Hyppää sisältöön

Voiko munaa olla ilman kanaa?

Suomalaista keksintöä, biovalkuaista, luonnehditaan mullistavaksi. Se on tarkoitus kaupallistaa, jolloin tuotantoeläinten eli kanojen käyttö vähenisi ja samalla päästöt pienenisivät.

Kuvittele maailma, jossa kananmunan valkuaista valmistettaisiin kerrostalon kokoisissa, jättimäisissä bioreaktoreissa. Tehtaissa ympäri maailmaa.

Sellaisessa maailmassa kanoja ei tarvittaisi niin paljon munimaan munia: niiden ei tarvitsisi elää pimeissä halleissa vain muniakseen munan päivässä, jotta teollisuus saisi valkuaista sidosaineeksi tai ihmiset proteiinia ravintoaineekseen. Viime vuonna yksistään Suomessa kanat munivat 77, 5 miljoonaa kiloa munia (siirryt toiseen palveluun).

Välipalapatukkasi proteiini olisi biovalkuaista, ja kotona leipoisit syntymäpäiväkakun ei-eläinperäisellä valkuaisella.

Edellisen kaltainen visio olisi mahdollinen esimerkiksi biovalkuaisen avulla.

Biovalkuainen, eli munanvalkuainen ilman kanaa, on mullistava suomalainen keksintö. Keksijäryhmän jäsenen mukaan alussa kuvailtu visio olisi paitsi täysin mahdollinen myös merkittävä läpimurto tulevaisuuden ruuantuotannossa.

– Me olemme uuden maatalouden vallankumouksen äärellä, sanoo Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkija, tutkimuspäällikkö Emilia Nordlund.

Hän toteaa keksinnön olevan yksi tärkeä osa koko maailman ruuantuotannon mullistavaa solumaataloutta: biovalkuaisen tuotantoa voi verrata vaikkapa lihantuotantoon ilman eläintä.

Kuluttajille voitaisiin alkaa myydä valmista bioproteiinista valmistettua tuotetta, kuten jauhetta, leipomiseen. Kuva: VTT / Onego Bio

Kokonainen kananmuna säilyisi yhä aamiaisherkkuna

Biovalkuinen sai alkunsa, kun VTT:n tutkijat alkoivat miettiä, miten voisivat tuottaa munanvalkuaista ravitsemuksellisiin tarkoituksiin eli proteiinia ruuaksi.

– Olemme tuottaneet proteiinia ja entsyymejä jo vaikka kuinka pitkään metsäteollisuuden ja elintarviketeollisuuden apuaineiksi. Niiden avulla voi parantaa esimerkiksi leivän säilyvyyttä, sanoo Nordlund.

Lamppu syttyi tutkijaryhmän päässä.

– Tajusimme, että voisimme tuottaa mikrobeilla myös ravintoaineita, kuten kananamunan tai maidon proteiineja.

Idean lisäksi myös aika ei-eläinperäiselle tuotteelle oli oikea.

– Samaan aikaan kun ympäristö- ja ravitsemuskriisi on toden teolla iskenyt ihmiskunnan tajuntaan, teollisen biotekniikan menetelmät ovat kehittyneet niin hyviksi, että mikrobien avulla voidaan tuottaa proteiinia paljon ja tehokkaasti, kertoo Nordlund.

– Tarkoituksemme ei ole, että korvaisimme kokonaista kananmunaa keltuaisineen, vitamiineineen ja kaikkineen, vaan vain valkuaisen.

Valkuaisen kaupallistamiseksi perustetun Onego Bio -yrityksen toimitusjohtaja Maija Itkonen sanoo samaa.

– Me emme ole hylkäämässä kokonaisia kananmunia, vaan luomumunia voidaan yhä pitää mielellään aamiaislautasella, Itkonen sanoo.

Onego Bion toimitusjohtaja, Maija Itkonen, pohtii syntyjä syviä kananmunan ja valmiin biovalkuaisjauheen äärellä. Kuva: Antti Kolppo / Yle

Tuotteella voitaisiin aluksi korvata esimerkiksi valkuaisjauhetta, jota Eurooppaan tuodaan valtavia määriä bulkkitavarana muun muassa Kiinasta ja Intiasta, jossa eläintuotannolla ei ole lähimainkaan yhtä kontrolloidut olosuhteet kuin meillä, sanoo Itkonen.

Eräs tärkeä tavoite on saada ulkomailta tuotava proteiini korvattua suomalaisella keksinnöllä, ei-eläinperäisellä valkuaisella.

Biovalkuaista voitaisiin käyttää leipomo- ja ruokateollisuudessa nimenomaan sen sidosominaisuuksien takia: se geeliytyy ja vaahtoutuu helposti, joten sitä voitaisiin käyttää vaikkapa karamellien ja leivonnaisten valmistuksessa.

Biovalkuaista myös kotikokkaajille ja urheilijoille, ei vain hifistelijöille

Jatkossa tuotetta voitaisiin kehittää myös tavalliselle kuluttajalle sopivaksi.

Biovalkuaista on tarkoitus alkaa myydä kuluttajille suunnattuna tuotteena muun muassa leipomusten raaka-aineena – tai urheilujuomissa proteiinina, samaan tapaan kuin nykyään maidosta saatavaa heraa käytetään.

Biovalkuaista voitaisiin käyttää sen ravitsemuksellisten arvojen ansiosta esimerkiksi myös proteiinipatukoissa.

Bioreaktiot muistuttavat oluen valmistukseen käytettäviä sammioita. Valmistus aloitetaan tällaisessa pienessä sammiossa. Kuva: VTT
Tutkimuspäällikkö, tutkija ja biovalkuaisen kehittäjäryhmän jäsen Emilia Nordlund VTT:ltä. Kuva: VTT

VTT:n laskelmien mukaan hinta on mahdollista saada tavallisille kuluttajille houkuttelevaksi.

– Olemme laskeneet, kuinka paljon mikrobien tulee tuottaa proteiinia, jotta hinta olisi kilpailukykyinen tämänhetkisen kananmunan hinnan kanssa. Ei se järjettömän kaukana ole, sanoo tutkimuspäällikkö Emilia Nordlund.

Onego Bion toimitusjohtajan Maija Itkosen mukaan biovalkuaisen tuotanto olisi tehokkaampaa ja halvempaa kuin kanojen pitäminen ja ruokkiminen.

– Kana voi antaa vain yhden munan päivässä, vaikka kuinka yrittäisimme vääntää nupit kaakkoon. Siksi on tärkeää miettiä tehokkaampia tuotantotapoja.

Itkonen sanoo yrityksen laskeneen, että jos yhdestä viljelyhehtaarista saa 200 kiloa munanvalkuista, samalla panostuksella solumaatalouden avulla saadaan 2 000 tai vaikka 6 000 kiloa vastaavaa valkuaista.

Proteiinia tuottavien tehtaiden täytyisi tosin olla isoja ja niitä pitäisi olla paljon, jotta hinnan saisi kuluttajille sopivaksi.

– Tarkoitus on, etteivät ainoastaan hifistelijät pysty ostamaan tuotetta. Eihän tässä muuten ole mitään järkeä, jos emme lähtisi siitä, että se olisi kaikille saatavissa, sanoo Nordlund.

Reaktorit voisivat olla samankaltaisia kuin oluen valmistuksessa panimoiden käyttämät sammiot, jopa 300 000 litraa vetäviä jättitankkeja.

– Koko tuotantoketju pitää rakentaa, ja meillä pitää olla isojen panimoiden kaltaisia tehtaita ympäri maapalloa, sanoo VTT:n tutkija Emilia Nordlund.

Hän pohtii, että koska ihmisten määrä jatkaa yhä kasvuaan, ruuantuotantoa pitää saada lisättyä, mutta eläintuotantoa vähentää.

– Emme halua lisätä tuotantokanojen määrää maapallolla.

Voiko biovalkuaisesta tulla megatrendi?

Nyt biovalkuaisen tuotantoprosessia aletaan kaupallistaa, jotta tuotetta voitaisiin alkaa valmistaa ja markkinoida.

Tarkoitusta varten perustetun tuoreen yrityksen (siirryt toiseen palveluun) toimitusjohtaja on sarjayrittäjä Maija Itkonen, joka tunnetaan myös nyhtökauran lanseeraajana.

– Yritys on ajan hermolla. Ruokakriisi on kaikkien huulilla, toimitusjohtaja sanoo.

Itkonen uskoo yrityksen ja tuotteen menestymiseen, sillä maailmanlaajuiset kriisit ovat luoneet biovalkuaisen kaltaiselle tuotteelle kysyntää.

Ilmastonmuutoksen hidastaminen ja eläintuotannon vähentäminen ovat päivän sana. Biovalkuaisen avulla voidaan vähentää maan- ja vedenkäyttöä ja siten päästöjä.

– Olemme laskeneet, että biovalkuaisen tuotannon ympäristöjalanjälki voi olla jopa 90 prosenttia pienempi kuin eläinperäisen tuotannon, vaikka kyseessä on aivan sama proteiini, Itkonen sanoo.

Maailmalla riehuvat lintuinfluenssaepidemiat osaltaan lisäävät kiinnostusta ei-eläinperäiseen tuotteeseen.

– Viime viikolla Yhdysvalloissa teurastettiin 20 miljoonaa lintua lintuinfluenssan roihahtamisen takia. On vain ajan kysymys, milloin se siirtyy ihmisiin.

Biovalkuainen vastaa oikean kananmunan valkuaista. Kuva: Antti Kolppo / Yle
Jos biovalkuaisesta tulisi kaupasta ostettava valmis tuote, leipominen helpottuisi. Valkuaista ei tarvitsisi enää erotella keltuaisesta. Kuva: Antti Kolppo / Yle
Toimitusjohtaja Maija Itkonen esittelee kuppeja, joissa toisessa on kananmunan valkuaista ja toisessa biovalkuaisesta valmistettua jauhetta. Kuva: Antti Kolppo / Yle

Vaikka maailmalla riehuu yhä myös korona ja Euroopassa soditaan, Itkonen pitää biovalkuaisen maailmanvalloitusta realistisena.

– Ihmiskunta on aina pystynyt muuttumaan, kun on ollut pakko. Solumaatalous on niin iso juttu, että Suomella on tuhannen taalan paikka tehdä jotakin, mitä missään muualla ei vielä ole, ja saada se hyötykäyttöön.

Itkonen näkee yhtäläisyyksiä biovalkuaisen ja nyhtökauran kanssa.

– Tällaiset asiat usein kuplivat pinnan alla ennen kuin ne muuttuvat megatrendeiksi.

Hän muistelee, kuinka uudet kasvisproteiinit olivat pitkään aluksi tietynlaisten kuluttajien erikoisjuttu, mutta muutaman vuoden kuluttua niistä tuli mieletön buumi: yhtäkkiä kaikki kokivat, että kasvisruokaa voisikin syödä.

Myös solumaatalous odottaa tulemistaan.

– Sen avulla on mahdollisuus saada kuluttajia vaihtoehtoisten proteiinien, kestävän ruuan pariin, Itkonen uskoo.

Biovalkuaista ja kanan munima muna. Kuva: Antti Kolppo / Yle

Juttua muokattu 21.04.2022 klo 10.08: "Itkonen sanoo laskeneensa, että jos yhdestä ruokittavasta kanasta saa" muutettu muotoon:" Itkonen sanoo yrityksen laskeneen, että jos yhdestä viljelyhehtaarista saa".

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 19. huhtikuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi: