Hyppää sisältöön

Tätä osaamista on Suomessa vain Helsingissä ja Puolustusvoimilla: rauniopelastamiseen on panostettu pääkaupungissa jo pelkästään rakennustyömaiden takia

Rauniopelastuksen osaaminen on kasvanut Helsingissä merkittävästi. Helsingin pelastuslaitos on saanut uusittua välineistöään, ja muun muassa timantti- ja katuporia on valjastettu ihmisten auttamiseen.

Palomies Nils Degerman ja palomies-sairaankuljettaja Pekka Hartikainen
Helsinki on varautunut entistä paremmin ihmisten pelastamiseen raunioista. Palomies-sairaankuljettaja Pekka Hartikainen ja palomies Nils Degerman näyttivät Ylelle, miten rauniopelastus sujuu käytännössä. Video: Antti Kolppo / Yle

Helsingin pelastuslaitos on jo pidempään kouluttanut henkilöstöään pelastamaan ihmisiä raunioista. Rauniopelastuksessa porataan ihmisten päälle jääneeseen betoniin reikiä, joiden kautta saadaan jumiin jääneille happea, vettä ja ruokaa. Rauniopelastuksessa myös paikannetaan ihmisiä raunioista ja nostetaan heitä pois vaikeista paikoista.

Helsingin kaupungin uuden raskaspelastusyksikkö HE105:n sisältä löytyy osa rauniopelastukseen tarvittavista laitteista. Kuva: Antti Kolppo / Yle

Pelastusjohtaja Vesa Halosen mukaan Helsinki on puolustusvoimien lisäksi ainoa paikka Suomessa, jossa tämänkaltaista osaamista on.

Helsingin pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Vesa Halonen. Kuva: Antti Kolppo / Yle

Halosen mukaan Helsingin kaupunki on halunnut aina varmistaa, että jos Suomen pääkaupungissa tapahtuu jotain, heillä on valmius pelastaa.

Näillä välineillä palomiehet saavat tehtyä rauniopelastuksessa aukkoja pelastettaville ihmisille. Kuva: Antti Kolppo / Yle

– Me ymmärrämme sen, että meillä on paljon valtion hallintoa ja muutenkin paljon ihmisiä. Riskit ovat aina olemassa, että näitä taitoja ja välineitä tarvitaan, ja siksi me harjoittelemme, Halonen sanoo.

Rauniopelastuksessa palomiehet poraavat ja sahaavat muun muassa terästä ja betonia. Helsingin pelastuslaitos piti näytöksen taidoistaan kutsuvieraille tällä viikolla. Kuva: Reeta Cremin / Yle

Lisää välineitä rauniopelastukseen

Nyt Helsinki on saanut uutta tekniikkaa, jolla rauniopelastus voidaan taata entistä parempana myös jatkossa. Kaupungilla on käytössään niin sanottu raskas pelastuskontti sekä uusi pioneeriyksikkö pelastusauto, joilla tekniikassa on päästy eteenpäin. Välineet ovat nyt paremmat kuin ennen. Työtä voidaan tehdä nyt kahdessa paikassa yhtä aikaa.

Palomies Nils Degerman esittelee raivauspelastustehtävissä käytettävää kameraa. Kuva: Antti Kolppo / Yle

Halosen mukaan valmiustason lisääminen ei liity Ukrainaan eikä muuttuneeseen maailmanpoliittiseen tilanteeseen, vaan heidän on vain hyvä kehittää osaamistaan.

Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen paloesimies Marko Lehtopelto kertoi, että rauniopelastusta harjoitellaan Helsingissä jatkuvasti. Kuva: Reeta Cremin / Yle

Tällä hetkellä aktiivisesti koulutettuja rauniopelastukseen erikoistuneita palomiehiä on Helsingissä nelisenkymmentä, mutta noin sadalla palomiehellä on Halosen mukaan Helsingissä valmiudet ja osaaminen pelastaa ihmisiä raunioista ja käytännössä kaikki palomiehet pystyvät siihen.

Rauniopelastusta tarvitaan rakennustyömaillakin

Rauniopelastus on tärkeä taito Helsingissä tällä hetkellä siitäkin syystä, että kaupungissa rakennetaan tällä hetkellä paljon.

Helsingin kaupungin palolaitos esitteli myös muita pelastustaitojaan kutsuvieraille. Tässä ihmisen pelastaminen korkealta. Kuva: Antti Kolppo / Yle

– Tiedämme, että rakennustyömaillakin sattuu valitettavasti onnettomuuksia. Nämä ovat paikkoja, joissa joudumme käyttämään rauniopelastuksen tekniikoita, Halonen kertoo.

Rauniopelastuksessa käytettävä kamera. Kuva: Antti Kolppo / Yle

Halosen mukaan he joutuvat myös aina valmistautumaan terroritekoihin: jos joku räjäyttää auton jossain tai seinä murtuu.

Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen näytöstilaisuudessa pelastettiin ihminen näytösluontoisesti myös autosta. Kuva: Antti Kolppo / Yle

– Lisäksi jos tulee onnettomuuksia, jotka aiheuttavat sortumia ja muita, meillä pitää olla mahdollisuus pelastaa ihmiset sieltä, Halonen sanoo.

Voit keskustella aiheesta 23.4. kello 23:een saakka.

Lue myös:

.
.