Hyppää sisältöön

Natoon vai ei? Kolme keskeistä perustelua Suomen Nato-jäsenyyden puolesta ja kolme sitä vastaan

Eduskunnassa aloitettiin tällä viikolla Suomen Nato-ratkaisun käsittely. Tässä jutussa käydään läpi Suomen mahdolliseen jäsenyyteen liittyvät keskeiset perustelut.

Suomalaisjoukkoja osallistumassa Naton Trident Juncture harjoitukseen Norjassa vuonna 2018. Suomi on osallistunut Naton harjoituksiin kumppanimaana pitkään. Kuva: AOP

Kansanedustajat ovat historiallisen ratkaisun edessä pohtiessaan Suomen mahdollista jäsenyyttä sotilasliitto Natossa. Yle kävi läpi tällä viikolla käydyssä eduskuntakeskustelussa toistuneita perusteluita Nato-jäsenyyden puolesta ja sitä vastaan.

Eduskunnassa jäsenyyttä vastustavat argumentit ovat käymässä harvinaisiksi ja selkeä enemmistö kansanedustajista ilmoittaa jo julkisesti olevansa sotilaallisen liittoutumisen kannalla.

Kansanedustajien esittämiä perusteluita jutussa kommentoivat Nato-keskustelua tutkinut valtiotieteiden tohtori Iro Särkkä sekä valtio-opin tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg Helsingin yliopistosta.

PUOLESTA: Nato-jäsenyys suojaisi Suomea hyökkäykseltä

Kokoomuksen kansanedustaja Sofia Vikman eduskunnan suullisella kyselytunnilla.
Kokoomuksen Sofia Vikmanin mukaan Suomella ei ole mitään syytä jättäytyä Naton turvatakuiden ulkopuolelle. Kokoomuksella on ollut puolueena myönteinen Nato-kanta vuodesta 2006.

Keskeisin perustelu Suomen Nato-jäsenyydelle on liittouman mukanaan tuoma turva, joka nostaisi kynnystä hyökätä Suomen alueelle.

Iro Särkkä pitää näkemystä perusteltuna.

– Me saisimme Naton artikla 5:n mukaiset turvatakuut ja viime kädessä se on pelote, joka perustuu kaikkien Nato-maiden yhteenlaskettuun kapasiteettiin, Särkkä sanoo.

Naton turvatakuilla viitataan jäsenvaltioiden velvoitteeseen puolustaa muita jäsenvaltioita, mikäli ne joutuisivat hyökkäyksen kohteeksi.

Eduskunnan käsiteltävänä olevassa turvallisuuspoliittisessa selonteossa (siirryt toiseen palveluun) käydään läpi keinoja vahvistaa Suomen turvallisuutta Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Selonteossa ei oteta suoraan kantaa Nato-jäsenyyden puolesta, mutta selväksi tulee, että muilla järjestelyillä ei ole mahdollista saavuttaa vastaavaa turvaa. Esimerkiksi yhteisestä EU-puolustuksesta ei kannata haaveilla, sillä suurin osa EU-maista järjestää puolustuksensa Naton kautta.

Selonteossa arvioidaan myös, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys nostaisi kynnystä sotilaalliseen voimankäyttöön koko Itämeren alueella. Jäsenyyttä vastustavien mielestä selonteossa puolestaan maalataan Natosta liian ruusuinen kuva ja vaietaan jäsenyyden huonoista puolista.

VASTAAN: Nato-jäsenyys ärsyttäisi Venäjää

Kansanedustaja Mika Niikko (PS) on huolissaan Venäjän vastatoimista, mikäli Suomi päättäisi hakea Natoon. Niikon Nato-kanta on aiemmin ollut kielteinen, mutta hän aikoo harkita kantaansa uudelleen eduskuntakäsittelyn aikana.

Suomen Nato-jäsenyyteen liittyisi myös riskejä, joista suurin on huoli Venäjän vastatoimista.

Suomen jäsenyys kaksinkertaistaisi Naton maarajan Venäjän kanssa ja siirtäisi liittokunnan lähemmäs Venäjän strategisesti merkittäviä alueita, kuten Kuolan niemimaata ja Pietaria. Jäsenyyteen penseästi suhtautuvien mukaan tämä vähentäisi Suomen turvallisuutta.

Venäjä on toistuvasti varoittanut Suomea ja Ruotsia Natoon liittymisen seurauksista. Turvallisuuspoliittisessa selonteossa kehotetaan varautumaan "laaja-alaiseen ja vaikeasti ennakoitavaan vaikuttamiseen", mikäli Suomi päättäisi hakea Nato-jäsenyyttä. Riski olisi suurimmillaan hakuvaiheessa, kun Suomi ei olisi vielä Naton virallisten turvatakuiden piirissä.

Helsingin yliopiston valtio-opin tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg arvioi, että riski Venäjän vastatoimista on ollut yksi suurimpia syitä sille, että Nato-jäsenyys ei ole Suomessa saanut aiemmin enemmistön kannatusta. Venäjän hyökättyä Ukrainaan tilanne on muuttunut.

– Venäjän toiminta on joka tapauksessa tällä hetkellä niin arvaamatonta, että se vähentää ajattelua siitä, että voisimme välttää ikävyyksiä vain jättämällä hakematta Naton jäseniksi. Lisäksi Venäjän sotavoimat ovat tällä hetkellä kiinni Ukrainassa, mikä vähentää siirtymävaiheen riskejä, Forsberg sanoo.

Venäjän sotavoimat ovat tällä hetkellä kiinni Ukrainassa, mikä vähentää siirtymävaiheen riskejä.

Tuomas Forsberg

Selonteossa Venäjän vastatoimia käsitellään hyvin yleisluontoisella tasolla. Monet Nato-kantaansa epäröivät kansanedustajat ovat toivoneet saavansa tarkempia tietoja Natoon hakemisen riskeistä.

Kansanedustajien on kerrottu saavan salaiseksi tarkoitettuja tietoja Suomen varautumisesta Venäjän vastatoimiin selonteon valiokuntakäsittelyn aikana.

PUOLESTA: Nato-jäsenyys tehostaisi Suomen puolustusta

Kansanedustaja Mikko Kinnunen (kesk.) perustelee myönteistä Nato-kantaansa eduskunnan täysistunnossa keskiviikkona 20.4.2022.

Nato-jäsenyyden arvioidaan nostavan kynnystä Suomeen kohdistuvaan hyökkäykseen, mutta mikäli Nato-Suomeen silti päätettäisiin hyökätä, ei Suomen tarvitsisi puolustautua yksin.

Naton yhteinen puolustus perustuu yhteisen puolustussuunnitelmaan, jonka osaksi Suomi otettaisiin. Jäsenmaiden yhteistä puolustusta myös harjoitellaan säännöllisesti. Suunnitelman on tarkoitus varmistaa, että Nato kykenee puolustamaan sotilaallisesti jäsenmaitaan.

Tuomas Forsbergin mukaan Ukrainan sota on osoittanut eron Nato-maiden ja Natoon kuulumattomien maiden saamassa sotilaallisessa avussa. Länsimaat ovat tukeneet Ukrainaa, mutta eskalaation pelossa tuelle on määritelty selvät rajat.

– Ukrainan sota ei itsessään osoita kuinka paljon Nato auttaisi jäseniään, mutta se on herättänyt huomaamaan, että apu on rajallista, jos maa ei ole Naton jäsen, Forsberg sanoo.

Jäsenyys Natossa parantaisi Suomen sotilaallista huoltovarmuutta, kun Suomi pääsisi kriisitilanteissa nykyistä paremmin käsiksi puolustustarvikkeisiin ja sotilasteknologiaan. Suomella olisi myös nykyistä parempi pääsy tiedustelutiedon äärelle.

VASTAAN: Nato-jäsenyys lisäisi Suomen riskiä ajautua muiden sotiin

Kansanedustaja Katja Hänninen, Vasemmistoliitto.
Vasemmistoliiton Katja Hänninen suhtautuu kriittisesti Natoon, sillä hän pelkää jäsenyyden asettavan Suomen suurvaltapolitiikan pelinappulaksi.

Naton jäsenenä Suomi ei olisi pelkästään saamapuolella, vaan Suomen olisi myös varauduttava tukemaan muita liittolaisia osana Naton yhteistä puolustusta.

Nato-jäsenyydestä keskusteltaessa yhtenä keskeisenä huolenaiheena on Suomen joutuminen osaksi suurvaltojen välisiä konflikteja. Tutkija Iro Särkkä kertoo argumentin toistuneen vuodesta toiseen Nato-jäsenyyteen skeptisesti suhtautuneiden kansanedustajien näkemyksissä.

– Suomi on pieni maa ja pieni kansakunta. On kysytty, mikä on pienen maan tosiasiallinen liikkumavara suurvaltojen politiikassa, Särkkä sanoo.

On epäilty myös, että liittyminen sotilasliitto Natoon kaventaisi Suomen ulkopoliittista liikkumavaraa ja vaarantaisi mahdollisuudet toimia rauhantekijänä.

Särkkä huomauttaa, että tosiasiassa Suomen asema puolueettomana maana on mennyt jo vuosia sitten, sillä Suomi on EU:n jäsenenä osa länttä.

Suomen asema puolueettomana maana on mennyt jo vuosia sitten.

Rauhanvälityksestä puhuttaessa puolestaan yhtenä esimerkkinä toimii Norja, jonka rooliin rauhanvälityksen suurvaltana Nato-jäsenyys ei ole vaikuttanut.

Tuomas Forsbergin mukaan käsitys siitä, että Nato vetäisi Suomen mukaan konflikteihin pohjautuu osittain virheellisiin tietoihin.

– Moni kuvittelee edelleen, että varusmiehiä voitaisiin noin vain lähettää eri puolille maailmaa sotimaan, Forsberg sanoo.

Naton jäsenenä Suomi päättäisi niistä operaatioista, joihin sotilaita lähetetään. Monessa kriisinhallintaoperaatiossa Suomi on jo nyt osallistunut keskimäärin suuremmalla panoksella, kuin monet Nato-maat.

Forsberg myös epäilee, että Natossa ei ole intoa eri puolilla maailmaa toteutettaviin laajoihin kriisinhallintaoperaatioihin Afganistanin ja Irakin karujen kokemusten jälkeen.

PUOLESTA: Nato-jäsenyys sinetöisi Suomen aseman osana länttä

RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz perustelee Suomen liittymistä Natoon luontevana jatkumona aiemmalle kehitykselle.

Nato-jäsenyyden kannattajien mukaan Suomen siirtyminen Naton jäseneksi olisi luonteva seuraava askel polulla, joka alkoi jo Suomen pyristellessä pois Neuvostoliiton vaikutuspiiristä kylmän sodan aikana.

Tätä argumenttia on pitänyt esillä esimerkiksi Nato-jäsenyyttä kannattava entinen presidentti Martti Ahtisaari, jonka mukaan Nato-jäsenyys olisi luonnollinen osoitus siitä, että Suomi kuuluu länteen.

– Tällä tavalla Suomi sinetöisi kuulumisen läntiseen yhteisöön. Nato on liberaalien markkinatalousmaiden ja oikeusvaltiota kunnioittavien maiden liitto, mikä on Suomelle sopiva viiteryhmä, tutkija Iro Särkkä sanoo.

Yhtenä perusteluna jäsenyyden puolesta käytetään myös sitä, että Natossa Suomi pääsisi niihin pöytiin, joissa tehdään Suomen ja lähialueiden turvallisuuteen vaikuttavia päätöksiä.

VASTAAN: Natossa Suomi joutuisi epämiellyttävään seuraan

Riksdagsvalskandidat Veronika Honkasalo
Vasemmistoliiton Veronika Honkasalo kysyy, miten Natoon kuuluvien Turkin ja Unkarin ihmisoikeustilanne vaikuttaa Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen.

Liittoumassa on muutama maa, joiden seuraa Suomen Nato-jäsenyyttä pohtivat kansanedustajat vieroksuvat.

Erityisesti Turkin ja Unkarin tilanne arveluttaa. Lisäksi huolia herättää Yhdysvaltoihin liittyvä epävarmuus, joka näkyi presidentti Donald Trumpin kaudella.

Turkissa ihmisoikeustilanne on heikko ja maa käy sotaa kurdeja vastaan Syyriassa ja Irakissa. Unkarissa puolestaan valtaansa lujittaa juuri neljännelle kaudelle valittu pääministeri Viktor Orbán, jonka aikana oikeusvaltio on ollut koetuksella.

Tuomas Forsbergin mukaan on selvää, että kaikki Nato maat eivät jaa täydellisesti samoja arvoja toistensa kanssa, mutta suurin osa Nato-maista on oikeusvaltioperiaatteidensa ja arvojensa puolesta hyvin lähellä Suomea.

– Jos katsotaan Suomen asemaa maailmassa, niin kyllä ne ovat pääasiassa Nato-maita, jotka ovat arvojensa puolesta lähimpänä Suomea. Kysymys on siitä, onko lasi puoliksi tyhjä vai täynnä, Forsberg sanoo.

Yhdysvaltojen ja Euroopan väliset suhteet rakoilivat Trumpin kaudella, mutta yhteistyö näyttää vahvistuneen Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Takeita tulevasta ei kuitenkaan ole myöskään tässä kysymyksessä.

Nato-jäsenyyttä punnitessaan kansanedustajat joutuvat lopulta tekemään päätöksensä ilman varmuutta siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Lue lisää:

.
.