Hyppää sisältöön

Mitä peruskoululaisen pitää tietää Jeesuksesta? Vapaa-ajattelija, kirkon kasvatusasiantuntija ja rehtori ovat eri mieltä katsomusaineista

Katsomusaineiden opetuksen järjestäminen peruskouluissa alkaa olla melkoinen ruljanssi. Uskontoja on paljon, eikä evankelis-luterilainen voi vieläkään valita elämänkatsomustietoa. Moni pitää tilannetta epäreiluna.

Toinen pääsiäispäivä eli maanantai on Suomessa pyhä ja monille vapaapäivä. Raamatun mukaan ylösnoussut Jeesus ilmestyi silloin opetuslapsille ja häntä seuranneille naisille Kuva: Soila Ojanen / Yle

Katsomusaineiden opetuksen järjestäminen on nykyään melko sekavaa. Siihen on kiinnittänyt huomiota myös opetus- ja kulttuuriministeriö, jonka aloitteesta on parhaillaan tekeillä katsomusaineiden uudistamiseen liittyvä selvitys.

Kysyimme kolmelta katsomusaineiden opetusta pohtivalta, miltä nykyinen tilanne vaikuttaa.

Katsomusaineiden opettaja Veera Toivonen miettii asiaa ryhmäytymisen kannalta.

Eri katsomusaineet lokeroivat peruskoulun oppilaat keskustelemaan esimerkiksi moraaliasioista omassa porukassaan.

– Se tuntuu oppilaan näkökulmasta vähän oudolta, arvioi Toivonen.

Hän on nykyään Porin Kuninkaanhaan koulun rehtori, mutta on opettanut katsomusaineita pitkään pääkaupunkiseudulla. Hänellä on uskonnon, elämänkatsomustiedon (ET) ja filosofian opettajan pätevyys.

Rehtori Veera Toivonen joutuu jatkuvasti harkitsemaan katsomusasioihin liittyviä ratkaisuja. Esimerkiksi perinteisen kevätkirkon rinnalla on nykyään tarjolla uskonnoton tilaisuus. Kuva: Soila Ojanen / Yle

– Näistä asioista olisi varmasti mukava keskustella oman, tutun turvallisen ryhmä kanssa, johon omat kaveritkin kuuluvat. Menetetäänkö jotain, kun moraalikysymyksiä ja maailmankatsomusta ei käsitellä monikulttuurisessa ryhmässä, Toivonen miettii.

Peruskoululaiset ovat hyvin kiinnostuneita oman elämänsä eettisistä kysymyksistä.

– Esimerkiksi yhdeksäsluokkalaiselle maailma ei olekaan enää niin mustavalkoinen, kun hän ryhtyy pohtimaan moraaliasioita, Toivonen kertoo.

Lomamatkoilla on nähty temppeleitä ja Neitsyt Marian kuvia: ne kiinnostavat ja niille on hyvä saada kulttuurinen tausta.

Monikulttuuriselta yhteiskunnalta paineita uudistaa opetusta

Peruskouluissa opetetaan monia katsomusaineita. Jos oppilas ei kuulu uskonnollisiin yhdyskuntiin tai hän ei osallistu enemmistön mukaisen uskonnon opetukseen, hänelle opetetaan elämänkatsomustietoa. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvat oppilaat osallistuvat oman uskontonsa opetukseen.

Näin tilanne on periaatteessa. Jos oman uskonnon mukaista opetusta ei järjestetä, oppilaat voivat osallistua joko enemmistön uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetukseen.

Elämänkatsomustiedon opiskelu ei kuitenkaan ole avoin kaikille. Sen voi valita vain uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomat, tai he, joille ei järjestetä oman uskonnon mukaista opetusta. Evankelis-luterilaisen oppilaan on osallistuttava aina uskonnon opetukseen.

Esimerkiksi Porin peruskouluissa opiskelee evankelis-luterilaista uskontoa 6 787, elämänkatsomustietoa 343, islamia 64, ortodoksista uskontoa 59 ja katolista uskontoa 17 oppilasta. Vielä isommissa kaupungeissa uskontojen kirjo on tätäkin isompi.

Ainekuvio on melko sekava, eikä miellytä monia.

Viime syksynä kerättiin nimiä kansalaisaloitteeseen, joka vaati elämänkatsomustiedon opiskelun sallimista kaikille – myös luterilaiseen kirkkoon kuuluville. Nimiä kertyi yli 30 000. Se ei kuitenkaan riittänyt jatkoon, sillä eduskunnan käsittelyyn vaaditaan 50 000 kannatusilmoitusta.

Katsomusaineiden uudistamistarve on mietitty myös opetus- ja kulttuuriministeriössä, jonka aloitteesta työryhmä on selvittänyt viime kuukausien ajan aineiden nykytilannetta. Selvitykseltä odotetaan vaihtoehtoisia esityksiä aineiden uudistamisesta ja toteuttamisesta entistä monimuotoisemmassa yhteiskunnassa.

Selvitys julkaistaan vielä tässä kuussa.

Eri katsomusaineissa paljon samaa

Uskonto ja elämänkatsomustieto eivät ole täysin toisistaan poikkeavia aineita. Uskonnontunnilla ei harjoiteta uskontoa tai rukoilla. Eri uskontojen opetussuunnitelmissa on Veera Toivosen mukaan paljon samoja elementtejä.

Ja pääsiäisen päähenkilöstä Jeesuksestakin opetetaan kaikissa aineissa.

Jeesuksen elämän hahmottaminen helpottaa myös suomalaisen yhteiskunnan kalenterin hallintaa. Islamin näkökulmasta Jeesus liittyy vahvasti Lähi-idän kulttuuriin ja on muslimeille profeetta.

– Nasaretin miehestä pitää tietää. Hän on historiallinen henkilö. Suomalaisessa kulttuurissa Jeesus näkyy arki- ja juhlapyhissä. Pääsiäinen tietenkin on kristikunnan suurin juhla, Toivonen sanoo.

"Epäsymmetriaa ja syrjivyyttä"

Vapaa-ajattelijoiden liiton hallituksen jäsenen Yki Räikkälän mielestä elämänkatsomustiedon opiskelu on sallittava kaikille.

– Ei ole mitään järkisyytä siihen, miksi ei. Nykyinen laki katsomusaineista perustuu kirkon vanhan valta-aseman rippeisiin, porilainen Räikkälä linjaa.

Hän ihmettelee, täytyykö vielä odottaa kymmenisen vuotta vuotta, että tilanne muuttuu. Silloin evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä lienee hänen mukaansa enää alle puolet väestöstä.

Yki Räikkälän mielestä se, mihin perheessä uskotaan, ei kuulu muille. Mutta katsomusaineet ja koulujen kirkkokäynnit jakavat oppilaat näkyvästi.  Kuva: Yki Räikkälä

– ET on katsomusaine. Elämänkatsomusta käsittelevän aineen ei pitäisi jaotella oppilaita ryhmiin. Elämänkatsomus tai uskonto kuuluu yksityisyyden piiriin.

Hän arvostelee katsomusaineiden outoa epäsymmetriaa ja syrjivyyttä.

– Kirkkoon kuuluvat eivät voi valita ET:tä, vaikka haluaisivat, mutta uskonnottomat voivat kuitenkin halutessaan valita uskonnon.

Pitääkö jokaisen Suomessa asuvan tietää, kuka oli Jeesus?

– On vaikea kuvitella, että Suomessa joku ei tietäisi, mitä tai ketä tarkoitetaan Jeesuksella. Mutta tärkeää on myös tietää, että uskonnot eivät perustu faktoihin, vaan ammoin kirjoitettuihin taruihin. Ja että Jeesuksesta ei tiedetä varmuudella paljoakaan.

ET käsittelee myös uskontoja ja kristinuskon perusteet käydään läpi yleissivistävästi.

– Peruskoulun uskonnon oppikirjoissa kerrotaan kristinuskon perusteista lähtökohtaisesti siten, että Raamatussa kerrotut tapahtumat olisivat oikeasti tapahtuneet, vähän kuin historiallisina totuuksina.

Myös Raamatusta pitää tietää

Entä sitten kirkko? Onko sille tärkeää, että uskonnon oppiaine säilyttää asemansa?

Kirkkohallituksen Jumalanpalvelus ja kasvatus -yksikön johtaja Jarmo Kokkonen muistuttaa, että kirkko pitää arvokkaana koulun laajaa sivistystehtävää.

Uskontojen ymmärtäminen ja keskustelun osaaminen ovat lasten ja nuorten tulevaisuustaitoja, arvioi kasvatusyksikön johtaja Jarmo Kokkonen Kirkkohallituksesta. Kuva: Marianna Siitonen

– Koulun katsomusopetuksen tavoitteena tulisi olla hyvä uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys, johon sisältyvät myös uskontojen ymmärtäminen ja dialogitaidot.

Hänen mukaansa oman uskonnon opetukseen liittyy usein vääriä mielikuvia.

– Uskonto on yleissivistävä ja eri uskontoihin ikkunan avaava oppiaine, joka huomioi myös vähemmistöjä.

Kokkonen ei pidä uskonnon opetusta ja elämänkatsomustietoa mielekkäinä vaihtoehtoina toisilleen, vaikka yhdenvertaisuuden näkökulmasta ET:n avaaminen kaikille on perusteltua.

– Ongelma on, että siinä käsitellään uskontoja hyvin ohuesti ja vasta yläkoulussa. Parempi vaihtoehto on tutkia ja selvittää yhteisen katsomusaineen malleja. Jokaisen lapsen ja nuoren olisi hyvä saada tietoa esimerkiksi siitä, millainen kirja Raamattu on ja mikä sen merkitys on kulttuurissamme.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 18.4.2022 kello 23.

Lue myös:

.
.