Hyppää sisältöön

Roskiksia dyykkaava otso saa elää rauhassa Padasjoella, koska se ei häiritse ketään

Häiriköiviin karhuihin joudutaan puuttumaan harvoin. Asutuksen liepeille liian usein tuleva peto saa häätömääräyksen. Eläimen saa lopettaa vain, jos se aiheuttaa suoran vaaran tai karkottaminen ei tehoa.

Padasjoella roskiksia tyhjentänyt karhu kävi etsimässä evästä myös paikallisen metsästysseuran metsästysmajalta hirvijahdin aikaan. Tarkkavainuinen eläin haistaa ruuan kaukaa. Kuva: Padasjoen Riistanhoitoyhdistys

Padasjoella, Kuhmoisten rajamailla alkoi viime kesän lopulla liikkua karhu, joka on mieltynyt etsimään ruokaa roskiksista. Nallen käsittelyssä roskapöntöt ovat saaneet kyytiä, ja onpa otus käynyt penkomassa kompostejakin.

Karhun tassunleveydeksi on mitattu jäljistä noin 14 senttiä, eli se on varsin isokokoinen. Elopaino on varovaisesti arvioiden 250 kilon kieppeillä.

Isolla kaverilla on iso nälkä.

Kuhmoisten puolella karhua on hätistely metsästäjien antaman virka-avun turvin kauemmas asutuksesta tänäkin keväänä. Padasjoella otuksen on annettu olla, koska se aiheuttaa toistaiseksi varsin vähän riesaa.

– Siitä on vain riistakamerakuvia, eikä se ole tullut talojen pihapiiriin kuin öisillä läpikulkumatkoillaan. Olemme kertoneet viranomaisille karhusta, mutta jos se ei aiheuta suurempia ongelmia, annamme sen olla rauhassa, kertoo Padasjoen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jukka Ilonen.

Padasjoen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jukka Ilonen muistuttaa, että karhun ulottuville ei saisi jättää ruokaa, jotta se ei opi aterioimaan ihmisasutuksen lähellä. Kuva: Mika Moksu / Yle

"Metsän omenasta" on harvoin hankaluuksia

Karhujen ja ihmisten kohtaamiset nousivat tänä keväänä otsikoihin, kun pieksämäkeläismies törmäsi viiteen talviuniltaan heränneeseen karhuun ja sai yhden pedoista kimppuunsa. Kuusamon suurpetokeskuksen nokkamies Sulo Karjalainen puolestaan joutui sairaalaan, kun tarhasta karannut karhu kävi hoitajansa kimppuun.

Tapaukset ovat erittäin harvinaisia.

Suomen riistakeskuksessa suurpetoasioista valtakunnallisesti vastaava Kainuun riistapäällikkö Marko Paasimaa kertoo, että ihmisasutuksen lähelle tulevia karhuja joudutaan karkottamaan muutamia kertoja vuosittain koko maassa.

Samoin lopetuspäätökset ovat harvinaisia. Tarkkoja määriä on hankala saada, sillä osan karkotus- ja lopetuspäätöksistä antaa poliisi, osan riistakeskus.

Mitä enemmän kontioita on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä ne harhautuvat ihmisasutuksen lähelle. Nyt maassamme on Luonnonvarakeskuksen arvion (siirryt toiseen palveluun) mukaan hieman alle 2 500 karhua.

Pahimpaan nälkäänsä padasjokelaiskarhu on käynyt pistelemässä poskeensa talipötköjä lintujen ruokintapaikalla. Toistaiseksi sen tihutyöt ovat olleet varsin harmittomia. Kuva: Padasjoen Riistanhoitoyhdistys

Myös ravintotilanne luonnossa vaikuttaa. Kun metsässä on syötävää, ei karhun tarvitse dyykata roskiksia.

Riistakeskuksen Etelä-Hämeen alueella karhuja on viime vuosina hätistelty muutamia kertoja, muun muassa Asikkalassa ja Lahdessa. Tapaukset painottuvat alueen itäosiin, kun tiheimmän karhukannan alueelta Itä-Suomesta vaeltaa eläimiä länteen uuden elinpiirin toivossa.

Karhua ei saa kesyttää

Padasjoella "roskiskarhu" havaittiin ensimmäisen kerran maaliskuun lopulla. Se on etsinyt talviunien jälkeen nälkäisenä hiukopalaa muun muassa pienpetopyytäjien loukkuihin asetetuista syöteistä. Loukuista on otson käsittelyssä tullut entisiä.

Ruoka onkin keskeisimpiä syitä siihen, miksi karhu tulee lähelle ihmisasutusta. Padasjoen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jukka Ilonen on neuvonut muun muassa seudun hevostilallisia ottamaan eläimet sisälle yöksi. Kotien tai mökkien pihoille ei saisi jättää muutakaan karhua kiinnostavaa syötävää.

– Esimerkiksi kalanperkeitä ei saisi jättää lojumaan. Jos kokee pedon aiheuttavan uhkaa, tulee ottaa yhteyttä hätäkeskukseen, Ilonen muistuttaa.

Vaikka karhu liikkuu lähellä ihmiasutusta, on Padasjoella päätetty eläimen antaa olla rauhassa, kunhan se ei ala tehdä enempää vahinkoa, kertoo Padasjoen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jukka Ilonen. Mika Moksu haastattelee.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 24.4.2022 klo 23:een saakka.