Hyppää sisältöön

Taikonautit palasivat avaruudesta – katso hilpeä video onnistuneesta laskeutumisesta Mongolian erämaahan

Taikonautit viettivät avaruusasemalla puoli vuotta. Oleskelu on pisin Kiinan miehitettyjen lentojen ohjelmassa.

Kiinan taikonautit palasivat Maahan 183 avaruuspäivän jälkeen
Kiinan taikonautit palasivat Maahan 183 avaruuspäivän jälkeen

Kiinan avaruusohjelman tavoitteena on jättää lähivuosina myös taikonauttien jalanjälki ja Kiinan lippu Kuun kamaralle. Pysyvää tukikohtaa Kuuhun aletaan nykysuunnitelmien mukaan rakentaa vuonna 2029.

Tavoite otti tänään lauantaina pitkän harppauksen, kun kolmen taikonauttia laskeutui onnistuneesti Dongfengin autiomaahan Sisä-Mongoliassa. Taikonautit olivat työskennelleet Kiinan Tiangong-avaruusasemalla vuoden 2021 lokakuusta alkaen.

Seuraavien lentojen aikana avaruusasemaa on tarkoitus varustaa niin, että se voi kiertää maata noin 400 kilometrin korkeudessa kymmenen vuoden ajan. Tänään Mongoliaan laskeutunut Shenzhou 13-lento pohjustaa entistä pysyvämpää avaruudessa oleskelua.

Mao katsoi "Kuun taa ja pidemmälle"

Presidentti Xi Jinping on panostanut voimakkaasti Kiinan avaruusohjelmaan kuroakseen kiinni Yhdysvaltain ja Venäjän etumatkaa avaruuden valloituksessa.

Kiinan kunnianhimoisen ohjelman käynnisti suurvallan johtajista Mao Zedong.

Kun entinen Neuvostoliitto aloitti Sputnik-ohjelmansa vuonna 1957, Mao julisti, että myös "Kiina valmistaa satelliitteja Ensimmäinen Pitkä marssi-raketti pääsi matkaan toistakymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 1970.

Miehitetty avaruuslento toteutettiin 2003. Ensimmäisenä kiinalaisena matkaan lähti taikonautti Yang Liwei.

Yang viipyi ensimmäisellä lennolla avaruudessa 21 tuntia. Sen jälkeen Kiinalla on ollut seitsemän miehitettyä avaruuslentoa Shenzhou 5-aluksella.

Jadekani-mönkijä vaikeni ja virkistyi

Kiina panosti Kuun tutkimukseen 2010-luvulla. Jadekani-mönkijä kartoitti Kuun pintaa vuonna 2013, kunnes yhteys katkesi alkaakseen uudelleen niin, että laite lähetti kuvia maahan 31 kuukauden ajan.

Kiinalaiset taikonautit ovat tehneet avaruudessa lääke- ja kasvitieteellisiä kokeita. Vuonna 2016 miehistöt viljelivät Tiangong-2-avaruuslaboratoriossa riisiä ja muita lajikkeita.

Viime vuosikymmenen loppupuolella Kiinan avaruusohjelma koki takaiskuja ja muun muassa kuuperän tutkimukseen kaavailtu lento ja tietoliikennesatelliittien lähettämisiä jouduttiin peruuttamaan.

Tutkimuksia myös sodan planeettalla

Avaruushankkeet saivat uutta vauhtia vuonna 2019, kun Kiinan Chang'e-4-robotti onnistui ensimmäisenä ihmiskunnan historiassa laskeutumaan Kuun taaimmaiselle, Maahan näkymättömälle puolelle. Viime vuoden lopulla miehittämätön alus toi mukanaan näytteitä Kuun kivistä ja kuuperästä.

Avaruusmahtien, myös Kiinan seuraava mielenkiinnon kohde on Aurinkokunnan punainen planeetta, Mars. Helmikuussa 2021 Tianwen-1 onnistui lähettämään kuvia Marsin pinnalta.

.
.