Hyppää sisältöön

Näin Suomen hallitus piirtää reittiä kohti Nato-jäsenyyttä – katso 4 keskeistä asiaa selonteosta

Hallitus kuvaa Suomen turvallisuustilanteen muuttuneen radikaalisti. Hallituksen vaihtoehdot ja niiden perustelut osoittavat, että parhaan turvan tarjoaisi Nato-jäsenyys.

Jos Suomi liittyisi Natoon, sotilasliiton yhteinen puolustus olisi myös Suomen turva. Hävittäjälentäjä Aleksi Ritvos valmistautuu lentämään hornetilla Karjalan lennoston tukikohdassa tammikuussa 2022. Kuva: Toni Pitkänen / Yle

Hallitus julkisti keskiviikkona Venäjän hyökkäyssodan takia päivitetyn turvallisuuspoliittisen selonteon, jossa puhutaan Venäjän uhkasta ensi kertaa suoraan.

Historiallisessa selonteossa hallitus ei ota selvää kantaa, pitäisikö Suomen liittoutua vai ei. Hallitus kertoo kuitenkin perusteluja Suomen Nato-jäsenyydelle ja miten Natoon liittyminen voisi edetä.

1. Millainen uhka Venäjä on Suomelle?

Selonteko luo kuvan entistä vaarallisemmasta Venäjästä.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoi selonteon julkistustilaisuudessa, että Euroopan ja Suomen turvallisuustilanne on vakavampi ja vaikeammin ennakoitavissa kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen.

Venäjän odotetaan jatkossakin rakentavan lähialueelleen etupiiriä. Reagoimatta jättäminen saattaisi selonteon mukaan kaventaa Suomen liikkumatilaa.

Haavisto tiivisti Venäjän kolme muutosta, joiden takia Nato-jäsenyys voisi tuoda Suomelle turvaa.

  • Venäjä on selvästi aiempaa valmiimpi ottamaan suuria riskejä.
  • Venäjä kykenee ilman liikekannallepanoa kokoamaan yli satatuhatta sotilasta ja painostamaan naapurimaataan.
  • Venäjän puhe ydinaseiden käytöstä on löystynyt.

2. Millä Suomen Nato-jäsenyyttä perustellaan?

Natossa Suomi olisi osa isoa liittoa, jonka yhteinen puolustus ja pelote ennaltaehkäisisi hyökkäystä.

Ministerit alleviivasivat keskiviikon tiedotustilaisuudessa moneen kertaan jo etukäteen toistettua asiaa, että Suomen Nato-jäsenyyteen ei oteta selonteossa kantaa.

Selonteossa esitetään kuitenkin vankkoja perusteluja sille, miksi Suomen kannattaisi liittyä sotilasliittoon.

Suomi valitsi vastikään uuden hävittäjän, jonka monet Nato-maat ovat myös valinneet. Kolme uutta F-35-hävittäjää saapumassa Ørlandiin marraskuussa 2021. Kuva: Johannes Havn/ Forsvaret

Ilmeisintä niistä on käsitelty paljon julkisuudessa Venäjän hyökkäyssodan jälkeen.

Selonteossa todetaan, että mahdollisen Nato-jäsenyyden merkittävin vaikutus Suomelle olisi se, että Suomi olisi osa Naton yhteistä puolustusta ja sotilasliiton turvatakuiden piirissä. Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevä vaikutus olisi siis nykyistä huomattavasti suurempi, koska tukena olisi liittokunta.

Tästä pääset lukemaan selonteon valtioneuvoston sivuilta. (siirryt toiseen palveluun)

Tilanne olisi erilainen kuin hyökkäyksen kohteena olevalla Ukrainalla, jolla tätä turvaa ei ole ollut. Maailmansodan ja ydinaseiden uhka ovat estäneet länsimaita lähettämästä joukkoja Ukrainan avuksi.

Selonteossa todetaan, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä kynnys sotilaalliseen voimankäyttöön Itämeren alueella nousisi, mikä lisäisi alueen vakautta pidemmällä tähtäimellä.

Ruotsalaislehti uutisoi aivan selonteon julkaisun alla, että Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson haluaa Ruotsin liittyvän Natoon, mutta hänen tiedottajansa kiisti väitteet.

3. Millaisia vaaroja jäsenyydessä olisi?

Venäjä voisi häiritä Suomea, jos Suomi hakisi jäseneksi. Jännite itärajalla kasvaisi.

Venäjä vastustaa Naton laajentumista, eli esimerkiksi Suomen liittymistä sotilasliittoon.

Selonteossa varoitetaan, että Suomen tulee varautua laaja-alaiseen ja vaikeasti ennakoitavaan vaikuttamiseen ja riskeihin, mikäli Suomi hakee Naton jäsenyyttä. Esimerkkinä on jännitteiden kasvu Suomen ja Venäjän välisellä rajalla.

Suomen mahdollinen jäsenyys Natossa lisäisi selonteon mukaan liittokunnan pinta-alaa merkittävästi, kaksinkertaistaisi sen maarajan Venäjän kanssa ja siirtäisi liittokunnan entistä lähemmäksi Venäjän strategisesti merkittäviä alueita, kuten Kuolaa ja Pietaria.

Nato-maiden sotavoimat ovat tarvittaessa toistensa tukena, ja nyt jo Suomen puolustusjärjestelmät ovat yhteensopivia Nato-järjestelmien kanssa. Useilla mailla on käytössään sama NH90-helikopteri kuin Suomella. Kuva: Mika Moksu / Yle

Natoa on vastustettu Suomessa pitkään sillä perustella, että suomalaisia sotilaita voitaisiin joutua lähettämään muualle, jolloin joukot voisivat joutua vaaraan muiden maiden kamaralla eivätkä olisi kotimaan turvana.

Tuore selonteko toteaa, että Suomen lähtökohtainen panos liittokunnan yhteiseen puolustukseen määritettäisiin liittymisneuvottelujen yhteydessä. Lisäksi Suomi päättäisi aina kansallisesti joukkojen lähettämisestä Naton operaatioihin.

Erikseen todetaan, että Venäjän naapurina olevan Suomen tärkein panos myös Naton jäsenenä olisi kyky puolustaa omaa aluettaan. Jäsenyys ei velvoittaisi Suomea ottamaan alueelleen ydinaseita, pysyviä tukikohtia tai joukkoja.

4. Jos Suomi hakee Natoon, miten tie jäseneksi etenee?

Jos kansalaiset, puolueet, hallitus ja presidentti ovat samaa mieltä, Suomi hakee Natoon alkukesästä.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) tiivisti, että viiden asian on toteuduttava, ennen kuin Suomi voi mennä Natoon. Vaatimukset ovat selkeä tuki kansalta, eduskunnalta, hallitukselta, presidentiltä ja lisäksi yksimielinen tuki Naton jäsenmailta.

Selonteossa todetaan myös, että Suomen ja Ruotsin yhtäaikainen liittyminen Natoon helpottaisi varautumista ja vastaamista Venäjän mahdollisiin reaktioihin.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi keskiviikkona, että Suomen etu olisi mahdollisimman kattavien turvatakuiden varmistaminen harmaaksi ajaksi mahdolliseen hakuvaiheeseen. Marin ennakoi, että tässä tilanteessa turvatakuita haettaisiin ennen muuta isommilta mailta, kuten Yhdysvalloilta, Iso-Britannialta, Ranskalta tai Saksalta.

Presidentti Sauli Niinistö arvioi Ylen erikoislähetyksessä, että Suomen Nato-ratkaisu on olemassa hyvissä ajoin ennen sotilasliiton huippukokousta Madridissa kesäkuun lopussa.

Lue myös:

Yle seurasi hallituksen tiedotustustilaisuutta livenä - mukana myös presidentin haastattelu ja pääministerin tiedotustilaisuus

Andersson ei näe syytä pitkittää Ruotsin mahdollista Nato-prosessia, Marin: Suomen päätös syntyy viikoissa, ei kuukausissa