Hyppää sisältöön

Mariupolin kauheuksia paennut Maksym Shepitko: "Kotona oli pashoja ja kauniita munia" – Suomeen on saapunut lisää pakolaisia pääsiäisenä

Suomessa asuvat ukrainalaiset ovat kutsuneet pakolaisia pääsiäisaterialle. Monille ukrainalaisille pääsiäinen on jopa joulua tärkeämpi juhla.

Mariupolista sotaa paennut Maksym Shepitko haluaa palata pian takaisin Ukrainaan
Mariupolista sotaa paennut Maksym Shepitko haluaa palata pian takaisin Ukrainaan

Ukrainalainen Maksym Shepitko saapui Suomeen pitkäperjantai-ltana. Hän kertoo matkansa olleen raskas. Mariupolista kotoisin oleva Shepitko karkotettiin ensin Venäjälle, josta matka jatkui Suomeen.

– Minut karkotettiin Venäjälle, ja siellä meitä pilkattiin ja kiusattiin. Täällä olo on pelkkää nautintoa, Shepitko sanoo.

Hän kiittelee lämpimäksi kokemaansa vastaanottoa Suomessa.

Sotaa paenneita ukrainalaisia on saapunut Suomen vastaanottokeskuksiin myös pääsiäisen aikana. Espoossa sijaitsevan Nihtisillan vastaanottokeskuksen vastaava ohjaaja Timo Nyholm kertoo, että väkeä on vastaanotettu tasaiseen tahtiin.

Nyholmin mukaan pääkaupunkiseudun isoissa vastaanottokeskuksissa tilanne on kuitenkin huomattavasti rauhallisempi kuin vielä maaliskuun puolivälissä. Maaliskuussa Espoossa avattua Nihtisillan vastaanottokeskusta pyörittää sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys Luona Oy.

– Aula oli täynnä ihmisiä. Nyt on rauhallisempaa, Nyholm sanoo.

Suojelua on hakenut Suomesta tähän mennessä noin 15 000 Ukrainan kansalaista, joista yli kahdellekymmenelle prosentille on ehditty leimata tilapäiseen suojeluun perustuva oleskelulupapäätös.

Todellisuudessa Ukrainasta saapuneita pakolaisia on maassa selvästi tätä enemmän, mahdollisesti ainakin kaksikymmentä tuhatta.

Maahanmuuttovirasto on arvioinut, että Suomeen voi saapua tämän vuoden kuluessa Ukrainasta jopa 40 000–80 000 pakolaista. Jos sota ei lopu nopeasti, voi pakolaisten määrä kasvaa paljon tätä suuremmaksikin.

Pääsiäistä vietetty sukulaisten luona ja vastaanottokeskuksissa

Monet Ukrainasta Suomeen saapuneista pakolaisista ovat ortodokseja tai ovat muutoin halunneet toteuttaa tutuksi tulleita pääsiäisen perinteitään. Ortodokseille pääsiäinen on vuoden tärkein kirkollinen juhla.

Halja Vehkaoja kutsui pääsiäisaterialle Ukrainasta Suomeen paenneita sukulaisiaan.

Halja ja Vesa Vehkaoja kattoivat pääsiäisaterian sotaa pakoon tulleille sukulaisilleen. Pöydässä vasemmalla: Ksenia Nechaieva, Marianne Riihimäki ja Marko Nechaiev. Oikealla: Lybov Mateiko, Galyna Turchyn, Oleksandr Turchyn, Vladyslav Turchyn ja Vesa Vehkaoja. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle
Halja Vehkaoja sanoo, että pääsiäisateria valmistetaan huolella ja nautitaan suurella ilolla. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle
Vesa Vehkaoja leikkaa lihan ohuiksi siivuiksi. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle
Pääsiäispöydässä on tarjolla muun muassa paistettuja juustoja, lihaa ja makkaraa. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

Halja Vehkaoja kertoo leiponeensa pöytään makean leivän itse.

– Uskomme, että Kristus on ylösnoussut. Tämä on juhlan tärkein sanoma ja siksi juhla on suuri, Vehkaoja sanoo.

Vehkaojien pääsiäisen viettoon kuuluvat etenkin yhteinen ateria ja kirkossa käyminen. Pääsiäispöydässä on tarjolla muun muassa paistettuja juustoja, lihaa ja makkaraa.

Pääsiäistunnelmaan on pyritty sodan kauheuksista huolimatta pääsemään myös vastaanottokeskuksissa. Itä-Ukrainassa sijaitsevasta Dnipron kaupungista kotoisin oleva Iryna kertoo matkanneensa Suomeen neljä vuorokautta.

Dnipron kaupungista kotoisin olevan Irynan pääsiäisperinteisiin kuuluu ukrainalaisten leivonnaisten kulitsojen leipominen.  Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

– Vietimme junassa 27 tuntia, hytissäni oli 11 henkilöä.

Iryna kuvaa matkaa erittäin hankalaksi.

– Pääsimme Unkarin rajan yli. Unkarissa meitä auttoivat vapaaehtoiset, Iryna kertoo.

Budapestista matka jatkui Helsinkiin lentokoneella.

– Täällä meitä vastassa oli nainen, joka toimi vapaaehtoisena. Olimme hänen luonaan kolme päivää. Hän selitti meille vähän, miten täällä kaikki toimii.

Irynan perheessä pääsiäisen perinteisiin on kuulunut ukrainalaisten leivonnaisten kulitsojen valmistaminen. Iryna kertoo, että miehelle ja lapsille on ollut omat leivonnassa käytettävät muotit.

– Kulitsat siunattiin kirkossa.

Irynan mukaan vastaanottokeskuksessa ei ole vielä ehtinyt syntyä kodin tuntua niin, että pääsisi mukaan pääsiäisen viettoon.

–Tiedämme, että täällä juhlitaan sitä, mutta ei olla vielä päästy mukaan.

"Haluan palata Mariupoliin, haluan rakentaa jälleen kaiken, mikä on hävitetty"

Myös Maksym Shepitkon kotona on ollut pääsiäisperinteitä. Hän kertoo, että pääsiäinen on aina ollut koko perheen juhla ja aina on ollut mukavaa.

– Kotona oli pashoja ja kauniita munia.

Shepitkojen pääsiäisen perinteisiin on kuulunut myös haudoilla käynti.

– Käytiin äidin haudalla. Minulla ei ole perhettä, olen orpolapsi.

Shepitko toivoo pääsevänsä palaamaan mahdollisimman pian takaisin kotiin. Hän kertoo kaipaavansa kovasti läheisiään ja tuttaviaan.

– Haluan palata Mariupoliin, haluan rakentaa jälleen kaiken, mikä on hävitetty. Tajuan kuitenkin, että se ei ehkä onnistu nopeasti, Shepitko sanoo.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 19.4. klo 23:een asti.

Lue myös:

.
.