Hyppää sisältöön

THL:n Mika Salminen sohaisi herhiläispesään kritisoidessaan työterveyshuoltoa – EK:n johtaja Ilkka Oksala: "Salminen on väärässä"

Ammattiliitot, EK, Työterveyslaitos ja yksityinen terveysala asettuvat Salmisen näkemyksiä vastaan. Ymmärtäjiäkin löytyy. Heihin kuuluu Sitran Antti Kivelä.

Työterveyshuolto on hyvä ja toimiva järjestelmä, sanoo EK:n Ilkka Oksala. Kuva: Mauri Ratilainen / AOP

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen sohaisi eilen toden teolla mehiläispesään. Salminen totesi Ylen Korona-ajan tilinpäätös -dokumentissa, että nykyinen työterveysjärjestelmä on “hyvin typerä järjestelmä”, joka pitäisi “rakentaa kokonaan uudestaan”.

Työterveydestä on tullut Salmisen mukaan työssäkäyvien oma perusterveydenhuoltojärjestelmä, joka toimii rinnakkain julkisen perusterveydenhuollon kanssa suurelta osin yksityisten lääkäriasemien kautta. Perusterveydenhuollon pitäisi kuitenkin olla Salmisen mukaan kaikille samanlainen, oli töissä tai ei.

Elinkeinoelämän linnakkeesta lähti saman tien ilmoille kipakka twiitti.

– Työnantajat maksavat pääosan kustannuksista ja ovat siihen tyytyväisiä. Samoin ymmärtääkseni palkansaajat, EK:n työelämäasioista vastaava johtaja Ilkka Oksala kirjoitti.

Työntekijöiden etuja ajavissa liitoissa ollaan tässä asiassa täysin samoilla linjoilla. Työterveyshuolto on työelämän osapuolten mielestä erittäin hyvin toimiva järjestelmä, toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo.

– Jos perusterveydenhuolto halutaan laittaa kuntoon, niin miksi ihmeessä ratkaisun pitäisi olla toimivan järjestelmän alasajaminen.

Työnantaja- ja palkansaajajärjestöt ovat monista asioista erimielisiä. Työterveyshuolto ei ole niistä yksi.

Vakuutukset tulisivat työterveyden tilalle

Millainen olisi maailma ilman työterveyshuoltoa?

Sosiaali- ja terveysministeriön etuusyksikön johtaja Liisa Siika-aho tekee kiinnostava arvion. Jos järjestelmä purettaisiin, se ei tarkoittaisi, että kaikki siirtyisivät julkiselle. Osalle tarjottaisiin terveysvakuutuksia – ja näin uusi jakolinjoja saattaisi muodostua yritysten sisälle.

– Työterveyshuollon vaihtoehto ei ole välttämättä julkinen terveydenhuolto vaan yksityiset vakuutukset. Ja sitä järjestelmää ei välttämättä tarjota koko henkilöstölle, Siika-aho twiittaa (siirryt toiseen palveluun).

"Miksi työnantajat rahoittaisivat tehotonta?"

Yksityisiä sosiaali- ja terveysalan yrityksiä edustavan Hyvinvointiala HALIn terveyspalvelujohtaja Hanna-Maija Kausen mukaan ongelma ei ole tehoton työterveyshuolto – vaan tehoton ja aliresursoitu julkinen perusterveydenhuolto. Kausen mukaan sairaanhoidon suoritteiden määrän ja siihen käytetyn rahasumman perusteella työterveyshuolto on varsin tehokasta verrattuna julkiseen terveydenhuoltoon.

– Näin on myös, vaikka huomioitaisiin se, että työterveyshuollon asiakkaat ovat keskimäärin parempikuntoisia kuin julkisen sektorin asiakkaat, Kause toteaa tiedotteessa.

Järjestön esittelemien laskujen mukaan (siirryt toiseen palveluun)työterveyshuollon sairaanhoidon kustannus käyttäjää kohden oli vuonna 2019 yhteensä 236 euroa ja julkisen perusterveydenhuollon 377 euroa. Lääkärikäynnin kustannus taas oli työterveyshuollossa 68 euroa ja julkisessa perusterveydenhuollossa 155 euroa.

Kause myös muistuttaa, että työnantajat ja työntekijät maksavat työterveyshuollon lähes kokonaan.

− Miksi työnantajat ylipäätään rahoittaisivat työterveyshuoltoa, jos se olisi niin tehotonta kuin väitetään?

Myös Työterveyslaitos asettuu puolustamaan työterveyshuoltoa. Tiedotteessa korostetaan, että työterveyshuollolla on erityisosaamista työkyvyn tukemisessa. Kyse on ennaltaehkäisevästä työstä, joka tulisi Työterveyslaitoksen mukaan järjestää työpaikan tarpeiden pohjalta – ja vain työterveyshuollolla on suora yhteys työpaikoille.

– Työterveyslaitoksessa tunnemme järjestelmän vahvuudet ja kehityskohteet. Näemme esimerkiksi sote-yhteistyön tiivistämisessä mahdollisuuksia, jotka kannattaisi hyödyntää hyvinvointialueilla, pääjohtaja Antti Koivula toteaa tiedotteessa.

Työterveyshuollon osuus terveydenhuollon kokonaismenoista oli toissa vuonna 4,1 prosenttia, Työterveyslaitoksesta todetaan.

Sitran Kivelä: "Salminen oikeassa"

Vaikka Twitter ja Ylen toimituksen sähköposti täyttyi nykyisen työterveyshuollon puolustajista, Salmisen kritiikin ymmärtäjiäkin löytyi. Yksi heistä on Sitran vanhempi neuvonantaja Antti Kivelä.

Kivelä ei niele perusteluja, joiden mukaan työterveyshuolto on työnantajien ja palkansaajien kustantamaa

– Kaikki maksavat. Myös eläkeläiset, kun etu [on] verovapaa työntekijälle ja vähennyskelpoinen yritykselle, Kivelä twiittaa.

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) näyttää myös ymmärtävän Salmisen esittämää kritiikkiä.

Suomessa on Lindenin mukaan kolme terveydenhuoltojärjestelmää: maksuton ja jonoton työterveyshuolto, maksullinen ja jonoton yksityissektori – sekä maksullinen ja ruuhkautunut terveyskeskus.

– Mikä pitäisi olla? Maksuton (tai pienet maksut) ja jonoton omalääkäri kaikille on tavoitteeni, Linden twiittaa.

.
.