntysaari kokeili retkikeitintä pikaisesti suuressa, hyvin ilmastoidussa tilassa:

Kirsi Mäntysaari käyttää retkikeitintä.
Kirsi Mäntysaari testaa retkikeitintä.

Risukeitin ajaa saman asian kuin retkikeitin. Se on kevyt, koottava metallikehikko, jossa poltetaan esimerkiksi pieniä risuja ja oksankappaleita.

Risukeitin on tarkoitettu vain ulkokäyttöön.

Sitä saa käyttää ainoastaan palamattomalla alustalla ja vain, jos ei ole voimassa olevaa metsäpalovaroitusta, koska risukeitin luetaan avotuleksi. Käytöllä on oltava myös maanomistajan lupa. Poikkeuksena ovat valtion maiden retkeilyalueet ja reitit, joissa on voimassa oleva lupa, ellei reitillä ole erikseen kielletty avotulen tekoa.

Neljästä ohuesta metalliseinästä, pohjasta ja päälliristikosta koottu risukeitin kuvattuna yläpuolelta.
Risukeittimen testaus.

2. Torju kylmää

Pitkä sähkökatkos ja pakkaskeli ovat painajainen ellei asunnosta löydy esimerkiksi tulisijaa.

Nyrkkisäännön mukaan parikymmenen asteen pakkasessa puinen pientalo viilenee vuorokaudessa, kivinen pientalo ja elementtikerrostalo parissa vuorokaudessa. Jykevät kivikerrostalot viilenevät kolmessa, neljässä vuorokaudessa.

Asunnon jäähtymistä voi hidastaa tukkimalla raitisimaventtiileitä ja tiivistämällä ovia ja ikkunoita. Tähän kannattaa varata esimerkiksi ilmastointiteippiä, elintarvikekelmua, pyyhkeitä tai mattoja.

Myös ilmanvaihto kannattaa pysäyttää.

– Sulje väliovet, jolloin ilma pääsee liikkumaan rakennuksessa mahdollisimman vähän. Myös ikkunoita voi koittaa peittää paksuilla verhoilla tai vilteillä, luettelee Antti Kätevä.

Täysin tiiviiksi rakennusta ei saa tilkitä, sillä tuulettamisesta on huolehdittava. Asunnossa olevat ihmiset ja esimerkiksi palavat kynttilät vievät ilmasta happea.

Kehon lämpötilaa voi yrittää ylläpitää pukemalla villaa päälle ja pitämällä pipoa, hanskoja ja kenkiä myös sisällä.

Peitot, huovat ja makuupussit auttavat.

Muovifoliosta valmistettu pelastuspeite, avaruuspeite heijastaa kehon oman lämmön takaisin ja on edullinen, pienen tilan vievä apu kylmää vastaan.

Kirsi Mänstysaari kietoutuneena avaruuspeitteeseen.
Avaruuspeitto lämmittää sisällä ja ulkona.

Asiantuntija Päivi Suur-Uski Motivasta muistuttaa 72tuntia.fi-sivuston ohjeista kylmässä nukkumisesta:

Lämpimänä pysyy paremmin, jos tekee vilteistä teltan pöydän ympärille ja nukkuu siellä tai pystyttää retkiteltan sisälle.

Perheenjäsenten kanssa kannatttaa nukkua vierekkäin yhteisten peittojen alla. Yksi ihminen tuottaa yhtä paljon lämpöä kuin 70-wattinen hehkulamppu.

3. Viikkojen sähkökatkos vaatii jo evakuointia

– Pitkä sähkökatko on erittäin epätodennäköinen, mutta jos talo täytyisi jättää kylmilleen, vesijärjestelmät eli lämmitys ja käyttövesi pitäisi tyhjentää. Putkien vauriot voivat jäädä vähäisiksikin, jos järjestelmät saavat sulaa rauhassa ennen uudelleen käyttöönottoa, toteaa Päiivi Suur-Uski.

Järeämpään auttamiseen perustetaan viranomaisten päätöksellä evakuointikeskuksia, joihin ihmisiä evakoidaan pelastusviranomaisten johdolla suoraan kodeistaan tai kokoamisekeskusten kautta.

– Kunnat suunnittelevat yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa evakuointikeskukset niin, että niissä on esimerkiksi varavoimakone sekä lämmityslaite. Keskusten perustamisessa ovat mukana myös sosiaali- ja terveystoimi, poliisi, kirkko ja vapaaehtoissektori, kertoo Kätevä.

Evakuointikeskukset tarjoaisivat ruokaa, vettä, vaatteita ja hygieniatarvikkeita. Sieltä järjestyisivät myös majoitus ja hygieniatilat.

Kätevä korostaa, että myös sähkökatkosta on helpompi selvitä, jos asiat on mietitty etukäteen.

Taloyhtiön hallitus, asukastoimikunta tai kyläyhdistys voi suunnitella toimintaansa myös tällaisten häiriötilanteiden varalle.

– Sähkökatkon aiheuttamat ongelmat kannattaa huomioida taloyhtiöissä myös pelastussuunnitelmassa. Myös naapuriavun merkitys kannattaa muistaa. Kuka esimerkiksi huolehtii naapurin vanhasta rouvasta?

Aiheesta voi keskustella perjantaihin 15. huhtikuuta kello 23 asti.

Lue seuraavaksi:

.
.