Hyppää sisältöön

Runolaulu istuu tähänkin päivään – tutkija-muusikko Taito Hoffrén: "Samanlaiset perimmäiset kysymykset vaivaavat ihmisiä edelleen"

Kuhmon Juminkeossa järjestetään tänään perinteinen Arhippa Perttunen -symposium. Vienan runoruhtinaaksi mainittu Arhippa Perttunen on Kalevalan sisältöön suurimmin vaikuttanut runonlaulaja.

Tutkija-muusikko Taito Hoffrén on ollut kiinnostunut Arhippa Perttusen runolaulusta jo parinkymmenen vuoden ajan. Kuva kansanmusiikkijuhla Sommelosta vuodelta 2015. Kuva: Amanda Kauranne
Juminkeko-säätiön uutta puheenjohtajaa, tutkija-muusikko Taito Hoffrénia haastattelee Tiia Korhonen.

Kuhmon Juminkeossa järjestetään tänään maanantaina perinteinen Arhippa Perttunen -symposium. Tapahtuman luennoitsijana ja esiintyjänä on Kalevalaan liittyvää kulttuuriperinnettä vaalivan Juminkeko-säätiön uusi puheenjohtaja, tutkija-muusikko Taito Hoffrén.

Hän tekee parhaillaan taiteellista tohtorintutkintoa Kalevalan sisältöön suurimmin vaikuttaneen, Vienan runoruhtinaaksi mainitun Arhippa Perttusen runolaulusta. Tutkimuksen tavoitteena on runolaulukielen etsiminen Arhippa Perttusen runolaulujen kautta.

Hoffrén on myös ainoa muusikko, joka on laulanut kaikki Arhipan runolaulut konserteissaan, joita tarvittiin kaikkiaan 12.

– Se on maailma, joka käsittää hyvin laajasti koko elämän kirjon. Aineistomäärä oli niin suuri, että tuntui, etten selätä sitä koskaan. Olin aivan uuden äärellä, vaikka kovin vanhasta asiasta oli kyse, Hoffrén kertoo kiinnostuksensa taustoista.

Hoffrén kertoo, että hän on halunnut oppia runolaulukielen ja tavan, millä laulaja sitä käyttää ennen kuin on lähtenyt tekemään itse uudempaa tekstiä ja runosäkeitä. Omissa runolauluissaan hän haluaa käsitellä aiheita, jotka ovat lähellä omaa elinpiiriä.

– Toki tämä kevät oli poikkeus, koska mietin, teenkö sodasta laulun, se oli kuitenkin kaikkien mielessä päällimmäisenä. Lainasi laulussani kuitenkin vain presidenttimme sanomisia, sillä olen tehnyt Ukrainan sodasta runolaulun jo vuonna 2014. Se olisi käynyt hyvin tähänkin kevääseen.

Hoffrénin mukaan runolaulut ovatkin nyt yhtä ajankohtaisia kuin ne olivat 200 vuotta sitten.

– Samanlaiset perimmäiset kysymykset vaivaavat ihmisiä edelleen. Olemme yhtälailla tietämättömiä tänä päivänä monesta asiasta kuin Arhippakin oli aikanaan.

Juminkeko-säätiö on järjestänyt Arhippa Pettunen -symposiumin vuodesta 2003 alkaen joka vuosi. Viime vuonna tapahtuma järjestettiin koronatilanteen takia etänä. Tänä vuonna tapahtumaa voi seurata paikan päältä tai etänä Juminkeon Youtube-kanavalla (siirryt toiseen palveluun).

Lue lisää Kainuun uutisia Yle Uutisten netissä.