Hyppää sisältöön

Nato-jäsenyys pienentäisi maariskiä ja hyödyttäisi suomalaisyrityksiä, arvioivat puolustusteollisuus ja elinkeinoelämä

Puolustusteollisuus uskoo, että Nato-maiden markkinoille olisi helpompi päästä puolustusliiton jäsenenä. EK arvioi, että jäsenyys loisi vakautta investointikohteena.

Riihimäkeläisen Sakon myynti on kasvanut tuntuvasti viime vuosina. Kaupaksi ovat käyneet muun muassa metsästys- ja tarkkuuskiväärit. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Yksi tunnetuimmista suomalaisista aseista maailmalla saattaa olla Sakon kivääri. Ampujat, viranomaiset ja sotilaat yli kolmessakymmenessä maassa käyttävät muun muassa Sakon tarkkuuskiväärejä.

Sakon päätuotteita ovat metsästysaseet, mutta sotilas- ja viranomaisaseiden osuus todennäköisesti kasvaa lähivuosina. Yhtiöllä on niistä kokemusta, sillä se valmistanut merkittävän osan Suomen maavoimien pääaseesta, rynnäkkökivääri RK 62:sta.

Ase on kuitenkin jäämässä historiaan lähivuosina. Uudistuksen myötä Maavoimien pääaseen uudeksi patruunakooksi voi tulla joku Nato-maissa yleinen kaliiperi, niin sanottu Nato-kaliiperi.

Maavoimien aseuudistus saattaa merkitä suurtilausta Sakolle kotimaasta ja lisätilauksia muista maista.

Tähän suuntaa viittaa se, että Puolustusvoimat tilasi alkuvuodesta Sakolta erän aseita, joiden kaliiperi on 7.62 x 51 eli myös Naton käytössä oleva pitkä patruuna. Samaa pitkää patruunaa käyttävät myös metsästäjät.

Tuoteperheen aseet voivat kiinnostaa myös nykyisiä Nato-maita, uskoo Sakon toimitusjohtaja Raimo Karjalainen.

– Kyllä se on mahdollista.

Karjalainen on vielä varovainen arviossaan mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista liiketoimintaan. Hän ennustaa kuitenkin tuotteiden kysynnän kasvavan joka tapauksessa, koska puolustusbudjetit kasvavat monissa maissa.

Tällä hetkellä Sakon tehdas Riihimäellä pyörii täysillä, ja vuoden loppuun mennessä valmistuu tehdaslaitoksen laajennus. Metsästyksen ja ampumaharrastuksen lisääntyminen näkyy suoraan aseiden ja patruunoiden menekissä, Karjalainen sanoo.

Sako on ollut vuodesta 2000 lähtien osa lähes viisisataa vuotta vanhaa italialaista Beretta-perheyhtiötä.

Pienet Nato-maat ostavat suurilta

Miten Natoon liittyminen sitten vaikuttaisi yleisemmin puolustustarvikkeiden valmistajiin, kuten Patriaan, Instaan, Millogiin ja Bittiumiin?

Naton jäsenyys ei ole suomalaisyrityksille välttämätön edellytys päästä Nato-maiden markkinoille, mutta etua siitä todennäköisesti olisi, sanoo Puolustus- ja ilmailuteollisuus ry PIA:n pääsihteeri Tuija Karanko.

Järjestö ei suoraan ota kantaa jäsenyyteen. Sen sijaan yhdistyksen jäsenyrityksiltä on kysytty kantaa Nato-jäsenyyteen pariinkiin otteeseen.

– Meidän jäsenyrityksistä valtaosa näkee, että heidän liiketoimintamahdollisuudet laajenisivat, jos Suomi olisi Naton jäsen, Karanko kertoo.

Jäsenmaana yritysten tiedonsaanti ja verkostoituminen helpottuu, Karanko arvioi. Hänen mukaansa varsinkin pienet Nato-maat, joilla ei ole merkittävää omaa tuotantoa, suuntaavat hankintansa suurille maille ja tukevat näin liittoumaa. Näistä hankinnoista Suomi on nyt lähtökohtaisesti ulkona, Karanko sanoo.

Isot Nato-maat puolestaan suuntaavat hankintoja omalle teollisuudelleen.

Organisaationa Nato hankkii lähinnä vain johtamisjärjestelmiä. Johtamisjärjestelmät tarkoittavat esimerkiksi tiedonsiirtoa ja tiedon tulkitsemista. Näistä hankinnoista Suomi on Karangon mukaan tällä hetkellä ulkona. Ne ovat hankintoina pieniä, mutta juuri Suomen erikoisalaa.

Nato-maiden omat hankinnat ovat niitä, joihin suomalaisyritykset varmasti tähtäävät. Osalla yrityksistä on ennestään näissä maissa omistuksia ja yhteistyötä.

Lisäksi osa yrityksistä toimii jo nyt Naton hankintaohjelmissa logistiikkavirasto NSPA:n kautta. Myös Naton kumppanuusmaat voivat osallistua NSPA:n kilpailutusjärjestelmään.

Suomen puolustusteollisuus on selvästi pienempi kuin esimerkiksi Ruotsin. Suomen Puolustus- ja Ilmailuteollisuus ry:ssä on noin 130 jäsenyritystä. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2020 oli 1,8 miljardia euroa.

Kansainvälinen yhteistyö ja vientimarkkinat ovat Suomen teollisuudelle tärkeitä. PIA:n jäsenten yhteenlasketusta liikevaihdosta vuosittain 40–60 % koostuu viennistä.

Teollisuudelle imagokysymys

Elinkeinoelämän keskusliitto EK arvioi, että Nato-jäsenyys toisi ennakoitavuutta Suomen toimintaympäristöön ja pienentäisi niin sanottua maariskiä.

– Kun kansainväliset sijoittajat katsovat Suomea, joka on lähellä Venäjää, he arvioivat, miten Suomi on liittoutunut ja millainen turvallisuusympäristö sillä on, sanoo EK:n kansainvälisestä kaupasta ja kauppapolitiikasta vastaava johtaja Timo Vuori.

Vuoren mukaan Nato-jäsenyys väistämättä vahvistaisi turvallisuusympäristöä. Hän uskoo myös, että suomalaisyritykset voivat hyötyä Nato-maiden kanssa kehitettävästä kriisinkestävyydestä.

– Esimerkiksi kyberturvallisuus, tekoälyratkaisut, logistiikka ja energiaratkaisut voisivat hyödyttää suomalaisia yrityksiä, yliopistoja ja tutkimuskeskuksia, Vuori sanoo.

Viime joulukuussa hallitus valitsi Ilmavoimien uudeksi hävittäjäksi amerikkalaisen Lockheed Martinin valmistaman F-35:n. Vuori pitää ajoitusta jälkikäteen arvioituna täydellisenä.

Koneiden valmistukseen pääsevät mukaan muun muassa Patria ja Insta, tosin pääsisivät ilman Suomen Nato-jäsenyyttäkin. Vuoren mukaan luvassa on muutakin teollista yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa.

– Heitä kiinnostaa data, yhteydet eli connectivity ja vihreä energia.

Vuori uskoo, että puolustusteollisuuden tarvitsemat ratkaisut tulevat jatkossa yhä useammin siviilipuolelta.

Lue lisää:

.
.