Hyppää sisältöön

Ukrainan sodan pelätään tuovan Suomeen ennennäkemättömän rakennusmateriaalipulan, mutta se voi tuoda uutta potkua kierrätykseen

Suomea uhkaava rakennusmateriaalipula voi vauhditaa rakennusjätteen kierrätystä. Käsillä olevan kriisin uskotaan nostavan arvostusta kierrätysmateriaaleja kohtaan.

Rakennuksissa käytetty harjateräs rutistellaan pieneen läjään ennen kierrätystä. Romuteräksen hinta on nyt korkealla ja rakennus- ja purkutyömailta tuleva metallijäte pystytään kierrättämään liki 100 prosenttisesti. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Ukrainan sodan ennakoidaan tuovan pulaa useista rakennusmateriaaleista kuten teräksestä ja puusta lähikuukausina. Pulan uskotaan vauhdittavan rakennusjätteen kierrätystä Suomessa.

– Ei kierrättäminen ratkaise akuuttia materiaalipulaa, mutta odotan että tilanne parantaa tällä hetkellä huonommin hyödynnettävien kierrätys-ja uusiomateriaalien arvostusta, sanoo ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen Rakennusteollisuudesta.

Asia on vielä tuore, eikä voida varmaksi ennustaa kuinka pahaksi materiaalipula äityy saati millainen vaikutus sillä on kierrättämiseen.

Hiljattain päivitetyssä jätesuunnitelmassa haetaan kuitenkin keinoja siihen, kuinka rakennus-ja purkujätteen kierrättämistä voidaan tehostaa. Yksi ponnin on raha: suomalaisia yrityksiä kannustetaan kehittämään kiertotalousratkaisuja erilaisten vihreiden rahoitusten voimin.

Tavoitteeseen ei tunnuta pääsevän

Suomessa syntyy vuosittain noin 1,5 miljoonaa tonnia rakennus-ja purkujätettä. Määrä vastaa noin 30 000 kuorma-autolastillista.

Tästä jätemäärästä puolet päätyy uudelleen käyttöön, mutta enemmänkin voisi päätyä. Suomi on nimittäin sitoutunut kierrättämään materiaaleina 70 prosenttia rakennus- ja purkujätteestä. Kierrätystavoite on ollut tähtäimessä jo vuosia, mutta siihen ei vain tunnuta pääsevän.

Pieksämäen vanhan kaupungintalon purkutyömaalla eri jätejakeet erotellaan omiin läjiinsä, jotka lopulta kuljetetaan jätelavoilla kierrätykseen. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Missä kierrättämisessä nyt hiertää ja miten sitä voisi tehostaa?

Otetaan esimerkiksi Pieksämäen vanha kaupungintalo, jota parhaillaan puretaan. Kun purkutyöt ovat toukokuussa ohi, on rakennuksesta jäljellä noin 800 0000 kiloa jätettä. Tästä yli puolet on betonia, loppu koostuu puusta, metallista, kaapelista, eristevillasta, kipsilevystä ja lasista.

Vanhan kaupungintalon purkujätteestä kiertoon saadaan runsas puolet. Talo on 1970-luvulta, ja sen rakentamisessa käytettiin asbestia.

– Home- ja asbestikohteista menee isompi osa purkujätteistä kaatopaikalle, sillä niitä ei voida haitta-aineiden vuoksi kierrättää, Fortum Waste Solutions Oy:n työmaapäällikkö Kalle Savolainen kertoo.

Purkutyömaalla syntyvä betonimurska toimitetaan paikallisen yrittäjän maille kenttärakenteiden pohjaksi. Kaapelit menevät jatkojalostajalle joka erottelee niistä kuparin ja hyödyntää sen uusina tuotteina.

Metallit menevät sulatukseen ja sitä kautta uusiokäyttöön. Metalliromun hinta oli korkealla jo ennen Ukrainan sotaa, mutta sota on nostanut sitä entisestään.

– Kaikki metalli mitä meidän kohteista tulee, menee samantien eteenpäin, Savolainen kertoo.

Työmaapäällikkö Kalle Savolainen pitää kirjaa jokaisen purkukohteen jätemääristä. Ylivoimaisesti eniten rakennuksista syntyy betonijätettä. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Savolainen sanoo jokaisen kohteen olevan erilainen sen suhteen, miten paljon purkujätettä saadaan kierrätettyä. Hänen näkökulmastaan hankalimpia materiaaleja kierrättää ovat villa ja kipsilevyt, jotka usein päätyvät työmaalla sekaisin niin sanotuksi rakennusjätteeksi. Näiden uusiokäyttö vaatii lajittelun jätteen vastaanotossa, jotta suurin osa niistä voidaan uudelleen käyttää.

– Monesti puretun kohteen villa on likaista, ei sitä kukaan halua talonsa seiniin laittaa Toisaalta jos jotain materiaalia tulee pieni nökkö, menee sekin työmaalla rakennusjätelavoihin, koska ei ole kustannustehokasta lähteä kuljettamaan erikseen pieniä eriä toiselle puolelle maata kierrätettäväksi.

Yllättäen myös puun kierrättäminen materiaalina on Suomessa lapsenkengissä. Puusta ei ole maassamme ollut pulaa ja suurin osa jätepuusta ohjautuu nyt polttouuniin: kysyntää kierrätyspuulle ei ole tarpeeksi.

– Energipuulle on näinä aikoina kova kysyntä, mutta jos haluamme nostaa rakennus- ja purkujätteen kierrätysastetta, tulisi myös puujätettä hyödyntää materiaalina paremmin, sanoo Pekka Vuorinen.

Vielä muutama kuukausi sitten tällä paikalla seisoi Pieksämäen vanha kaupungintalo. Nyt jäljellä on kasa betonia ja muita purkujätteitä. Kesän alkuun mennessä alueella kasvaa jo nurmikko. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Voit keskustella aiheesta tässä 27.4. kello 23 saakka.

Lue lisää:

Ulla Huttunen, 76, uhkasi kahlita itsensä entisen työpaikkansa oveen, kun se sai purkutuomion – 70-luvun kaupungintaloja revitään nyt maan tasalle

Jätekasasta aarreaitaksi