Hyppää sisältöön

Lapin itärajalla voidaan taas nähdä pakolaisten käyttöä painostuskeinona – “Kaikkiin skenaarioihin täytyy varautua”, sanoo suurlähettiläs Jari Vilén

Lapin rajavartiostolla on huolehdittavana lähes 400 kilometriä itärajaa. Vuosina 2015-2016 rajan yli tuli pakolaisia Venäjän ohjailemana. Ennen Ukrainan sotaa siirtolaisia syötettiin Valko-Venäjältä Puolan rajalle.

Suomen ja Venäjän välinen raja on yli 1300 kilometriä pitkä. Se ulottuu Inarin Muotkavaaralta Suomenlahdelle. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Venäjän hyökkäys Ukrainaan paljasti vastaansanomattomasti, kuinka epäluotettava ja vaarallinen naapuri Suomella on. Tiistaina julkistetussa turvallisuuspoliittisessa ajankohtaisselonteossa riskejä avattiin selväsanaisesti. Moni niistä koskee myös Lappia.

Suomi varautuu esimerkiksi siihen, että Venäjä käyttää myös jatkossa pakolaisia hybridivaikuttamisen välineenä, kuten se teki Lapin itärajalla kuusi vuotta sitten. Silloin pienten, pohjoisten raja-asemien yli tultiin autonrämillä ja polkupyörillä.

Viime vuoden lopussa Valko-Venäjä syötti tuhatmäärin siirtolaisia Puolan rajalle.

– Tapahtumat Puolan rajalla olivat monella tavalla herätys meille, että lainsäädäntöä täytyy täsmentää ja tarkentaa, sanoo Barentsin ja pohjoisen ulottuvuuden suurlähettiläs Jari Vilén.

Lainvalmistelu on meneillään sisäministeriössä. Budjettiriihessä puolestaan luvattiin lisää rahaa rajavalvontaan, esimerkiksi valvontatekniikkaan. Suomi valmistautuu myös vastaanottamaan kahdenvälistä rajavalvonta-apua EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontexin kautta.

– Suomi tulee tarvittaessa saamaan kumppaneilta apua: henkilökuntaa, kalustoa, välineistöä ja vastaavaa, Vilén toteaa.

Suomi on vastaavasti aiemmin lähettänyt rajavartijoita Liettuaan ja Latviaan sekä Välimerelle.

Kiinteistöomistuksiin puuttumiseen lisää keinoja

Venäjän hyökkäyssota on saanut puolustusministeriön myös tarkkailemaan kiinteistökauppoja entistä tarkemmin. Vuonna 2020 EU:n ulkopuolisten eli myös venäläisten kiinteistökaupat tulivat luvanvaraiseksi. Lupaa haetaan puolustusministeriöltä.

Kansanedustajana ja ministerinäkin toiminut kemiläislähtöinen Jari Vilen nimitettiin kaksi vuotta sitten Barentsin ja pohjoisen ulottuvuuden suurlähettilääksi. Yhteistyö Arktisessa neuvostossa ja Barentsin euroarktisessa neuvostossa jatkuu nyt ilman Venäjää. Kuva: Sara Kelemeny / Yle

Ennen lain voimaantuloa kiinteistökauppoja ehdittiin tehdä paljonkin. Esimerkiksi Lapissa on päätynyt venäläisomistukseen suuria kiinteistöjä valtateiden varrella. Vilen sanoo, että jo olemassa olevien kiinteistöomistustenkin suhteen ollaan hereillä.

– Tältäkin osin olemme valmiudessa. Puolustusministeriö on tekemässä lainsäädäntötyötä, jolla varaudutaan uhkakuviin, joita näistä kiinteistöomistuksista voi tulla.

Suojelupoliisi on jo vuosia sitten arvioinut, että Suomesta ostettuja majoitukseen sopivia kiinteistöjä voitaisiin käyttää esimerkiksi tunnuksettomien joukkojen tukikohtina.

Venäjä varustautuu arktisella

Suurin huomio ajankohtaisselonteossa kohdistui siihen, mitä se sanoo Natosta. Arviot olivat myönteisiä, vain Naton kautta Suomen on mahdollista saada turvatakuut.

– Tottakai Nato-jäsenyys vahvistaisi myös Lapin turvallisuuspoliittista asemaa, koska arktinen alue on ollut kasvavan sotilaallisen kiinnostuksen kohteena ja olemme nähneet siellä entistä enemmän Venäjän varustautumista, Vilén toteaa.

Suomi aikoo selonteon mukaan tiivistää puolustusyhteistyötä Norjan kanssa entisestään juuri tästä syystä. Vilén sanoo, että ehkä konkreettisin esimerkki tiivistyvästä yhteistyöstä on se, että molemmat päätyivät ilmapuolustuksessa samaan F-35-hävittäjämalliin.

– Sama kalustojärjestelmä antaa mahdollisuuden entistä tiiviimpään yhteistyöhön.

Barentsin ja Pohjoisen ulottuvuuden suurlähettiläs Jari Vilén arvioi ajankohtaisselonteon esiinnostamia turvallisuusriskejä Lapin kannalta Yle Lapin lähetyksessä torstaina.

Lue lisää:

.
.