Hyppää sisältöön

Ammattikanaloiden määrä vähenee, mutta harrastajia riittää yhä tuhansia – Elina Holstila päästää rakkaat untuvikkonsa jopa aamutakkinsa sisään

Suomessa on edelleen yli 12 000 harrastekanalaa, vaikka kiivain into perustaa niitä on hieman laantunut. Ammattikanalat puolestaan kamppailevat kustannusten nousun kanssa.

Elina Holstilan kanalassa asustelee lähes sata kanaa, kukkoa ja viiriäistä: "En uskalla laskea, miten kallis tämä harrastus on"
Elina Holstilan kanalassa asustelee lähes sata kanaa, kukkoa ja viiriäistä: "En uskalla laskea, miten kallis tämä harrastus on"

Korona-ajan kotoilu innosti tuhannet suomalaiset luonnonläheisen ajanvieton pariin, ja rekisteröityneiden harrastekanaloidenkin määrä lähes tuplaantui. Ennen koronaa oli 6 000–7 000 harrastajaa, mutta toissa vuonna määrä hyppäsi miltei 13 000:een.

Ruokavirasto kertoo, että nyt rekisteröityneitä kanalaharrastajia on eläintenpitäjärekisterin mukaan 12 025.

Osassa kotikanaloita on vain muutaman yksilön parvi, osassa kotkottaa, kiekuu ja piipittää kymmenien kanojen ja kukkojen joukko.

Elina Holstila emännöi liki sadan siivekkään porukkaa Etelä-Lapissa. Kolmisen vuotta toimineessa tervolalaisessa Ellun kanalassa asustelee kanoja, kukkoja ja viiriäisiä.

Bisneksenä Holstila ei tunnu kanafarmiaan pitävän, vaikka hän hyödyntääkin irronneet höyhenet ja sulat sekä tietysti munat.

– Munien ja höyhenten myynnillä saa katetuksi osan ylläpitokustannuksista. En kyllä edes uskalla tai halua laskea, miten kallis tämä harrastus on, Holstila naurahtaa.

Osa munista on syöntimunia, osalla jatketaan sukua. Höyhenet ja sulat hyödynnetään eettisesti, eli käyttöön ja myyntiin tulevat vain linnuilta pudonneet tai kuolleiden lintujen höyhenet. Sulkia ja höyheniä käytetään esimerkiksi koristeina ja perhonsidonnassa.

Uskaliain untuvikko rohkeni jo viikon ikäisenä kiivetä viherkasvin päälle päiväunille. Kuva: Juuso Stoor / Yle

Lähellä tuotettuja munia saa paikoin vain harrastajilta

Paikoin harrastekanalat ovat ainoa keino saada lähellä tuotettuja kananmunia, sillä ammattikanaloiden määrä laskee koko ajan.

Kun puolenkymmentä vuotta sitten ammattikanaloita oli Suomessa reilusti yli 300, nyt niitä on alle selvästi 250. Tänä vuonna määrän ennakoidaan jäävän noin 230:een.

Suomen Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Haminan mukaan kannattavuus on ollut huono jo vuosia, mutta nyt voidaan jo puhua suoranaisesta kriisistä.

– Viime vuoden heikko viljasato on nostanut ruokintakustannuksia, ja muutenkin hinnat ovat nousseet. Nyt lisäksi Ukrainan sota tuo epävarmuutta markkinoihin ja vaikuttaa hintoihin, Hanna Hamina tiivistää.

Tulevina vuosina oma merkityksensä on myös sillä, että virikehäkkituotannosta ollaan luopumassa, ja tuotanto siirtyy kokonaan lattia-, luomu- ja ulkokanaloihin. Hanna Haminan mukaan se vääjäämättä karsii tuottajia entisestään, sillä osa yrittäjistä ei katso pystyvänsä tekemään tuotantomuodon muuttamisen vaatimia investointeja.

Aikuiset kanat, kukot ja viiriäiset asustelevat omissa tiloissaan Holstilan pihapiirissä. Linnut on jaettu omiin "sviitteihinsä", ja kutakin porukkaa paimentaa kukko. Äänimaailma on antoisa ja runsas; kanat kotkottavat ja kraakuvat, ja välillä kaiken ylle kajahtavat komeat "kukkokiekuut". Kuva: Juuso Stoor / Yle

Suomessa kananmunien kulutus harppasi ensimmäisenä koronavuonna ennätyksellisen suureksi, 12,6 kiloon henkilöä kohden. Viime vuonna määrä hiukan laski, mutta kulutus oli edelleen suurempi kuin ennen koronaa. Suomalainen käyttää vuodessa yli 200 kananmunaa.

Viime vuosina Suomen kananmunavienti on suuntautunut länteen ja Aasiaan. Vientihinnat ovat Hanna Haminan mukaan kehittyneet suotuisammin kuin kotimaan hinnat.

Harrastekanaloiden tuotanto on niin pientä, ettei se taloudellisesti vie ammattikanaloilta mitään. Siipikarjaliitto päinvastoin suhtautuu hyvin suopeasti kanalaharrastukseen.

– Se toivottavasti myös lisää ruoan ja ruoan tuotannon arvostusta. Kanojenpito on hieno ja iloa tuova harrastus, kunhan se tehdään vastuullisesti.

Pudonneita höyheniä ja sulkia löytyy Elina Holstilan noukittavaksi kanalan lattialta jatkuvasti, joten pussitettavaakin riittää. Kuva: Juuso Stoor / Yle

Hoito vaatii sitoutumista

Myös kanalan emäntä Elina Holstila puhuu vastuullisuudesta, kun häneltä kysyy ohjeita kanaharrastuksesta kiinnostuneelle.

Sitoutuminen ja eläinten kunnioittaminen ovat hänen mielestään tärkeimmät edellytykset kanalan perustamista harkittaessa. Sen jälkeen hankitaan kunnolliset pohjatiedot kirjoista ja kanankasvattajilta. Kokeneelta kasvattajalta saa myös vinkkejä eri lintujen erityispiirteistä ja -vaatimuksista. Hetken mielijohteesta eläimiä ei pidä ottaa, vaan tarvitaan pitkäaikainen suunnitelma, kuten vaikkapa koiran hankintaa harkitessa.

– Perustietojen täytyy olla kunnossa ja tilojen on oltava sopivat lajinmukaista elämää varten. Ja jos on kyse kesäkanoista, niille on oltava tiedossa paikka, johon ne muuttavat kesän jälkeen, muistuttaa Elina Holstila.

Untuvikot syövät tiuhaan tahtiin, joten kasvuvauhtikin on melkoinen. Kuva: Juuso Stoor / Yle

Tiput lämpiämään syliin aamutakin alle

Holstilan perheelle linnut ovat lähes perheenjäseniä. Taannoin sattuneen sähkökatkon aikana Elina Holstila turvautui “kenguruhoitoon”.

– Otin tiput aamutakin alle syliin lämpiämään, koska sähkökatkon vuoksi lämpölamppu ei toiminut, ja tiput olisivat menehtyneet kylmään. Onneksi pienokaisia ei silloin ollut isoa määrää, ja ne mahtuivat syliin.

Nämä vierihoitotiput kiintyivät keinoemoonsa syvästi saatuaan sylittelyhoivaa.

Muutoinkin emännän ja lintujen tunnesiteet ovat voimakkaat ja ilmeisen molemminpuoliset.

– Kyllä ne tuntuvat kovasti ikävöivän, jos olen vähänkään kauemmin poissa. Asiaa niillä on minulle aina paljon, kun palaan kanalaan. Ja itselle on kyllä hyvin terapeuttista puuhastella niiden kanssa.

Huhtikuun alussa Holstilan autotallissa riitti rakennus- ja sisustuskiirettä, kun kuoriutuville poikasille piti saada sopivat olosuhteet ensimmäisiksi kasvuviikoiksi. Lasiseinäisen kotipesän suojissa ja lämpölamppujen loisteessa taivaltaan aloittelee nyt kolmisenkymmentä kanan- tai kukonalkua sekä toistakymmentä viiriäistipua. Kuva: Juuso Stoor / Yle

Lue myös:

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 18.4. kello 23 saakka.

19.4.2022 kello 15.00 juttuun korjattu tieto Lapin ammattikanaloista. Tekstissä oli, että Lapissa ei ole yhtään ammattikanalaa. Lapissa on kuitenkin ainakin yksi toiminnassa oleva kaupallinen kanala Torniossa.

.
.