Hyppää sisältöön

Harvinainen oikeuskäsittely: Korkeimman oikeuden tuomarit matkasivat Lappiin puimaan Kittilän virkarikosjuttua suullisessa käsittelyssä

Suulliset käsittelyt ovat KKO:ssa melko harvinaisia. Helsingin ulkopuolella istuntoja on noin kerran vuodessa. Rovaniemellä vastaajina on kahdeksan kunnan entistä ja nykyistä päättäjää.

Korkein oikeus alkoi käsitellä Kittilän virkarikosjuttua Rovaniemellä
Korkein oikeus alkoi käsitellä Kittilän virkarikosjuttua Rovaniemellä

Korkein oikeus (KKO) on aloittanut maanantaina Kittilän kuntapäättäjien virkarikosjutun suullisen käsittelyn Rovaniemellä. Käsittelyyn on varattu aikaa viisi päivää.

Käsittelyyn osallistuu viisi korkeimman oikeuden jäsentä eli oikeusneuvosta sekä asian esittelijä. Vastaajina jutussa on kahdeksan kunnan entistä ja nykyistä päättäjää.

Suulliset käsittelyt ovat KKO:ssa harvinaisia, ja Helsingin ulkopuolella istuntoja on noin kerran vuodessa. Korkeimman oikeuden esittelijän Johannes Koskenniemen mukaan Lappiin matkaaminen saattaa olla ensimmäinen kerta KKO:n historiassa.

– Ehkä noin kerran vuodessa olemme Helsingin ulkopuolella suullisessa käsittelyssä, ja tiedossa ei ainakaan ole, että olisimme koskaan aiemmin olleet Rovaniemellä, Koskenniemi sanoo.

Käsittelyssä kiisteltyjen tapahtumien alkusoitto

KKO käsittelee laajasta Kittilän virkarikosjutusta ainoastaan kiistanalaisten tapahtumien alkusoittoa, jossa Kittilän kunnanhallitus perui Levin hissiyhtiön syrjään siirretystä toimitusjohtajasta tehdyn tutkintapyynnön, ja palautti hänet takaisin toimitusjohtajaksi.

Maanantaina vastaajana kuultu Kittilän kunnanvaltuutettu Timo Kurula kommentoi aamulla, että korkeimman oikeuden käsittely jännittää hieman.

– Tämähän menee tietysti siten että korkein oikeus aikanaan tekee päätökset ja me otamme ne vastaajina vastaan sellaisina kuin ne annetaan.

Vaikka aikaa nyt käsiteltävistä asioista on kulunut kohta kymmenen vuotta, ovat eri oikeuskäsittelyt pitäneet tapahtumia Kurulan mielessä.

– Tässä oikeudenkäyntien aikana ovat tapahtumien kulut tarkentuneet. Uskon että tässä nyt ihan avoimesti kerrotaan se mitä tapahtumista tiedetään. Omistajaohjauksen antaminen ja tutkintapyynnön peruuttaminen olivat kunnan edun mukaisia silloin aikanaan ja jälkikäteen voidaan sanoa, että ne toimenpiteet olivat oikeaan osuvia.

Aloituspuheenvuorossaan aluesyyttäjä Katri Junnikkala-Heikkinen sanoi, että Kittilän päättäjien kohdalla voidaan puhua rakenteellisesta korruptiosta, vaikka päättäjät eivät olisikaan tunteneet henkilökohtaisesti hissiyhtiön toimitusjohtajaa Jouni Palosaarta tai saaneet etua palauttaessaan hänet takaisin toimitusjohtajaksi ja peruessaan hänestä tehdyn tutkintapyynnön. Kuva: Antti Mikkola / Yle

Aluesyyttäjä Katri Junnikkala-Heikkinen kertoi syyttäjän keskittyvän ajamaan alkuperäistä syytettään Kittilän kunnanhallituksen jäseniä vastaan valitusluvan rajauksella.

– Kysymys on silloisen kunnanjohtajan tekemän tutkintapyynnön peruuttamisesta ja omistajohjauksen antamisesta siten, että jo irtisanottu hissiyhtiön toimitusjohtaja on päättäjien mielestä velvoitettava palaamaan takaisin toimitusjohtajaksi.

Junnikkala-Heikkisen mukaan Kittilä-jutussa on laajemminkin kysymys kunnanhallituksen jäsenten virkarikosoikeudellisesta vastuusta.

– Näitä kuntapäättäjiä koskevia rikosasioista, tutkintapyyntöjä, on tälläkin hetkellä syyttäjillä pöydillä lukuisa määrä, Junnikkala-Heikkinen sanoo.

Rovaniemen hovioikeus antoi viime toukokuussa vapauttavan tuomion kaikille 28 syytetylle Kittilän virkarikosjutussa, jossa käsiteltiin kunnanjohtaja Anna Mäkelän irtisanomiseen liittynyttä päätöksentekoa. Hovioikeus ei muuttanut Lapin käräjäoikeuden tuomiota, jossa kaikki syytteet hylättiin.

Syyttäjä ja ex-kunnanjohtaja Anna Mäkelä hakivat valituslupaa KKO:lta, joka antoi viime marraskuussa ainoastaan syyttäjälle rajatun valitusluvan. KKO käsittelee pelkästään Kittilän kunnanhallituksen päätöksentekoa vuosina 2013 ja 2014, eli tapahtumia ennen kuin kunta irtisanoi silloisen kunnanjohtajan Mäkelän laittomasti. Muilta osin hovioikeuden ratkaisu sai lainvoiman, ja suurin osa kuntapäättäjistä on vapautettu syytteistä.

Avainkysymys: Mikä oli motiivi?

Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta kommentoi Ylelle aiemmin, kun tieto korkeimpaan oikeuteen saadusta valitusluvasta tuli, että vain nyt valitusluvan saanut asianosa näyttää täyttävän ennakkopäätöksen perusteet Kittilä-jupakassa.

KKO:n keskeisin tehtävä on antaa ennakkopäätöksiä kysymyksistä, joihin laki ei anna selvää vastausta. KKO myönsi valitusluvan koskemaan sitä, olivatko kuntapäättäjät rikkoneet virkavelvollisuutensa hankkiakseen hyötyä hissiyhtiön entiselle toimitusjohtajalle Jouni Palosaarelle.

Tolvasen mukaan Kittilän tapauksessa kysymys on siitä, millä motiiveilla kunnanhallitus päätti perua tutkintapyynnön. Oliko perusteena toimitusjohtaja Palosaaren suosiminen vai esimerkiksi se, että tutkintapyyntö oli perusteeton. Palosaarta itseään ei korkeimman oikeuden käsittelyssä enää kuulla.

Kaikki alkoi tutkintapyynnöstä

Vuosikausien oikeusjupakkaan johtanut tapahtumasarja alkoi joulukuun alussa 2013, kun Kittilän silloinen kunnanjohtaja Anna Mäkelä teki poliisille tutkintapyynnön Levin hissiyhtiön toimitusjohtajan paikalta projektipäälliköksi siirretystä Jouni Palosaaresta koskien hänen toimiaan hissihankinnassa.

Kuun puolivälissä Kittilän kunnanhallitus päätti perua tutkintapyynnön ja vaati Palosaaren palauttamista toimitusjohtajaksi. Maaliskuussa 2014 Levin hissiyhtiön uusi hallitus kutsui Palosaaren takaisin toimitusjohtajaksi. Näistä tapahtumista käynnistyi Anna Mäkelän irtisanomiseen johtanut tapahtumasarja Kittilässä.

Levin hissihankinnat ja Palosaaren toimet niihin liittyen on jo käsitelty loppuun oikeusportaissa ja Palosaaren syytteet on hylätty.

Syyttäjän mukaan kunnanhallituksen jäsenet ja varajäsenet syyllistyivät virka-aseman väärinkäyttämiseen peruessaan kunnan nimissä tehdyn tutkintapyynnön Palosaaresta. Kunnanhallitus oli myös ilmoittanut Levin hissiyhtiön hallituksessa istuville kunnan edustajille kunnan kannaksi, että entinen toimitusjohtaja nauttii edelleen kunnan luottamusta ja hänet on kutsuttava takaisin yhtiön toimitusjohtajaksi.

Syyttäjien mukaan kunnanhallituksessa luottamushenkilöt olivat näin rikkoneet virkavelvollisuutensa.

Korkeimmassa oikeudessa vastaajina ovat silloisessa kunnanhallituksessa päätöksiä tehneet kahdeksan kuntapäättäjää. Heistä kaksi on yhä Kittilän kunnanvaltuutettuja, neljä istuu jossakin lautakunnassa jäsenenä tai varajäsenenä, ja kaksi on jäänyt pois kuntapolitiikasta.

Kunnanvaltuutettu Timo Kurula on syytettynä myös Kittilä-käräjien kahdessa sivuhaarassa, jotka ovat tulossa hovioikeuden käsittelyyn. Kuva: Antti Mikkola

Valtiolle kallis virkarikosvyyhti

Kittilän virkarikosvyyhdissä oli alunperin kyse kuntapäättäjien toimista liittyen kunnanjohtaja Anna Mäkelän irtisanomiseen. Kittilän kunta irtisanoi kunnanjohtaja Anna Mäkelän marraskuussa 2014. Korkein hallinto-oikeus totesi potkut laittomiksi kesällä 2016, ja kunta maksoi Mäkelälle korvauksia.

Koko Kittilä-jupakka on tullut tähän mennessä maksamaan veronmaksajille pelkästään oikeudenkäyntikuluina arviolta noin kaksi miljoonaa euroa. Tähän tullaan siis lisäämään vielä kulut korkeimman oikeuden käsittelystä.

Varsinaisen virkarikosjupakan lisäksi oikeuskäsittely on yhä kesken kahdessa sivuhaarassa. Neljä kunnan johtoon kuulunutta tuomittiin käräjäoikeudessa lainopillisten neuvojen tilaamisesta kunnan laskuun niin sanotussa Eilavaara-laskutusjutussa. Timo Kurula on yksi näistä syytetyistä. Tämän jutun käsittely alkaa hovioikeudessa toukokuussa.

– Rauhallisin mielin odotan hovin käsittelyä. Olen syytön, en ole syyllistynyt mihinkään, Kurula kommentoi maanantaina.

Lisäksi Kittilän entisen hallintojohtajan Esa Mäkisen kohtelua käsittelevästä jutusta on myös valitettu hovioikeuteen.

Lisätty kello 14.15 juttuun aluesyyttäjä Katri Junnikkala-Heikkisen ja Timo Kurulan kommentit.

Lue myös:

.
.