Hyppää sisältöön

2-vuotias Aarni Hast ja muut pienet lumilautailijat kirittävät lajia uuteen nousuun – moni heistä on ysärillä lautailun aloittaneiden lapsia

Lumilautailun suosio on selvässä nousussa. Etenkin lapset ovat innostuneet lumilautailusta. Lapsi voi aloittaa lautailun heti, kun oppii seisomaan.

Näin sujuu lumilautailu pieneltä lapselta – Aarni, 2, ja Sonja Hast, 7, jatkavat vanhempiensa harrastusta
Näin sujuu lumilautailu pieneltä lapselta – Aarni, 2, ja Sonja Hast, 7, jatkavat vanhempiensa harrastusta

Lumilautailun suosio hiipui melkoisesti vuosituhannen alun buumin jälkeen, mutta nyt laji tekee jälleen paluuta.

Erityisesti lautailevien lasten määrä on lisääntynyt. Monet heistä ovat toisen polven lautailijoita, eli 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa lumilautailun aloittaneiden harrastajien lapsia.

Näin on esimerkiksi rovaniemeläisen, entisen ammattilumilautailijan Miikka Hastin perheessä. Aarni, 2, ja Sonja, 7, kokeilivat lumilaudan kyytiä ensimmäisen kerran jo yksivuotiaina.

– Laskemme vaimon kanssa molemmat, joten halusimme ottaa lapset mukaan rinteeseen. Siellä mennään lasten ehdoilla. Joskus se on varttitunti ja yksi lasku, joskus koko päivä tai monta tuntia, 41-vuotias isä kertoo.

Hän on lumilautailut 30 vuotta, josta puolet ammatikseen. Lapsille oli luontevampaa opettaa tuttu väline.

– Itse en osaa laskea suksilla kovin hyvin.

Kesällä 3 vuotta täyttävä Aarni (vas.) on Hastin perheen tuorein laskija. Hän laskee isän Miikan ja isosiskon Sonjan kanssa Ounasvaaran rinteissä, mutta myös lähitunturit ovat tulleet perheelle tutuksi. Kuva: Vesa-Pekka Hiltunen / Yle

Trendi näkyy niin vuokraamoissa kuin somessakin

Lasten kiinnostus lautailuun näkyy myös välinekehityksessä, jossa yhä pienemmille kehitetään lautoja ja kenkiä. Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Harri Lindfors kertoo, että trendi näkyy konkreettisesti myös vuokraamoissa ja Werneri-hiihtokoulun lautatunneilla.

– Vuokraamot hankkivat välineitä selkeästi pienemmille lapsille kuin aikaisemmin. Entistä pienemmille kysytään tunteja hiihtokoulusta, Lindfors kertoo.

Niin lasten kuin varttuneempienkin laskutunneilla on ollut niin täyttä, etteivät kaikki halukkaat ole mahtuneet mukaan.

Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry:n teettämän Laskettelijatutkimuksen mukaan lumilaudalla laskee vähintään kerran vuodessa jo noin 371 000 suomalaista. Määrä on kasvanut kolmessa vuodessa 52 prosenttia.

Ilmiö näkyy myös somessa. Taaperoista kuvatut söpöt lautailuvideot ovat nouseva, tuore some-ilmiö, kertoo Suomen Lumilautaliitto ry:n toiminnanjohtaja Tiina Lindström.

– Vanhemmat ovat ylpeitä siitä, että lapsi on tullut itselle rakkaan harrastuksen pariin. Samalla tavalla intohimoinen jääkiekkoilija lataa videon siitä, kun oma lapsi liikkuu ensimmäistä kertaa bambina jäällä, Lindström kertoo.

Lauta voi olla luonnollisempi ratkaisu kuin sukset

Tiina Lindströmin mukaan monet vanhemmat kokevat lumilaudan olevan taaperolle jopa helpompi väline kuin sukset. Jos lapsella on vielä sauvat, hänellä on neljä välinettä hallittavanaan.

Kun alla on lumilauta, hallittavia välineitä on vain yksi.

– Lapsillahan on hyvä tasapaino jo ihan pienenä. Heti, kun lapsi oppii seisomaan, hän voi ottaa tuntumaa kylki edellä liukumiseen leikin kautta. Se pitää tehdä turvallisesti, lasta liu’utetaan tasaisella tai ihan loivassa mäessä aikuisen tuella, Lindström kertoo.

Hastin perheessä lasten itsenäinen lumilautailu alkoi sujua noin 5-vuotiaana. Pienimmät, jotka ovat itsenäisesti oppineet laskemaan, ovat alle 4-vuotiaita. Kuva: Vesa-Pekka Hiltunen / Yle

Hastin perheessä lasten lautailuharrastus alkoi varovasti ja maltilla 80-senttisellä lumilaudalla, jota voi käyttää lasten tavallisten varrellisten talvikenkien kanssa. Aikuinen pitää kiinni lapsesta ja tukee häntä käsin ensimmäiset laskuvuodet.

– Välillä lapsista kuului ilonkiljahduksia, välillä heillä meni hermot. Sen mukaan edetään, miten menee, isä kertoo.

Kun lauta alkaa totella lapsen alla, tämä voi liukua lyhyitä matkoja itsekseen. Jyrkemmät kohdat kaksivuotias Aarni tulee yhä aikuisen sylissä.

Lapsia lautailun pariin opastanut Tiina Lindström kertoo, että lasten on tärkeä saada temppuilla lumilaudan kanssa.

– Lapset eivät jaksa hinkata täydellistä käännöstä puolta tuntia, mutta temppuilu on heille hyvin hauskaa. Lasten pitää antaa tehdä temppuja ja muksahdella turvallisuuden rajoissa, jotta heillä säilyy intohimo ja palo juttuun. Käännökset tulevat sitten ajan kanssa, Lindström sanoo.

Hastin perheessä isommat kolhut ja retkahdukset on vältetty.

– Molemmat heistä ovat suhteellisen varovaisia ja harkitsevaisia luonteeltaan, eivätkä he laske päättömästi. Toki itse katson, ettei vauhti pääse liian nopeaksi, Miikka Hast kertoo.

Ounasvaaralla hissit sammuvat pääsiäisen jälkeen, mutta aiempaa useampi hiihtokeskus jatkaa auki vappuun tai jopa pidempään. Kuva: Vesa-Pekka Hiltunen / Yle

Kausi jatkuu

Vaikka lautailu on kasvattanut suosiotaan, myös suksilla laskeminen on yleistynyt edelleen. Laskettelijatutkimuksen mukaan suksilla käy laskemassa vuosittain lähes 900 000 suomalaista. Korona-aika on vauhdittanut molempien lajien suosiota.

Laskukelit jatkuvat eri puolilla Suomea vielä pääsiäisenä. Harri Lindforsin mukaan jopa kaksi kolmannesta Suomen hiihtokeskuksista on vielä pääsiäisen auki. Entistä useampi hiihtokeskus jatkaa kauttaan vappuun asti. Senkin jälkeen laskut jatkuvat vielä muutamassa pohjoisessa hiihtokeskuksessa.

Lindforsin arvion mukaan tänä talvena kirjautetaan jopa viime talvea kovemmat lukemat suomalaisten laskupäivissä.

Hastin perhe jatkaa laskukauttaan Norjassa Tamokissa.

– Siellä ei ole hissejä, mutta siellä on aurattu rinne. Sonjan kanssa saatetaan vähän takamaastojakin kokeilla, Miikka Hast kertoo.

Lue myös:

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 16.4 kello 23 saakka.

.
.