Hyppää sisältöön

Ruotsissa huolestuttiin liian nopeasta Nato-vauhdista: “Jos keskustelua ei ehditä käydä, Suomi voi saada syyn niskaansa”, arvioi päätoimittaja Heidi Avellan

Ruotsissa ovat lisääntyneet puheenvuorot, joiden mukaan Suomen Nato-vauhti on liian kova Ruotsille näin suuressa päätöksessä. Monet haluavat, että maassa käydään perusteellinen Nato-keskustelu omaan tahtiin.

Heidi Avellan on politiikan päätoimittaja Etelä-Ruotsin johtavassa sanomalehdessä Sydsvenskanissa. Kuva: Malin Palm

MALMÖ Suomi vie ja Ruotsi yrittää pysyä vauhdissa mukana. Tämä on ollut tilanne Nato-keskustelussa koko kevään ajan.

Yksi aitiopaikalta keskustelua seuraavista on suomenruotsalainen Heidi Avellan, joka on politiikan päätoimittaja Etelä-Ruotsin johtavassa sanomalehdessä Sydsvenskanissa.

Hän on työskennellyt Ruotsissa 1990-luvulta lähtien. Avellan toimi tanskalaisen Politikenin ja suomalaisen HBL:n kirjeenvaihtajana ennen siirtymistään Sydsvenskaniin. Hän on kysytty kommentaattori ruotsalaismediassa.

Maan Nato-keskustelussa Suomi on keskeinen tekijä. Se on johtanut siihen, että ruotsalaiset ovat alkaneet nähdä Suomen eri tavalla kuin ennen.

– Suomi-kuva on ollut tähän asti pääasiassa mämmiä, kalakukkoa ja puukkotappeluita humalassa. Suomi on ollut kuin pikkuserkku maalta, jota on katsottu alas. Nyt tämä on muuttunut, Avellan iloitsee.

Suomen ja Ruotsin välillä on kohtalonyhteys, josta päättäjät puhuvat kunnioittavasti. Tämä puheen sävy on nostanut Suomen arvostusta myös tavallisten ihmisten keskuudessa.

Tällä viikolla julkistetut mielipidemittaukset näyttävät ruotsalaisten enemmistön kannattavan Nato-jäsenyyttä. Aftonbladetin teettämässä kyselyssä kannattajia on 57 prosenttia ja SVT:n teettämässä 51 prosenttia. Kuva Malmöstä huhtikuussa 2022. Kuva: Malin Palm

Kuva Suomesta alkoi muuttua, kun presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe sai hälytyskellot soimaan myös Ruotsissa.

Ruotsissa havahduttiin siihen, että Suomi muutti kurssiaan Venäjän suhteen.

Sauli Niinistöllä on ruotsalaisten silmissä selvä kuva Venäjästä ja aktiivinen ote turvallisuuspolitiikkaan, jota Avellanin mukaan ruotsalaisilta päättäjiltä on jääty kaipaamaan.

Hallitus ja päättäjät alkoivat alkuvuodesta seurata Suomen liikkeitä Nato-keskustelussa.

Suomalaiset puolestaan ottivat Ruotsin tiiviisti mukaan Nato-prosessiin.

– Suomi on siis auttanut Ruotsia paikkaamaan alun myöhästelyn, Avellan sanoo.

Hänestä toisinkin olisi voinut käydä. Suomessa on ollut paljon epäluuloa Ruotsia kohtaan 1990-luvun EY-päätöksen jälkeen. Ruotsin hallitus ilmoitti yllättäen hakevansa Euroopan unionin jäsenyyttä ilman, että se kertoi Suomelle etukäteen, vaikka näin oli sovittu.

– Jokuhan olisi voinut Suomessa ajatella, että annetaan nyt takaisin. Suomessa on kuitenkin koko ajan viisaasti korostettu Suomen ja Ruotsin yhteyttä.

Kritiikki kiireestä kasvaa

Suomen vetoapu ei ole jäänyt keneltäkään huomaamatta.

Ruotsissa puhutaan päivittäin siitä, miten tärkeää maan on ehtiä Suomen matkaan, jos Suomi hakee Naton jäsenyyttä.

Politiikan päätoimittaja Heidi Avellan uskoo, että Ruotsin sosiaalidemokraatit kääntyvät lopulta Naton kannalle, mutta muistuttaa, että se ei ole varmaa. Kuva: Malin Palm

Viime päivinä on alettu julkisuudessa yhä useammin kysyä, onko Ruotsilla kuitenkin liian kiire.

Eilen torstaina ilmoitettiin, että Ruotsi aikaistaa maan turvallisuuspoliittisen selonteon määräaikaa toukokuun lopusta kuun puoliväliin. Painetta aikataulumuutokseen tulee myös Suomesta, missä vastaava selonteko valmistui ennen pääsiäistä.

Nato-jäsenyyttä epäröivät tai vastustavat haluavat, että maassa käydään perusteellinen keskustelu maan turvallisuuspoliittisesta asemasta omaan, ei Suomen tahtiin.

Esimerkiksi Suomen hyvin tunteva entinen ympäristöpuolueen puheenjohtaja Maria Wetterstrand sanoi tällä viikolla, että Ruotsi tarvitsee enemmän aikaa (siirryt toiseen palveluun). Suomi voi hänestä edetä nopeasti, koska kansalaiset tuntevat Venäjän ja turvallisuuspolitiikan ruotsalaisia paremmin.

Entinen elinkeinoministeri Leif Pagrotsky syytti Ruotsin radion haastattelussa Suomea itsekkäästä tavasta, jolla Ruotsi painostetaan hakemaan (siirryt toiseen palveluun) jäsenyyttä.

Arvostelijoiden joukossa ovat olleet viime päivinä myös tunnettu sosiaalidemokraattinen päätoimittaja (siirryt toiseen palveluun) Göran Greider ja poliitikko Carl Tham, joka katsoo, että Ruotsin ei pidä tehdä ratkaisua (siirryt toiseen palveluun) Suomen päiväjärjestyksen mukaan.

Suomesta voi tulla syntipukki

Sydsvenskanin poliitikan päätoimittaja Heidi Avellan suhtautuu vakavasti vaatimuksiin laajasta keskustelusta.

– Jos päätöstä Nato-jäsenyydestä hoputetaan Ruotsissa, on riskinä, että jälkikäteen kadutaan, hän sanoo.

Tällainen keskustelu voi olla edessä, kun turvallisuuspoliittinen tilanne rauhoittuu ja Naton jäsenyys konkretisoituu ihmisille. Voidaan olla tilanteessa, jossa Ruotsissa koetaan, että ilman liittymistä olisi pärjätty.

– Silloin haetaan syntipukkeja.

Kohde voi löytyä omista päättäjistä – tai Suomesta.

– Saatetaan sanoa, että Suomi ampaisi matkaan ja pakotti samalla Ruotsin mukaan ilman, että meillä oli mahdollisuutta käydä kunnon keskustelua.

Sosiaalidemokraatit keskustelevat Nato-kannastaan toukokuun lopulle saakka. Skånessa puolueella on jäseniä 10 000 ja jokaisella on mahdollisuus osallistua. Kuva: Malin Palm

Avellanista Suomen ja Ruotsin olisi pitänyt liittyä jäseneksi jo kauan sitten tilanteessa, jossa päätös olisi saanut kypsyä rauhassa laajan keskustelun seurauksena.

– Nyt tähän ei ole mahdollisuutta ja se on hyvin valitettavaa, vaikka toivonkin molempien maiden lopulta päätyvän hakemuksen jättämiseen, hän sanoo.

Sosiaalidemokraattien kanta on auki

Hyvin monien muiden yhteiskunnallisten keskustelijoiden lailla Heidi Avellan uskoo, että Ruotsin sosiaalidemokraatit päätyvät kannattamaan Naton jäsenyyden hakemista.

Hän haluaa kuitenkin muistuttaa suomalaisille, että se ei ole varmaa. Puolue on laaja ja se on kokonaisuudessaan saatava mukaan.

– On mahdollista, että jäsenet eivät ole vielä kypsiä tälle muutokselle. Voi olla, että Ruotsin liittoutumattomuusajattelu on sosiaalidemokraateissa niin syvällä ettei siitä päästä yli, hän sanoo.

Jos Suomi liittyy Natoon ja Ruotsi jää ulkopuolelle, on edessä Avellanin mukaan erittäin vaikea tilanne Pohjois-Euroopassa.

Ruotsalaisessa keskustelussa on heitetty, että silloinhan Ruotsi olisi turvassa Nato-maiden ympärillä.

Suurin osa reagoi tähän sanomalla, että silloin Ruotsi toimisi raukkamaisesti ja selkärangattomasti. Moni viittaa Ruotsin linjaan toisen maailmansodan aikana.

– On kuitenkin parempi, että tästäkin puhutaan etukäteen eikä jälkikäteen, sanoo Avellan.

Sosiaalidemokraatit käyvät Ruotsissa nyt sisäistä keskustelua Nato-kannastaan. Keskustelussa odotetaan valmista kesään mennessä.

Monia kantaansa epäröiviä sosiaalidemokraatteja jarruttaa pelko siitä, että kiire kostautuu.

Entä jos päätös taipua Suomen tahtiin osoittautuu viisaaksi?

– Silloin Ruotsissa todetaan, että kylläpä me teimme hyvän päätöksen. Ei siinä Suomea silloin kiitellä, Avellan naurahtaa.

Lisää aiheesta:

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

.
.