Hyppää sisältöön

Biisonimafia punnersi Youtubesta valkokankaalle – "Miksi eivät Youtube-katsojat tulisi leffateatteriin?" kysyy ryhmän monitoimimies Kaitsu Rinkinen

Punkaharjulaisen stunt- ja sketsiryhmä Biisonimafian Youtube-kanavalla on satojatuhansia tilaajia. Nyt nähdään, miten ryhmä vetää elokuvateatterissa.

Biisonimafian vakiokolmikko kulkee omaa polkuaan rinta rottingilla. Kuvassa Janne Kaperi (vas.), Tuomas Rinkinen ja Kaitsu Rinkinen (oik.) Kuva: Esa Huuhko / Yle

Stunt- ja sketsiryhmä Biisonimafiaa voi kuvailla tienraivaajaksi: kyseessä on ensimmäinen kerta ainakin Suomessa, kun Youtubesta alkunsa saanut tuotanto pääsee elokuvateatterilevitykseen.

Uusi toimintakomedia MC Helper bekings saa ensi-iltansa 22. huhtikuuta.

Biisonimafian Youtube-kanavalla (siirryt toiseen palveluun)on satojatuhansia tilaajia, mutta elokuvamaailmassa se ei ole kaikkia vakuuttanut.

– Alalla on epäilty, että Youtube-katsojat eivät tule leffateatteriin. Meistä se on väitteenä täysin absurdi. Miksi he eivät tulisi?

Biisonimafian ohjaajana, käsikirjoittajana ja näyttelijänä hääräävän Kaitsu Rinkisen kysymys kuvastaa luottoa omaan tekemiseen: punkaharjulaislähtöinen ryhmä kulkee omaa polkuaan rinta rottingilla.

Biisonimafian uutuuselokuva on yhteistuotanto Duudsonien perustaman tuotantoyhtiön Rabbit Filmsin kanssa. Yhteistyö mahdollisti Tommi Korpelan ja Jenni Kokanderin kaltaisten tunnettujen näyttelijöiden saamisen mukaan tuotantoon.

Suomen Filmikamari ry:n toimitusjohtajan Tero Koistisen mielestä on kiinnostavaa nähdä miten sankoin joukoin Biisonimafian Youtube-seuraajat lähtevät elokuvateatteriin.

– Heidän Youtube-kanavansa seuraajamäärä on sitä luokkaa, että varmasti ihan ketä tahansa kiinnostaisi saada se porukka liikkeelle.

Edelläkävijyys luo menestyspaineita

Biisonimafian hyppäys Youtubesta valkokankaalle on kestänyt seitsemän vuotta. Kaitsu Rinkinen ja Biisonimafian tuottaja-näyttelijä Janne Kaperi toivovat uutuuselokuvan avaavan ovia muillekin tubettajaryhmille.

– Youtubessa on varmaan tällä hetkellä vaikeampi menestyä Suomessa kuin millään muulla alustalla. Sinne on tosi paljon pyrkijöitä, ja siellä on kovalaatuista tuotantoa, Rinkinen sanoo.

Edelläkävijän rooli luo myös menestyspaineita.

– Jos tämä menee pieleen, niin sitten on varmaan muilla potentiaalisilla ryhmillä hankalampaa nousta Youtubesta leffateatteriin, Rinkinen pohtii.

– Yleisö saa nyt päättää, onko meidän elokuva mistään kotoisin ja viihdyttääkö se, Kaperi lisää.

Avajaisviikonlopun katsojaluvut tarkassa seurannassa

Ensi-iltaviikonlopun katsojamäärälle Biisonimafia ei ole asettanut mitään virallista tavoitelukua. Biisonimafian tuottaja Eve Särkänne kertoo kuitenkin, että eniten yleisöä keränneiden elokuvien katsojalukuja on seurattu tarkasti.

Esimerkiksi maaliskuun alussa ensi-iltaan tullut Batman veti ensi-iltaviikonloppuna (siirryt toiseen palveluun) yli 38 000 katsojaa. Tähän asti tämän vuoden menestynein kotimaisen elokuvan ensi-iltaviikonloppu on JVG-elokuvalla, joka veti avajaisviikonloppuna hieman yli 12 000 katsojaa maaliskuun loppupuolella.

– Olisihan se hienoa päihittää isot tuotannot, jotka ovat avanneet isosti, Särkänne sanoo.

Filmikamarin Tero Koistinen sanoo avajaisviikonlopulla olevan merkitystä sille, miten pitkään elokuva säilyy elokuvateattereissa. Koronan jäljiltä ajasta valkokankaalla on erittäin kova kilpailu.

– Ensi-iltoja tulee nyt tosi paljon. Siksi avausviikonlopun merkitys on aiempaa suurempi, Koistinen sanoo.

Toimintakomedian päähenkilö kuskaa leipätyökseen pitsoja ja vapaalla aika kuluu mopomiiteissä. Kuvassa stunt-kuski. Kuva: Biisonimafia

Elokuvasäätiön tuotantotuki meni sivu suun

Biisonimafian uusi toimintakomedia tehtiin ilman Suomen elokuvasäätiön tuotantotukea (siirryt toiseen palveluun), joka on elokuvien tukirahoituksista suurin. Se on monelle elokuvalle kriittisin rahoitus. Biisonimafiakin sitä haki, mutta ei saanut. Se aiheutti merkittävän loven budjettiin.

– On epätyypillistä, että kotimainen ammattimaisesti rahoitettu elokuva tulisi elokuvateattereihin ilman elokuvasäätiön tukea. Se on siis harvinaisuus, Filmikamarin Tero Koistinen sanoo.

Biisonimafian Eve Särkänne kertoo elokuvan lopullisen budjetin olleen puolisen miljoonaa euroa. Se on noin kolmasosa suomalaisen pitkän elokuvan tyypillisestä noin kahden miljoonan euron budjetista.

– Osoitimme, että pienemmälläkin budjetilla pystyy tekemään elokuvan, joka ei yhtään häpeä isomman budjetin tuotannolle, Särkänne sanoo.

Elokuva sai elokuvasäätiöltä parinkymmenen tuhannen euron kehittämistuen sekä markkinointi- ja levitystukea 40 000 euroa.

– Siitä olemme erityisen iloisia, koska se mahdollisti isomman markkinointikampanjan tekemisen katsojien saamiseksi elokuvateatteriin, Särkänne kertoo.

Saadaanko aikuiset miehet liikkeelle?

Biisonimafian tuotantoon kuuluvat olennaisena osana mopot. Ryhmä on etenkin nuorten miesten suosiossa, mutta heidän Youtube-seuraajissaan on myös yli 65-vuotiaista katsojista koostuva pappajengi.

– Leffaan on piilotettu aarteita, kuten vanhoja solikoita, Rinkinen sanoo.

Hän viittaa elokuvaan haalittuihin Solifer-mopoihin, joita voi bongata mopomiittikohtauksesta.

Biisonimafian MC Helper Bekings -elokuvassa käyttämän mopon tanko, jossa kyltti "TÖHÖ".
Videolla Biisonimafian perustajakaksikko (Janne Kaperi ja Kaitsu Rinkinen) kertoo tarinan Töhön (Tuomas Rinkinen) kulkupelistä, joka on sketsiryhmän apupyöräinen luottomopo.

Filmikamarin Tero Koistinen sanoo aikuisten miesten olevan yleensä elokuvateattereille melko saavuttamatonta porukkaa. Biisonimafia kuitenkin uskoo heidän leffansa voivan vetää myös isä–poika-parivaljakoita.

Elokuvassa erikoistaitoa vaativat mopokohtaukset syntyivät maan parhaiden stunt-kuskien voimin. Renkaattomalla mopolla ajaminenkin saatiin heidän ansiostaan näyttämään helpolta.

Janne Kaperin mielestä stunt-ajokohtaukset ovat elokuvan parhainta antia.

– Aikaisemmin olemme aina joutuneet budjettisyistä karsimaan stunt-ajoista ja muutenkin ajamisesta, hän sanoo.

Unelma täyttyi, on aika nauttia

Täyspitkän elokuvan tekemisestä on joutunut maksamaan myös oppirahoja. Seuraavalla kerralla Kaitsu Rinkinen lisäisi ainakin esituotantoaikaa.

– Tekisimme sen samalla tavalla kuin Youtubeenkin ollaan opittu: esituotantoon isoja panostuksia enemmän.

Kaperi ja Rinkinen perustivat Biisonimafian vuonna 2006. Viidentoista vuoden takainen unelma on täyttynyt.

– Valkokankaalle pääsy on ollut meidän tavoitteena alusta asti. Nyt pitää nauttia, Janne Kaperi sanoo.

Biisonimafiasta kertova dokumentaarinen realitysarja Punkaharjun pojat on mukana Kultainen Venla -gaalassa toukokuussa. Yle Areenasta löytyvä sarja on Vuoden ohjelma -palkinnon yleisöäänestyksen finalisti.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 23.4. klo 23:een saakka.

Lue myös:

.
.